Markkinat Lahden kylässä

Hollolan ja Hattulan kihlakuntien talonpojat esittivät kruunulle vuoden 1672 valtiopäivillä kaksi yhdenpitävää kirjelmää, joissa anottiin, että "kuninkaallinen majesteetti suvaitsisi suostua markkinoiden pitoon Hollolan pitäjän Lahden kylässä, joka sijaitsee suuren yleisen tien varrella ja kaikista neljästä kaupungista, Turusta, Viipurista, Helsingistä ja Porvoosta, sopivan matkan päässä, rahvaalle kun siten tarjoutuisi tilaisuus paljon nopeammin muuttaa tavaransa rahaksi ja käyttää kruununverojen maksuun, samalla kun nämä markkinat muutenkin hyödyntäisivät sekä kaupunkeja että maalaisia, varsinkin Rautalammin asukkaita, joiden ei enää tarvitsisi ponnistella 30, 40, ja 50 peninkulman päässä oleviin kaupunkeihin saadakseen tavaroistaan jotakin maksua".

Hämeen rahvaalla oli mielessään erityisesti syysmarkkinat. Hämeen maaherra Axel Stålarm puolusti hanketta voimakkaasti. Markkinoita oli yritetty saada Hämeeseen pitkin 1600-lukua, mutta hankkeet olivat aina kaatuneet rannikkokaupunkien keskinäiseen taisteluun kauppa-alueistaan. Merkantilismin aikaan kaupankäynti maaseudulla oli hyvin rajoitettua. Talonpoikien oli mentävä oman alueensa kauppakaupunkiin vaihtamaan tuotteensa rahaksi. Markkinat muodostivat poikkeuksen maakaupan kieltoihin.

Vuonna 1672 tehty anomus johtikin lopulta markkinoille myönteiseen päätökseen, kun Helsingin kauppiaatkin ryhtyivät sitä tukemaan. Hallitus suostui ehdotettujen markkinoiden järjestämiseen maaherran tarkemmin määräämänä ajankohtana.

Lahden kylän markkinoiden ajankohdaksi määrättiin 1. ja 2. päivä elokuuta. Niistä muodostui heti huomattava tapahtuma, johon saapui kauppiaita jopa Turusta saakka. Markkinapaikka sijaitsi oletettavasti Kolkanmäen (nykyisen Kirkonmäen) ja Kariniemen välisellä peltoalueella Vesijärven rannan tuntumassa.

Markkinoiden pitäminen juuri Lahdessa ei ollut kaikkien hollolaisten mieleen. Tehtiin aloitteita markkinoiden siirtämiseksi Hollolan kirkolle. Lisäksi esitettiin, että pidettäisiin kahdet markkinat vuodessa, syksyllä ja talvella. Nämä esitykset eivät kuitenkaan johtaneet mihinkään.

Muutamien markkinajärjestelyihin tyytymättömien hollolaisten lisäksi Päijänteen suunnasta tulevat kokivat Päijänteen ja Vesijärven kannaksen hankalaksi ylittää. Heidän taholtaan tehtiinkin aivan 1600-luvun lopulla esitys, että Lahden markkinat siirrettäisiin Anianpeltoon. Sitä ei ensi yrittämällä hyväksytty.

Asia tuli esille uudelleen ison vihan jälkeen 1720-luvulla, kun helsinkiläiset ja porvoolaiset kauppiaat yrittävät saada markkinaoikeuksia pelkästään itselleen. Helsinkiläiset esittivät vuoden 1727 valtiopäivillä markkinoiden siirtoa Anianpeltoon. He saivat aikeelleen myös maaherran tuen. Kun Lahden markkina-alueen talonpojillakaan ei tuntunut olevan mitään uutta paikkaa vastaan Lahden kylän markkinat siirrettiin Anianpeltoon, ja määrättiin pidettäväksi 13. tammikuuta ja 14. syyskuuta.