Lahden kaupungin perustuskirjan suomenkielinen osuus

[Niteen sivut 1-2, venäjänkielinen osuus puuttuu]

LAHDEN KAUPUNGIN PERUSTUSKIRJA

Spalassa 24. syyskuuta / 7. lokakuuta 1912. Väliaik. v.t. Ministeri Valtiosihteeri P. Etter.
Suomennoksen oikeaksi todistaa Hänen Majesteettinsa Keisarin Suomen Kanslian kielenkääntäjä H. Brunner.

[Niteen sivu 3]

Käännös:

Armollinen Asetus Lahden kauppalan, Hollolan pitäjässä Hämeen lääniä, muuttamisesta kaupungiksi.

Hänen Majesteettinsa Keisari on, Keisarillisen Suomen Senaatin alamaisesta esityksestä, Pietarhovissa ollessaan lokakuun 19. / marraskuun 1. päivänä 1905 suvainnut armossa käskeä:

että Lahden kauppala, Hollolan pitäjässä Hämeen lääniä, on, tänään Armossa vahvistetussa perustuskirjassa erityisesti mainituilla perusteilla, muutettava Lahti nimiseksi kaupungiksi.

Ministerivaltiosihteeri Linder.
Käänsi Viel. Åkerblom
Vidi: A. Ringvall

[Niteen sivulta 4 eteenpäin]

Armossa vahvistettu Pietarhovissa, Lokakuun 19. pnä (Marraskuun 1. pnä) 1905.
Ministerivaltiosihteeri Linder.

Perustuskirja
Lahden kaupungille
Hollolan pitäjässä Hämeen lääniä.

§:1.

Hollolan pitäjään Hämeen lääniä perustettava uusi kaupunki on, tänään annetun Armollisen asetuksen mukaan saava nimen "Lahti" ja rakennettava tähän liitetyn Armossa vahvistetun suunnitelman mukaan.

§:2.

Lahden kaupungille lahjoitetaan ikuiseksi omaksi, vapauttamalla tähän saakka suoritettavista rasituksista ja vaarinottamalla tässä perustuskirjassa mainittuja ehtoja Lahden kauppalalle Armollisella kirjeellä Syyskuun 2. päivältä 1887. hallinto-oikeudella luovutettu puoli Pekkalan kruununtaloa No 1., veroltaan 1/8. manttaalia, pinta-alaltaan 66,32. hehtaaria, ynnä siihen kuuluvat vesialueet sekä valtion omistamat vielä myymättä olevat tontit Lahden kauppalassa.

Sitä paitsi kaupungille on kuuluva:

1ksi koko se ala, joka tätä ennen on pantu Lahden kauppalan alaiseksi, nimittäin:

a) ne maa-alat, jotka Armollisen kirjeen mukaan 10. päivältä Marraskuuta 1877 ovat Hollolan pitäjän Lahden kylässä sijaitsevista Paavolan, 1/2. Rekolan, molemmista puolista
Juhakkalan, Juustilan, Pekkalan, Marolan, Hennalan, Leikkolan, molemmista puolista Nikkilän, molemmista puolista Mäkelän, 1/4 Kittilän, Huovilan, 3/4. Saksalan, 1/4. Saksalan, Hörölän, 1/4. Savolan ja Helgalan taloista, 4/9. Sipilän ja 1/3. Sipilän rusthollista ynnä saman pitäjän Järvenpään kylän Anttilan talosta, lohkaistut mainitun kauppalan perustamista varten ja kauppalan tähän liitetyllä kartalla ovat Litt. A.lla merkityt;

b) samalla kartalla Litt. B:llä osoitetut alat, jotka Armollisen kirjeen mukaan 24. päivältä Toukokuuta 1879 kauppalan laajennusta varten lohkaistiin Pekkalan, Paavolan, Rekolan,
Juustilan, Mäkelän, Kittilän, Huovilan, Saksalan, Hennalan, ja Seppälän perintötaloista Lahden kylässä sekä Anttilan talosta, Järvenpään kylässä, kuin myös Lahden kylän yhteisestä ja Pekkalan perintötalon yksityisestä vesijätöstä, Seppälän talosta ja Kartanon rustitilasta venepaikaksi Wesijärven rannalla.

