Lahti koulukaupunkina

Kansakouluista peruskouluun

August Fellman perusti omalla kustannuksellaan ensimmäisen kansakoulun Lahden kylään vuonna 1871. Kymmenen vuotta myöhemmin Valtionrautatiet perusti Lahden varikolle oman kansakoulu, jossa oli sekä suomen- että ruotsinkielinen osasto. Lahden taajama sai pärjätä näillä oppilaitoksilla vuoteen 1894, jolloin kauppala perusti oman kansakoulunsa. Se aloitti toimintansa K. Kollinin talossa Hämeen- ja Mariankatujen kulmassa.

Kauppalan kansakoulun alku oli hyvin vaatimatonta. Tilaa oli aluksi vain puolelle halukkaista oppilaista. Parannusta tilanteeseen toi Vuorikadun varrelle vuonna 1902 valmistunut kansakoulurakennus. Lahden kaupunki joutui huolehtimaan taajama-alueensa laitaosien kouluista yhdessä Hollolan kunnan kanssa. Möysän ja Asemantaustan koulut kunnostettiin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, Länsiharjun koulu rakennettiin yhdessä Hollolan kanssa. Kujalaan valmistui kansakoulu 1930-luvulla.

Viime sotien jälkeen koulutiloista oli huutava puute. Uusia koulurakennuksia nousi eri puolille kaupunkia niin, että Lahdessa oli vuonna 1948 kymmenen, vuonna 1958 17 ja kymmenen vuotta myöhemmin 24 koulua. Peruskoulukokeilu aloitettiin Lahdessa Launeella vuonna 1964 ja järjestelmä otettiin koko koululaitoksessa käyttöön vuonna 1975.

Kansanopisto

Kansanopistoa ryhdyttiin puuhaamaan Lahden seudulla 1890-luvun alussa. Vuonna 1891 joukko asianharrastajia kokoontui kauppalassa ja asetti yhteiseksi tavoitteekseen kansanopiston perustamisen nimenomaan Lahteen. Hankkeen ensimmäisiä voimakkaita puuhamiehiä oli opettaja Kaarle Werkko, joka puhujamatkoillaan teki kansanopistoaatetta ja -hanketta tunnetuksi Lahden seudun pitäjissä. Vaikka varainhankinta ei onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla avattiin kansanopisto vuokratiloissa vuonna 1893. Ensimmäiseksi johtajaksi valittiin maisteri K. A. Franssila.

Lahden kouluelämään monella tavalla tukenut August Fellman auttoi myös kansanopiston alkuun. Hän kustansi opiston tilat ensimmäisen kolmen vuoden ajan. Hän lupautui myös paikkaamaan opiston talouden mahdollisen alijäämään. Lahden kansanopisto pääsi valtionavun piiriin vuonna 1896.

Omaa koulutaloa suunniteltaessa oli syntyä tilanne, että opisto olisikin sijoitettu Lahden ulkopuolelle. Kiivaan keskustelun jälkeen kansanopiston edustajakokous päätti rakentaa opistorakennuksen Lahden Juhakkalanmäelle. Uuden kansanopistorakennuksen vihkiäiset vietettiin toukokuussa 1905. Kolme vuotta aiemmin opiston johtajaksi oli valittu maisteri Rope Kojonen, josta tuli opinahjon keulakuva lähes kolmeksi vuosikymmeneksi.

web_04.jpg

Rope Kojosen ja hänen vaimonsa Edla Kojosen johdolla Lahden kansanopisto kehittyi melko nopeasti yhdeksi maamme ja pohjoismaidenkin suurimmista kansanopistoista. Opisto oli nuoren Lahden kaupungin kulttuurielämän keskus. Siellä järjestettiin erilaisia kulttuuritapahtumia ja kansalaisjärjestöjen juhlia, siellä vieraili monet merkittävät kulttuurihenkilöt ja vaikuttajat.

