Lahden kaupungin perustaminen

Huolimatta siitä, että Lahden kauppala pyrki ennemmän tai vähemmän intensiivisesti kaupungin asemaan koko olemassaolonsa ajan tavoitteen saavuttamiseen suhtauduttiin hyvin hillitysti. Keisari Nikolai II antoi asetuksen Lahden kaupungin perustamiseksi Pietarhovissa marraskuun ensimmäisenä päivänä 1905. Tapaus jäi pahasti meneillään olleen suurlakon varjoon. Lakon seurauksena myöskin tieto kaupunginoikeuksien saamisesta tuli Lahteen vasta kahden viikon kuluttua päätöksestä. Kauppalanhallitus merkitsi kokouksessaan 18.11. lakonisesti tiedokseen, että "kauppala on juuri saanut kaupunginoikeudet".

Kaupungin perustaminen Lahteen oli esillä jo 1700-luvun puolivälissä. Hollolan kihlakuntaa Ruotsin vuoden 1746 valtiopäivillä edustanut Benjamin Busk teki asiasta esityksen, jota tuki myös kenraalikuvernööri Fredrik von Rosen. Hanke ei johtanut minkäänlaisiin toimenpiteisiin.

Kaupunkihanke nousi vakavasti uudelleen esille kun Lahteen saatiin rautatie ja Vesijärven kanava valmistui. Asia oli esillä koko 1870-luvun, mutta ei juuri edistynyt. Heinäkuussa 1876 Uusi Suometar lehti tiesi kertoa, että Lahdessa "taas puuhataan kovasti kaupunkia, josta jo ennen on ollut puhetta. Se pitäisi kiiruudella tulla alkuunsa... Kaupunki siitä tuleekin liikenteeltä sopivalle paikalle. Yhdellä puolella on rautatie ja toisella puolen isot vedet ja laivaliike. Sillä tavalla on puuhat, kun vaan pikaan päättyisi".

Seuraavana kesänä tapahtuneen Lahden kylän palon jälkeen kaupungin perustaminen tuli konkreettiseksi vaihtoehdoksi. Niin pitkälle valtiovalta ei vielä ollut valmis menemään, mutta perusti Lahden kylän paikalle kuitenkin kauppalan. Se oli säilyi hallinnollisesti vielä Hollolan kunnan yhteydessä eikä sille asetettu kovinkaan kunnianhimoisia kasvutavoitteita. Silti kauppalalaiset itse uskoivat aluksi melko nopeaan kunnalliseen itsenäistymiseen. Ensimmäiseen 20 vuoteen ei kuitenkaan tapahtunut mitään.

Kauppalan yleinen kokous päätti 1890-luvun lopulla ryhtyä toden teolla selvittämään kaupungistumisen mahdollisuuksia. Järjestysmies F. F. Frostell hankki vertailevaa aineistoa eri kaupungeista ja kauppaloista, muun muassa Maarianhaminasta saakka. Näiden tietojen pohjalta kauppalanhallitus laati suunnitelman Lahden kaupungin perustamisesta ja teki jopa esityksen kaupungin tulo- ja menoarvioksi. Kauppalan yleisen kokouksen siunaamista suunnitelmista muovattu anomus lähetettiin Hämeen läänin kuvernöörille, jossa toivottiin hänen ehdottavan kaupunginoikeuksien myöntämistä Lahdelle.

Vaikka Hollolan kunta vastusti aietta voimakkaasti asettui läänin kuvernööri G. A. von Kothen hallitsijalle 2.7.1900 lähettämässään lausunnossa sitä puoltamaan "huomioonottaen viime vuosina tapahtuneen suuren edistymisen ja liikkeen vilkastumisen". Myös senaatti kannatti ajatusta, mutta jostain syystä hanke ei vielä oikein edennyt. Lahtelaiset kiirehtivät asiaa useaan otteeseen. Vuonna 1904 laadittiin ja hyväksyttiin Lahden perustamiskirja, joka siihen liittyvine lausuntoineen toimitettiin senaatista hallitsijan ratkaistavaksi 29.5.1904.

Kun asian edistymisestä ei tämän jälkeen kuulunut yli vuoteen mitään Lahden kauppala lähetti järjestysmies Frostellin ja pankinjohtaja Carlstedtin tiedustelemaan tilannetta itse ministerivaltiosihteeri Constantin Linderiltä Pietarista. Asiamiehet viipyivät matkallaan siihen asti kun hallitsija lopulta 1. marraskuuta 1905 antoi asetuksen kaupungin perustamisesta.

Pitkä taistelu kunnallisen itsenäisyyden saavuttamisesta oli ohi. Hankkeen toteutuminen oli lähes pelkästään lahtelaisten itsensä aloitteellisuuden ja tarmon ansiota. Hollolan kunta vastusti sitä loppuun asti, eikä valtiokaan sitä erityisesti kannattanut. Mutta viime mainittu ei sitä myöskään suuremmin vastustanut, kun siitä ei aiheutunut sille uusia kustannuksia. Lahtelaiset saattoivatkin hyvällä syyllä todeta, että heidän uusi kaupunkinsa oli "maamme kaupunkien joukossa ensimmäinen, joka on kaupungiksi kohonnut kokonaan omin voimin ja luonnollisen kehityksen pakosta."