Kevät 1918 Lahdessa

Punainen Lahti

Sunnuntaina 27. tammikuuta 1918 puhkesi Suomessa sisällissota. Ns. valkoinen Suomi ryhtyi riisumaan Pohjanmaan venäläisiä varuskuntia aseista. Vastaavasti punakaartit ryhtyivät valloittamaan Etelä-Suomen kaupunkeja. Lahdessa punakaarti järjestäytyi Lahden Rykmentiksi ja valitsi Hennalan varuskunnassa oman yleisesikuntansa. Sen komentajaksi nimettiin Nestor Linnanen. Varhain seuraavana aamuna Lahden Rykmentti miehitti rautatieaseman, puhelinkeskuksen ja kaupungintalon.

Lahden seudun suojeluskunnat katsoivat, ettei niillä ollut voimaa vastustaa punaisten otteita. Aktiivisimmat suojeluskuntalaiset vetäytyivät Sysmän ja Kuhmoisten suunnalle, jonne muodostui Lahden suojeluskunnan rintamaosuus.

Sodan alkuvaiheessa olot Lahdessa olivat verraten rauhalliset. Lahdesta muodostui punakaartille kokoontumispaikka, jossa joukkoja koottiin ja lähetettiin rintamalle. Elintarvikepula johti säännöstelyyn ja elintarvikekorttien käyttöön.

Punainen hallinto kielsi kaikki kokoukset ja porvarilliset sanomalehdet. Lahden pormestariksi valittiin suutari H. I. Kautto ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi seppä J. E. Lintonen. Punaisilla oli suuria vaikeuksia saada hallintonsa toimimaan. Kovaan vallankäyttöön kuuluivat kotietsinnät ja takavarikot. Tämä aiheutti tuntuvia vahinkoja lahtelaiselle elinkeinoelämälle. Kaupunkilaisten asusteisiin ilmestyi punaisia nauhoja ja ruusukkeita. Valkoisia vaatekappaleita välteltiin.

Taistelu Lahdesta

Varsinaisten sotatoimien näyttämöksi Lahti joutui vasta huhtikuun lopulla. Tampereen valtauksen (6.4.) jälkeen Länsi-Suomen punaisten joukot perheineen yrittivät siirtyä Kymenlaaksoon. Huhtikuun lopulla Riihimäen, Hämeenlinnan ja Lahden tienoilla oli noin 40 000 miestä pyrkimässä kohti itää. Lahden strateginen asema korostui molemmille osapuolille.

Valkoisen Suomen avuksi tulleita saksalaisia joukkoja nousi huhtikuun alussa maihin Loviisassa, josta 12.4. aloittivat nopean etenemisen pohjoiseen. Eversti Otto von Brandensteinin komentamat joukot kulkivat suurin piirtein Loviisan-Vesijärven rautatielinjaa. Saksalaiset valtasivat Orimattilan 13.4.

Lahden valtaukseen saksalaiset ryhtyivät 19.4. Hyökkäys tehtiin idästä j a etelästä. Idässä saksalaisten pääjoukko suuntasi ensin Villähteelle, joka vallattiin iltapäivällä. Samaan aikaan suoraan etelän suunnasta edennyt polkupyöräpataljoona pääsi yllättäen ilman vastarintaa Lahden rautatieasemalle asti. Lahdessa yllätetyt punaiset aloittivat kiivaan tulituksen asemistaan Radiomäeltä, Kullankukkulalta ja Lotilanmäe1tä. Ensimmäinen taistelu Lahdesta käynnistyi.

Iltapäivän aikana taistelut kiihtyivät. Saksalaiset etenivät idästä ja onnistuivat myös lännessä valloittamaan Hennalan varuskunta-alueen. Iltaan mennessä saksalaiset olivat onnistuneet karkottamaan punaiset Lahden keskustasta.

Kaupunki siirtyi saksalaisten hallintaan seuraavana aamuna. Samana päivänä he saivat yhteyden myös valkoiseen armeijaan, kun majuri Hans Kalmin johtaman pataljoonan etujoukko saapui Asikkalasta. Rautatienkadulla järjestettiin juhlallinen kohtaaminen.

web_71_80.jpg

Punaiset perustivat uuden esikunnan Herralaan, jossa ryhdyttiin heti valmistelemaan Lahden takaisinvaltausta ja kulkureitin avaamista itään. Saksalaiset puolestaan ottivat rintamavastuun Lahdessa ja ryhtyivät järjestämään kaupungin puolustusta.

web_39456.jpgLahden valtausta seuranneet pari päivää olivat melko rauhallisia. Punaisten varsinainen vastahyökkäys ja läpimurtoyritys alkoi aamuyöllä 23.4. Seurasi vajaan viikon mittaiset taistelut, joiden aikana punaiset pääsivät etenemään Salpausselällä ja saivat hetkeksi haltuunsa Hennalan kasarmialueen. Punaisten tykki- ja konekivääritulitus aiheutti melkoisia aineellisia vahinkoja kaupungin keskustassa, julkisista kohteista suurimmat vauriot kärsivät kaupungintalo ja kunnallissairaala.

Taistelut huipentuivat 29.4. Huolimatta lähes kymmenkertaisesta miesylivoimastaan punaisten ei onnistunut murtaa saksalaisten ammattisotilaiden asemia. Sen sijaan saksalaiset valloittivat Okeroisten aseman ja katkaisivat siellä rautatien niin, ettei punaisten käytössä ollut panssarijuna päässyt enää Lahteen. Okeroisista saksalaiset saartoivat myös Hennalaan asettuneet punaiset. Vapunaattona punaisten hyökkäys romahti. Huonosti johdetut ja laajamittaiseen sodankäyntiin tottumattomat kapinalliset valtasi paniikki. Iltapäivään mennessä taistelut olivat täysin päättyneet. Punaiset antautuivat suurin joukoin erityisesti Kosken suunnalla Vesalassa. Antautuneet punaiset sotilaat ja heitä seuranneet siviilihenkilöt kuormastoineen koottiin Lahteen.

Fellmanin pellot

Lahteen tuotiin noin 20000 antautunutta punaista. Heitä sijoiteltiin aluksi koulurakennuksiin ja teollisuuslaitoksiin. Näiden täyttyessä tuhansia vankeja tavaroineen ja hevosineen koottiin Fellmanin pelloille. Vastaavasti Hennalan varuskunta-alue muutettiin vankileiriksi. Fellmanin pelloille improvisoitu vankileiri purettiin melko nopeasti ja punavankien käsittely siirrettiin pääasiassa Hennalaan. Sekasortoisissa tunnelmissa koottu väliaikainen keskistysleiri teki kuitenkin Fellmanin pellot karmealla tavallaan kuuluisaksi koko maassa.

web_72_3.jpg

Hennalan vankileiri oli alkuun voimakkaasti ylikansoitettu ja sen huolto oli mahdoton tehtävä. Leirillä toimi valtionrikosoikeus, joka otti vastuun sodan jälkiselvittelystä. Sen langettamat ankarat tuomiot, puutteellinen ravinto ja usein puhjenneet kulkutaudit tekivät leiristä kammottavan paikan, jonka järkyttävä muisto säilyi Lahdessa
vuosikymmeniä. Hennalan vankileiri ja pakkotyölaitos tyhjennettiin 1.10.1919 mennessä.