Rope Kojonen johti kansanopistoa kuolemaansa asti vuoteen 1931. Hänen jälkeensä opiston rehtoriksi siirtyi Edla Kojonen, jonka jälkeen rehtoriksi valittiin pariskunnan poika Martti Kojonen. Hän oli virassa vuoteen 1980 saakka.

1970-luvulta alkaen koulutusjärjestelmän laajenemisen ja yhteiskunnan voimakkaan muutoksen seurauksena Lahden kansanopiston opetus on eriytynyt selkeästi profiloiduiksi opintolinjoiksi ja kurssitoiminnaksi. Vapaa sivistystyö on saanut rinnalleen erilaista tutkintoihin tähtäävää koulutusta: peruskoulu-, avoimen yliopiston ja ammatillisia opintoja.

Oppikoulut ja lukiot

Lähes rinnakkain kansanopistohankkeen kanssa ryhdyttiin Lahdessa perustamaan yhteiskoulua. Jo vuoden 1891 valtiopäiville jätettiin anomus oppikoulun sijoittamiseksi Lahteen. Kun valtionoppikoulua ei onnistuttu saamaan täytyi ryhtyä toimiin yksityisen oppikoulun perustamiseksi. Hanke toteutui vuonna 1896, jolloin kaksiluokkainen yhteiskoulu aloitti toimintansa maalari Heinosen talossa Rautatienkadun ja Harjukadun kulmassa 41 oppilaan voimin. Tilat havaittiin heti epäkäytännöllisiksi ja ahtaiksi. Kauppalan hallitus ryhtyi viipymättä rakentamaan koululle omaa rakennusta. Sen suunnitteli arkkitehti Vilho Penttilä. Uusi koulurakennus otettiin käyttöön vuonna 1899. Seuraavana vuonna yhteiskoulu laajeni kahdeksanluokkaiseksi yliopistoon johtavaksi oppikouluksi.

Kun Lahdessa vuonna 1975 siirryttiin peruskoulujärjestelmään halusi Lahden yhteiskoulu jäädä niin sanotuksi korvaavaksi kouluksi. Hanke aiheutti kaupungissa kouluriidan, kun myös Tiirismaan ja Salpausselän koulutkin halusivat vastaavan aseman. Lopulta päädyttiin siihen, että vain yhteiskoulusta tuli korvaava koulu. Sellaisena se oli maamme ensimmäinen.

Yhteiskoulun toiminnan vakiinnuttua ryhdyttiin Lahdessa puuhaamaan tyttökoulua. Se pääsi käyntiin vuonna 1908 vuokratiloissa Loviisankadulla. Vuonna 1923 koulu sai oman rakennuksen kaupungintalon läheisyyteen. Punatiilisen tyttökoulun suunnitteli arkkitehti Eliel Saarinen. Tyttökoulu muutti nimensä vuonna 1921 Lahden yksityiseksi tyttölyseoksi. Vuonna 1922 koulusta tuli kuusiluokkainen ja kolme vuotta myöhemmin yhdeksänluokkainen, yliopistoon johtava oppikoulu. Tyttölyseoon ryhdyttiin ottamaan myös poikaoppilaita vuonna 1970. Koulun nimi muutettiin Tiirismaan yhteiskouluksi ja peruskoulujärjestelmään siirryttäessä Tiirismaan yläasteeksi ja lukioksi.

1910-luvulla ryhdyttiin jälleen toimiin valtion oppikoulun saamiseksi Lahteen. Yhteiskouluun ei enää saatu lisäluokkia ja Lahden seudun oppikoululaisia siirtyi opiskelemaan Jyväskylään, Heinolaan, Hämeenlinnaan ja Helsinkiin. Lopulta vuonna 1921 valtio heltyi perustamaan Lahteen poikalyseon. Se aloitti toimintansa entisen Hotelli Lahden rakennuksessa, mutta sai Lahdenkadun varrelle oman koulutalonsa vuonna 1928 (arkkitehti Hjalmar Åberg). Lahden lyseo toimi poikakouluna yli 50 vuotta, ensimmäiset tytöt pääsivät kouluun vasta vuonna 1973. Lyseon erityispiirteenä oli urheilu. Se oli siinä ennen peruskoulukautta Suomen menestyksekkäin.

