Markkinat Lahdessa

Lahdesta markkinapaikka

Hämeen läänin maaherra Axel Ståhlarm etsi 1670-luvun alussa alueensa maaseudulta sopivaa markkinapaikkaa. Hän havaitsi ehkä ensimmäisenä Lahden kylän hyvän logistisen sijainnin. Kylän läpi kulki Turku - Viipuri maantie. Matka Turusta tänne oli tuohon aikaan 20 peninkulmaa, Helsingistä 12 ja Viipurista 17 peninkulmaa. Päijänteen vesistön kautta markkinoille saattoi tulla aina Jyväskylästä ja Rautalammilta saakka.

Päätös markkinoiden aloittamisesta tehtiin Tukholmassa 28.11.1672 ja ne järjestettiin ensimmäisen kerran seuraavan vuoden elokuun ensimmäisenä ja toisena päivänä. Lahden markkinat olivat aikanaan Hämeen merkittävimmät ja yhteen aikaan jopa ainoat. Niiden ansiosta Lahti tuli tunnetuksi laajalla alueella, vaikka onkin todettu, etteivät lahtelaiset itse saaneet markkinoista erityistä hyötyä.

Itse markkinapaikan sijainnista on erilaisia näkemyksiä. Mutta kaikella todennäköisyydellä ne pidettiin Vesijärven rannan ja kyläalueen välissä olevilla peltoaukeilla. Kun Lahden kylässä asui 1600-luvun lopulla noin 100 ihmistä toi moninkertaisesti suurempi markkinaväki varmasti sinne eloa, joka ulottui eri tavoin jokaiseen taloon.

Maaseudun rahvas toi markkinoille luonnollisesti maalaistuotteita, karjaa, hamppua, pellavaa ja palttinaa. Porvareita saapui pääasiassa Porvoosta ja Helsingistä, mutta jopa Turusta asti. On arveltu, ettei Lahdessa käyty merkittävässä määrin tervakauppaa, joka näyttää suuntautuneen täältäpäin Lappeenrantaan ja Viipuriin.

Markkinaoikeus siirtyy Anianpeltoon

Helsinkiläiset porvarit ryhtyivät 1720-luvulla toimiin markkinapaikan siirtämiseksi pois Lahdesta. He esittivät ensin Uskelan kylää ja sitten vuoden 1727 valtiopäivillä Anianpeltoa. Viime mainitun puolelle saatiin talonpojat hyvin mukaan, kun markkinat luvattiin järjestää kahdesti vuodessa: tammikuun 13. ja syyskuun 14. päivänä.

Anianpellosta tuli heti tärkeä ja suosittu markkinapaikka, jonka merkitys alkoi vähentyä vasta kun markkinoita alettiin järjestää ensin Sysmässä, sitten Heinolassa ja Padasjoella. Lahden kylä palasi markkinapaikaksi vasta vuonna 1874.

Toripäivistä markkinat

Elämä Lahden kylässä vilkastui 1870-luvun alussa rautatien ja Vesijärven sataman valmistuttua. Vuonna 1874 erityisesti lahtelaiset kauppiaat anoivat Hollolan kuntakokoukselta ja lääninhallitukselta oikeutta järjestää kerran kuukaudessa toripäivän Lahden kylässä.

Hämeen läänin kuvernööri antoi 17.11.1874 päätöksen, jonka mukaan esteitä toripäivien järjestämiselle ei ollut. Sanomalehti Hämäläinen saattoi noin kuukautta myöhemmin uutisoida, että "Lahdessa tulee pidettäväksi" toripäivät kuukauden ensimmäisenä arkikeskiviikkona.

Toripäiviä ryhdyttiin pitämään tammikuussa 1875. Niistä tuli heti hyvin vilkas ja kylän liike-elämää mukavasti rikastuttava tapahtuma. Toripäivät muotoutuivat nopeasti todellisiksi ja laajoiksi markkinoiksi.

Markkinahumuun liittyneet ikävät lieveilmiöt: juopottelu, varkaudet ja muu hulinointi lisääntyivät, kun Lahdesta tuli kauppala. Kuvernööri joutui vuonna 1885 nuhtelemaan kauppalanhallitusta toripäiväjärjestelyistä, joista piti hänen mukaansa poistaa oikeiden markkinoiden leima: sirkus- ja muut huvitukset sekä konekauppa.

Kauppalan perustamisen myötä Lahteen saatiin asemakaava, jonka keskeinen elementti on suuri toriaukio. Kauppalan kasvaessa torielämääkin haluttiin vilkastuttaa. Vuodesta 1899 toripäiviä ryhdyttiin pitämään joka arkikeskiviikko. Kuukauden ensimmäinen arkikeskiviikko säilytti edelleen markkinaluonteensa, muita keskiviikkoja kutsuttiin "pieniksi toripäiviksi".

web_neg16732.jpg

Lahden kaupungin perustamisen jälkeen paikallinen liike-elämä halusi lisätä torikauppaa entisestään. Vuonna 1909 kaupunginvaltuusto lisäsi toiseksi viikottaiseksi toripäiväksi maanantain. Kun se osoittautui laimeaksi kaupantekopäiväksi toripäivien lisääminen unohdettiin joksikin aikaa.