Rautell, Henrik (1836-1912)


rautellhenrik.jpg"Monena mies eläessään" todettiin Henrik Rautellista, nahkurista, poliisista ja viimein puutarhurista. Hän oli koko kauppalakauden katuelämän näkyvin hahmo.

Henrik Rautell syntyi Tuuloksessa vuonna 1836. Isänsä opastamana ja kiertokoulussa oppia saaneena hän osasi lukea, kirjoittaa ja laskeakin mennessään 12-vuotiaana nahkurinoppiin Hämeenlinnaan. Nahkurinkisällin kirjan hän sai 20-vuotiaana Turussa. Sen jälkeen Rautell vietti hyvin liikkuvaa elämää, joka vei hänet aina Mustan meren rannikkokaupunkeihin asti. Siellä hän sairastui malariaan ja palasi takaisin Suomeen.

Rautell perusti oman nahkurinverstaan ensin Orimattilaan, mutta siirsi sen 1860-luvun lopulla Lahteen Anttilan taloon. Verstaaseen liittyvän märkähuoneen hän rakensi hieman kylän ulkopuolelle. Rautellin verstas säilyi ehjänä kylän palossa, ja hän saattoi siirtää sen kauppalasta varaamalleen tontille Vesijärvenkadun varrella. Myöhemmin hän myi rakennuksen tehtailija Törnroosille.

50-vuotiaana Henrik Rautell lopetti nahkurinliikkeensä ja ryhtyi kauppalan poliisiksi. Hän hoiti raskasta virkaansa 18 vuotta. Poliisin toimen ohella Rautell hoiti monia kauppalan asioita. Hän valvoi ja johti kadunrakennustöitä, ja istutti muun muassa ensimmäiset kadunvarsipuut. Aikalaisten kertoman mukaan Rautell nähtiin kauppalan kaduilla "aamusta iltaan, satoi taikka paistoi".

Ehdottomana raittiusmiehenä tunnettu Rautell oli oikeudenmukainen, mutta kova lain ja järjestyksen ylläpitäjä. Villehad Vuorinen kertoo, "että Rautellia muutamilla tahoilla on mainittu liian ankaraksi ja kiivaaksi mieheksi poliisina, on hyvin ymmärrettävissä. Tuskinpa lienee missään tavattavissa uskollista poliisimiestä, joka saisi osakseen kaikkien suosiota ja kiitollisuutta.. Mutta hänen rehellistä, suoraa luonnettaan ei voida muuten kuin kunnioittaen arvostella, ja yleisesti kunnioitettu oli hän poliisinakin."

Henrik Rautell luopui poliisinvirasta vuonna 1904. Sitä ennen hän oli jo valmistautunut eläkeiän ammattiinsa: jo 1890-luvun alussa hän vuokrasi Metelinmäen alapuolelta palstan puutarhaa varten. Jätettyään poliisin tehtävät hän siirtyi asumaan puutarhaan rakentamaansa asuntoon. Rautellilla oli parhaimmillaan lähes kolmesataa omenapuuta, joista viimeisimmät kuolivat talvisodan pakkasissa.


Henrik Rautell kuoli lokakuussa 1912. Hän jäi muistiin miehenä, joka ammateissaan ja harrastuksissaan teki konkreettista katutason työtä Lahden kehityksen hyväksi.