web_73_kh159.jpg

Välirauhan aikana Lahti sai neljännen oppikoulunsa, kun Terijoen yhteiskoulu siirtyi Lahteen. Koulu aloitti toimintansa Lyseon tiloissa ja sille annettiin nimeksi Kannaksen yhteislyseo. Lyseo sai majoittaa vielä toisenkin luovutetulta alueelta siirretyn koulun. Lahdenpohjaan vuonna 1943 perustettu oppikoulu siirrettiin Lahteen, jossa se sai ensin nimekseen Lahden keskikoulu ja sittemmin se tunnettiin Launeen yhteislyseona. Kannaksen yhteislyseolle valmistui oma koulurakennus Paavolaan vuonna 1952. Kuusi vuotta myöhemmin Launeen yhteislyseo sai omat tilansa Salinkalliolta.

web_74_kh113.jpg

Oppikoulujen ja lukiopetuksen suosio kasvoi sodan jälkeisistä vuosista aina 1980-luvulle saakka. Oppikoulujen perustamiseen kohdistunut paine oli kovinta 1950-luvulla. Edellä lueteltujen koulujen lisäksi perustettiin vuonna 1957 Salpausselän yhteiskoulu, kolme vuotta myöhemmin Kiveriön yhteiskoulu ja vuonna 1965 Mukkulan yhteiskoulu. Lisäksi vuonna 1970 Rudolf Steiner -koulu aloitti toimintansa Lahdessa. Tällä hetkellä Lahdessa on kahdeksan lukiota: Kannaksen, Lahden lyseon, Lahden yhteiskoulun, Lahden Rudolf Steiner -koulun Mukkulan, Salinkallion ja Tiirismaan lukiot.

Ammatilliset oppilaitokset

Ammatillinen koulutus alkoi Lahdessa vuonna 1894 perustetussa alemmassa käsityöläiskoulussa. Sen taustavoimana oli Lahden käsityöläisyhdistys, joka näin halusi edistää käsityöalojen ammattitaitoa. Pieni oppilaitos siirtyi kaupungin haltuun vuonna 1909 ja seuraavana vuonna sen jatkoksi perustettiin ylempi käsityöläiskoulu. Vuonna 1917 alempi käsityöläiskoulu lopetettiin ja oppilaitoksesta tuli kaksivuotinen yleinen ammattikoulu.

Viime sotien jälkeen Lahdesta muodostui nopeasti maakunnan ammatillisen koulutuksen keskus. Luovutetuilta alueilta, erityisesti Viipurista siirtyi Lahteen aivan uusia koulutusaloja. Tyttöjä varten perustettiin vuonna 1956 käsityö- ja talousammattikoulu, jossa oli parturi-kampaamo- sekä ompelu- ja talousosastot. Vuonna 1965 tyttöjen ja poikien ammattikoulut yhdistettiin Lahden yleiseksi ammattikouluksi. Vuonna 1987 koulun nimi muutettiin Lahden ammattioppilaitokseksi.

web_14_kl1981_2648.jpg

Vuonna 1940 Lahteen perustettiin parturi- ja kampaaja-ammattikoulu (liittyi myöhemmin tyttöjen käsityö- ja talousammattikouluun), vuonna 1944 kelloseppäkoulu ja kymmenen vuotta myöhemmin puuteollisuuskoulu. Lahden kaupunki otti vuonna 1919 hoitoonsa kauppakoulun. Alan opetus vahvistui huomattavasti vuonna 1940, kun Viipurin kauppaopisto siirtyi Lahteen. Vuonna 1914 kaupungin haltuun siirtynyt kotiteollisuuskoulu muutettiin vuonna 1936 Lahden mieskotiteollisuuskouluksi.

Lahden teknillinen koulu aloitti toimintansa vuonna 1945. Sitä täydennettiin teknillisellä opistolla vuonna 1960.

