Lahti teollisuuskaupunkina ennen toista maailmansotaa

Lahden taajaman, joka sisälsi kauppalan ja sittemmin kaupungin sekä sitä ympäröineen, Hollolaan kuuluneen Lahden kylän teollisuus oli perusrakenteeltaan perinteisen suomalaista. Sen rungon muodosti mekaaninen puunjalostusteollisuus eri muodoissaan.

Lahden seudun kahdella rullatehtaalla, Ab Tornator Oy:llä ja Ab Pallaksella, kahdella sahalla sekä Lahden Polttimolla oli 1900-luvun alussa valtakunnallistakin merkitystä. Muu teollisuus suuntasi tuotantoaan lähinnä Lahden talousalueelle tai muuten suppealle käyttäjäkunnalle.

Kaupunkikauden ensimmäisinä vuosikymmeninä teollisuuden toimipaikkojen ja työvoiman määrän kehitys kulki linjassa kaupungin muun kehityksen kanssa. Teollisuuden palveluksessa työskenteli vajaat puolet Lahden kaupungin ammatissa toimivasta väestöstä. Lahden teollisuuslaitosten määrä seitsenkertaistui vuodesta 1905 talvisodan syttymiseen. Samaan aikaan teollisuustyöpaikkojen määrä kasvoi 12-kertaiseksi. Teollisuuslaitosten työntekijämäärät kasvoivat keskimäärin kaksinkertaiseksi.

Kaupungin perustamisesta 1920-luvun alkuun teollisuuden kehitys oli melko hidasta: jaksoon sisältyivät lamakausi 1910-luvun alussa, ensimmäisen maailmansodan vuodet sekä kevään 1918 tapahtumat. 1920- ja 1930-luvut olivat kuitenkin nopean kehityksen aikaa. Pienen notkahduksen aiheutti 1930-luvun alkuvuosien lama, jolloin tuotannon arvo aleni kaupungissa lähes kolmanneksella. Teppo Vihola on verrannut Lahden teollisuustuotannon bruttoarvoa Tampereen vastaavaan. Hän havaitsi, että vuonna 1905 ero Tampereen hyväksi oli 67-kertainen, mutta vuonna 1938 enää 3,4-kertainen.

web_48_ne117582.jpg

Kun teollisuuden yleistä kehitystä kuvataan tehdaskoneita välittömästi käyttävän voiman kasvulla voidaan todeta, että vuonna 1921 teollisuuden käyttövoima Lahdessa oli kokonaisuudessaan 444 hevosvoimaa. Vuonna 1930 käytettiin jo 4511 ja kymmenen vuotta myöhemmin peräti 11553 hevosvoimaa.

Vuosisadan alussa käytettiin pääasiassa höyryvoimaa, mutta sähkön käyttöön siirryttiin nopeasti. Lahti liittyi varhain Kymi-yhtiön voimaverkkoon ja sittemmin Imatran Voiman verkostoon. Vuosina 1921-40 sähkön käyttö 30-kertaistui Lahdessa. Tämä ei ollut pelkästään teollisuuden ansiota, sillä myös laajeneva asutus ja erityisesti vuonna 1927 toimintansa aloittanut yleisradioasema nostivat sähkön kulutuslukuja.

Lahdessa haluttiin määrätietoisesti kehittää ja parantaa teollisuuden toimintaedellytyksiä. Kaupungin keskeisinä työkaluina olivat kaavoitus ja tonttipolitiikka. Vuonna 1925 tonttivaliokunta esitti muun muassa, että teollisuuslaitokset voisivat ostaa omakseen teollisuustonttejaan ja näin turvata paremmin tekemänsä investoinnit. Samalla esitettiin, että teollisuusyrityksille tarjottaisiin ostettavaksi tontteja työntekijöidensä asuntoja varten.