2ksi. Puoli Pekkalan perintötilaa No 1., veroltaan 1/8. manttaalia, koko Juustilan 1/4.
manttaalinen sotilashuone-perintörälssitila No 5., 1/2 Nikkilän perintötaloa No 19., veroltaan 1/4. manttaalia, 4/9. Sipilän perintörusthollia No 14., veroltaan 5/18. manttaalia, 1/8. Savolan perintötilaa No 12. veroltaan 1/16. manttaalia, Reunaksi kutsuttu koko Leikkolan perintötila No 16. 1/4 manttaalia, 1/4. Helgalan perintötaloa No 18. 1/16. manttaalia, sekä näihin taloihin kuuluvat vesialueet, Papinsillaksi kutsuttu Nikkilän perintötilasta eroitettu palstatila, Ali-Juhakkalaksi kutsutusta puoliskosta Juhakkalan sotilashuone-perintörälssitilaa No 4. murrettu Rinne-niminen tiluskappale, samasta tilasta murrettu Porttila-niminen tiluskappale, Saksalan perintötilasta murretut Laune-niminen lähde ja sen ympärillä oleva maaalue ja Kylä-Hennalan perintötilasta No 11. eroitettu Tikkula-niminen palstatila, kaikki Hollolan pitäjän Lahden kylässä sekä Anttilan perintötilasta No 4., saman pitäjän Järvenpään kylässä hautausmaaksi murrettu tiluskappale, jotka tilat ja tiluskappaleet, pinta alaltaan yhteensä 755, 95. hehtaaria, Lahden kauppala alueensa laajentamiseksi eri aikoina on ostanut, ja joista kaikki tähän asti suoritettavat rasitukset niinikään nostetaan pois.

Kaupunki oikeutetaan käyttämään ylempänä mainittuja sille luovutettuja tiluksia asuin- ja tehdas-tonteiksi, avoimiksi paikoiksi, makasiinitonteiksi, karjalaitumiksi, kasvikkotarhoiksi ja muiksi kaupungille tarpeellisiksi alotelmiksi ja sanotuista tiluksista kertyvät tulot panemaan kaupungin virkamiesten palkkaamiseen ja muihin sen tarpeisiin.

Kaupungin vesialue on kiireimmiten jaolla tarkemmin määrättävä.

§:3.

Nykyiset kauppalan tontinomistajat niin myös kauppalalle kuuluvan maan vuokraajat
pysytetään sortamatta oikeuksissaan.

§:4.

Kaupunki oikeutetaan siinä tapauksessa, että erinomaiset seikat siihen aihetta antavat, jostakin määrätystä lunastushinnasta ja täydellä omistusoikeudella kaupungin perussuunnitelman ulkopuolella luovuttamaan niin paljon maata teollisuus-laitoksille, makasiineille ja varastopaikoille, kuin voidaan tarpeelliseksi nähdä. Mutta muutoin ja paitsi mitä asuin- ja tehdastonteista viidennessä pykälässä mainitaan, älköön mitään kaupungille kuuluvista tiluksista siitä vieroitettako tahi yksityiseksi omaksi luovutettako millä ehdolla tahi verukkeella tahansa, vaan pitää ainoastaan määrä-ajaksi annettaman käytettäväksi tahi viljeltäväksi kaupungin asukkaille tahi muille henkilöille vuokraa vastaan kaupungin kassaan.

§:5.

Kaupungin perussuunnitelman mukaan yksityisiksi asuin- ja tehdastonteiksi määrätyt paikat, sikäli kun ne eivät vielä ole myydyt, saa kaupunki rakentamiseen täyden
Seur. sivu omistusoikeuden kanssa luovuttaa siitä lunastushinnasta, jonka kaupunki, joko julkisella huutokaupalla tahi muulla tavoin määrää ja jonka tulee yhdessä vuotuisen tonttiveron kanssa mennä kaupungin kassaan; kuitenkin tästä poikkeuksena eroitetaan ei ainoastaan tontit Nrot 3, 4. ja 6. kuudennessakolmatta korttelissa, jotka varataan Kruunulle sairashuoneen rakentamista varten, vaan myöskin tontit Nrot 33. ja 34. kahdeksannessa korttelissa, jotka ovat kaupungille luovutetut koulukartanon ja raastuvan paikoiksi, jota paitsi kaupunki on velvollinen vastaisuudessa mahdollisesti perustettavaa kreikkalais-venäläistä kirkkoa varten ilmaiseksi luovuttamaan sopivan paikan.

Yksityisille tonteille on omistajien rakentaminen niiden piirustusten mukaan, jotka kaupunginhallitus kelvollisiksi näkee ja Kuvernööri hyväksyy, sekä sen rakennusjärjestyksen mukaan, joka kaupungille vastedes annetaan; eikä saa kaupungin tontteja halkoa tahi paloittaa eikä myös tontin osaa toisen lähirajallisen tontin kanssa yhteen panna, ja älköön myöskään naapurin sallittako, millä verukkeella tahansa, lunastaa ja itsellensä omistaa isompaa tahi vähempää osaa läheisestä tontista, vaan pitää kaikilla sellaisilla tonteilla olla se laajuus, joka kaupungin asemakartan mukaan on itsekullekin asetettuna.

§:6.

Kauppoja ja muita sopimuksia kaupungin maasta, paitsi allamainittuja ei voida tehdä, samoin kuin ei myöskään lainhuudatusta niille saa antaa; tämä sääntö ei kuitenkaan uletu asuin- ja tehdastontteihin. Mutta nautinto- tahi vuokra-oikeuden saa haltija asianmukaisella luvalla toiselle luovuttaa.

§:7.

Kaupungissa toimiva postikonttoori on edelleen kruunun kustannuksella voimassa pidettävä.