Viipurin musiikkiopisto siirtyi Lahteen vuonna 1940 ja jäi tänne pysyvästi neljä vuotta myöhemmin. Opisto siirtyi kaupungin haltuun vuonna 1965. Sen nimi muutettiin Päijät-Hämeen konservatorioksi vuonna 1977. Lahden taideopetus sai huomattavan lisän, kun vuonna 1971 aloitti toimintansa taideteollinen oppilaitos ja sen yhteydessä toiminut kuvataiteilijoita kouluttava taidekoulu. Taideteollinen oppilaitos siirtyi vuonna 1979 valtiolle ja sen nimeksi tuli Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilaitos. Siihen sisältyivät kotiteollisuuskoulu, -opisto, -opettajaopisto ja taideteollinen opisto. Vuonna 1980 kokonaisuuteen liitettiin vielä kultaseppäkoulu. Vuonna 1989 oppilaitos nimettiin Lahden muotoiluinstituutiksi. Lahden kaupungin haltuun jäänyt taidekoulu muuttui vuonna 1984 Taideinstituutiksi.

Lahden asema Päijät-Hämeen ammatillisen koulutuksen keskuksena vahvistui edelleen, kun vuonna 1971 muodostettiin Päijät-Hämeen ammattikoulun kuntainliitto. Vipusen kadun varrelle nousi uusi oppilaitoskokonaisuus. Vuonna 1981 kuntainliiton nimi muutettiin Päijät-Hämeen ammattikoulutus- ja suojatyökuntainliitoksi. Kaksitoista vuotta myöhemmin siitä tuli kunnallislakiin tehtyjen muutoksien seurauksesta Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymä. Se lakkautti toimintansa vuoden 1995 lopussa, jolloin sen ylläpitämät oppilaitokset, oppisopimuskoulutus ja aikuispalvelutoiminta siirrettiin Päijät-Hämeen koulutuskonsernin omistukseen.

Päijät-Hämeen koulutuskonserni ja Lahden ammattikorkeakoulu

Päijät-Hämeen koulutuskonserni syntyi rinnan Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Ammattikorkeakoulutoiminnan suunnittelu aloitettiin Lahdessa vuonna 1989. Asiassa olivat aloitteellisia yhtäällä Lahden kaupunki ja toisaalla Päijät-Hämeen ammattikoulutus- ja suojatyönkuntainliitto. Edellinen lähti ajamaan kokonaisuutta, johon olisivat kuuluneet Lahden teknillinen oppilaitos, Lahden kauppaoppilaitos ja Lahden muotoiluinstituutti. Päijät-Hämeen ammattikoulutus- ja suojatyönkuntainliitto ryhtyi puolestaan kehittelemään ammattikorkeakoulukokonaisuutta, jossa olisivat mukana Päijät-Hämeen sosiaalialan oppilaitos, Lahden terveydenhuolto-oppilaitos sekä Lahden diakoniaopisto.

Hyvin pian tuli selväksi, että hankkeet täytyi jollain tavoin yhdistää. Ammattikorkeakoulun kokeiluvaihe käynnistyi syksyllä 1992. Kokeilun aikana eräs oppilaitoksen tulevaisuuden kysymyksiä oli hallinto- ja ylläpitomalli. Tätä silmällä pitäen Päijät-Hämeen ammattikoulutus- ja suojatyönkuntainliitto kehitti ajatuksen koulutuskonsernista, joka saattoi olla perustettavan varsinainen ammattikorkeakoulun ylläpitäjä.

Lopulta päädyttiin siihen, että Lahden ammattikorkeakoulusta oli mielekkäintä luoda Päijät-Hämeen koulutuskonserniin kuuluva kunnallinen liikelaitos. Tältä pohjalta sille myönnettiin kesäkuussa 1995 toimilupa, joka tuli voimaan seuraavan vuoden elokuusta lähtien. Sitä ennen opetusministeriön asettaman arviointityöryhmän laatuarvioinnissa Lahden ammattikorkeakoulukokeilu arvioitiin maan parhaaksi.

Koulutuskeskus Salpaus

Vuonna 2001 niistä koulutuskonsernin toisen asteen oppilaitoksista tai niiden osista sekä Nastopoli-lukiosta, jotka olivat jääneet ammattikorkeakoulun ulkopuolelle muodostettiin ammattikorkeakoulun tapaan koulutuskonserniin kuuluva itsenäinen, kunnallinen liikelaitos, koulutuskeskus Salpaus. Sen tehtävä on järjestää ammatillista ja lukiokoulutusta sekä tehdä kehittämistyötä elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Koulutuskeskus Salpauksen muodostamisella tavoitellaan peruskoulun jälkeisen ammatillisen koulutuksen laadun ja arvostuksen parantamista.

Yliopistohankkeet

Ensimmäiset tarmokkaat yritykset saada korkeakoulutasoista opetusta Lahteen tehtiin 1910-luvulla. Kaupunki perusti vuonna 1911 erityisen yliopistotoimikunnan, joka oli hyvin aloitteellinen Helsingin suuntaan. Kaupunki teki samana vuonna anomuksen eläinlääkärikorkeakoulun perustamisesta Lahteen. Kaksi vuotta myöhemmin anomus uusittiin, mutta tuloksetta kun koko korkeakouluhanke raukesi.

Korkeakouluhankkeisiin palattiin 1950-luvun alussa, kun Lahti koetti turhaan saada liikuntakasvatuskorkeakoulua paikkakunnalle. Seuraavaksi yritettiin saada taideteollinen korkeakoulu. Sen suhteen tehtiin ensimmäiset yritykset 1960-luvun alussa ja asiaan palattiin vuonna 1977 ja vuosina 1989-90, valitettavasti tuloksetta.

Tuloksellisempaan yhteistyöhön Lahti pääsi lopulta Helsingin yliopiston kanssa, joka vuonna 1979 perusti Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen. Se oli yliopiston pienen konsistorin alainen erillislaitos, jonka tehtävänä oli antaa avointa korkeakouluopetusta, järjestää täydennyskoulutusta sekä suorittaa selvitys- ja tutkimustyötä. Lahden kaupungin ja yliopiston yhteishankkeena valmistui vuonna 1987 Lahden aikuiskoulutuskeskus.

Vuonna 1987 Teknillinen korkeakoulu avasi täydennyskoulutuskeskuksensa Lahden toimiston. Sen toimintaan sisältyi aluksi tutkimus- ja kehittämishankkeita, valintakokeita, täydennyskoulutuskursseja, työllisyyskoulutusta ja asiantuntijapalveluita. Lahden toimintakeskuksesta tuli erillinen laitos vuonna 1988 ja kaupunkiin sijoitettiin teollisuusautomatiikan professuuri vuonna 1991. Lappeenrannan tekninen korkeakoulu avasi vuonna 1996 toimipisteen Lahdessa. Sen myötä kaupunkiin saatiin kauppatieteen, puunjalostustekniikan ja tuotantotalouden opetusta.

Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen ympäristöyksikön tutkimus ja koulutustoiminta johti vuonna 1996 biotieteelliseen tiedekuntaan kuuluvan ympäristöekologian laitoksen sijoittamiseen Lahteen. Sen tutkimuksen ja opetuksen pääaloina ovat vesistöekologia, maaperäekologia ja ympäristöbiotekniikka.

Korkeakoulutasoisen tutkimuksen ja opetuksen koordinoimiseksi perustettiin 2000-luvun alussa Lahden yliopistokeskus. Sen muodostavat Helsingin yliopiston Avoin yliopisto, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Lahden yksikkö, Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos, Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahden yksikkö, Tampereen teknillisen yliopiston Lahden yksikkö sekä Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus. Yliopistokeskuksen kirjastona toimii Lahden korkeakoulukirjasto. Yliopistokeskuksella on pääsihteeri ja koordinaatioyksikkö.