§:8.

Lainkäyttämisen puolesta tulee kaupungin olla Turun Hovioikeuden sekä hallinnollisessa, taloudellisessa ja toimeenpanollisessa suhteessa Hämeen läänin Kuvernöörin alainen.
Sielunhoidon ja kirkkokurinpidon puolesta tulee kaupungin kuulua Porvoon hiippakunnan Hollolan kirkkoherrakuntaan ja sikäläiseltä papistolta nauttia papillista avuntekoa kohtuullista palkintoa vastaan siksi, kunnes kaupungista muodostetaan eri kirkkoherrakunta, joka myös on kuuluva Porvoon hiippakunnan tuomiokapitulin hallintopiiriin. Edelläsanotuissa suhteissa yhdistetään kaupunkiin Suomen Valtionrautateiden Lahden ja Wesijärven aseman sekä Lahden varikon ynnä muut Valtionrautateiden alueet, jotka ovat sanottujen asemien välillä.

§:9.

Oikeudenkäyttöä ja järjestyksen hoitamista varten on kaupunki niin pian kuin mahdollista varustettava Raastuvanoikeudella ja Maistraatilla, mutta siksi, kuin niin on tapahtunut, toimittaa kaupungin hallitusta Järjestysoikeus, joka täten perustetaan ja johon kuuluu järjestysmies esimiehenä ja neljä jäsentä, kaupungille otetun viskaalin ja tarpeellisten kaupungin palvelijain avulla. Järjestysmiehen asettaa Kuvernööri ja jäsenet valitsee kaupunki ja ottakoon Järjestysoikeus alemman kaupunginpalvelijaston, mutta vasta toimeen otettavan kaupunginviskaalin asettamisessa menetellään sen mukaan kuin semmoisista viroista säädetty on. Järjestysmiehen palkasta maksaa Valtio toistaiseksi 800. markkaa vuodessa.

Kunnes Raastuvanoikeus ja Maistraatti kaupunkiin asetetaan, ovat kaupungin riita- ja rikosasiat Hollolan tuomiokunnan Hollolan, Nastolan ja Kärkölän pitäjäin käräjäkunnan Kihlakunnanoikeuden käsiteltävät ja tuomiolla päätettävät paitsi ainoastaan senlaiset asiat, joiden käyttely yleiseen kuuluu Järjestysoikeudelle.

§:10.

Lahden kaupungilla on oikeus kantaa ei ainoastaan tonttiveroa vaan myös muita kaupungille yleensä tulevia maksuja aina niiden erinäisten taksain ja määritelmäin mukaan, jotka tulevat asianmukaisessa järjestyksessä annettaviksi ja astuvat voimaan; kuitenkin niin, että kruunu vapautetaan velvollisuudesta suorittaa tonttiveroa.

§:11.

Vaikka tuomarinvaltaa kaupunginalalla toistaiseksi käyttää jo mainittu Kihlakunnanoikeus, ei kuitenkaan ole mitään käräjäkappoja tahi muuta veromaksua tuomarin elatusta varten taikka käräjätalon hyyryä kaupungilta tai sen asukkailta menevä; kuin myöskin kaupunki kaikesta tien ja sillanteosta oman alueen ulkopuolella, kruunun kuljetuskyydistä sekä holli- ja reservikyydityksestä kaupungin ulkopuolella olevissa majataloissa eli kestikievareissa, kuin myös osanottamisesta viimeksimainittujen voimassapidossa vapaaksipäästettävä on; kuitenkin ovat nykyiset paikkakunnan siviili- ja kirkolliset virkamiehet virka-aikanansa kaupungin hyvitettävät niistä palkkatuloista, jotka heillä ovat olleet odotettavina kaupunginalaiseksi nyt pannusta alueesta; mutta mainittujen virkamiesten erottua tulee senlainen maksu lakkaamaan.

§:12.

Kaupungin ja sen asukkaiden tulee voimassa pitää torit, kadut, yleiset paikat ja satamat lain ja asetusten mukaan sekä rakentaa ja kunnossapitää yleiset huoneukset ja rakennukset, niinkuin kirkon, raatihuoneen, vankilan y.m., kuin myös asianmukaisesti voimassa pitää tiet kaupungin alalla ja majatalo kaupungissa; jonka ohessa sen on velvollisuus pitää huoli vangittujen henkilöiden hoidosta, vartioimisesta ja elatuksesta kaupungin vankilassa sekä semmoisten henkilöiden kyydityksestä likimmän maalla olevan vanginkuljettajan luo.

§:13.

Suomen valtiopäivillä pitää kaupunkia edustaa valtuusmies senmukaisesti, mitä Valtiopäiväjärjestyksessä semmoista tapausta varten on säädettynä; ja tulevat kaupungin vaakuna sekä luokitus ja järjestysnumero vasta määrättäviksi.

Ministerivaltiosihteeri Linder .
Käänsi Viel. Åkerblom
Vidi: A. Ringvall