"HUOMIO, YLEISRADIO, LAHTI, SUOMI!"

Yleisradio aloitti päivittäiset radiolähetyksensä otsikon toivotuksella sen jälkeen, kun Lahden yleisradioasema oli 22.4.1928 aloittanut toimintansa. Itse Yleisradio oli perustettu vain kaksi vuotta aiemmin.

Suunniteltaessa Yleisradion lähetysten jakelua todettiin, että on edullisempaa rakentaa yksi suuritehoinen lähetysasema kuin monta pientä. Maantieteellisesti ja teknisesti sopivina aseman sijoituspaikkakuntina pidettiin Hämeenlinnaa ja Lahtea. Kumpaankin oli Helsingistä kohtuullinen etäisyys. Se oli keskeistä, sillä ohjelmat välitettiin lähetysasemalle puhelinlinjoja myöten. Paikkakuntia tarkemmin arvioitaessa Lahti osoittautui paremmaksi. Täällä oli ensinnäkin sähkövoiman saanti ratkaistu edullisemmin ja lisäksi kaupunki ilmoitti luovuttavansa tarkoitukseen kahdeksan ja puolen hehtaarin maa-alueen Salpausselältä.

Yleisradion Lahden suuraseman rakennustyöt alkoivat keväällä 1927. Itse asemarakennuksen suunnitteli yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti Georg Wigström. Pitkäaaltolähetysten vaatimat kojeistot ja laitteet oli sijoitettu kahteen kerrokseen. Rakennus sijoitettiin suurin piirtein keskelle toisistaan 316 metrin etäisyydelle pystytetyistä, 150 metriä korkeista radiomastoista.


Radiomastoista tuli hetkessä Lahden keskeinen maamerkki. Lähetystekniikka tilattiin saksalaiselta Telefunken-yhtiöltä. Mastot ja antennilaitoksen pystytti berliiniläinen Lehmann & Co. Antennin muodosti kolme pronssiköyttä pingotettuna vastapainojen avulla mastojen väliin. Talvella köysiä voitiin jään irrottamiseksi lämmittää pientaajuisella sähkövirralla.

Yleisradion alkuvuosien suosikkiesitelmöitsijä Ernst Lampén haltioitui mastot nähdessään. Hänen mielestään "ne muistuttavat väkevästi Eiffeltornia, mutta ovat paljoa sirommat, hoikemmat ja ilmavammat".

Lahden suurasema oli valmistuessaan Euroopan uudenaikaisimpia. Kun sen lähetysteho pian nostettiin 25 kW:sta 40 kW:ksi se oli myös jonkin aikaa maanosamme voimakkain. Mastojen väliin pingotettua antennia käytettiin radiolähetysten lähettämiseen aina vuoteen 1993 asti, jolloin antenniköydet lopullisesti laskettiin alas. Pitkäaaltolähetykset Lahdesta päättyivät 31.5.1993 kello 12.00. Itse mastot jäivät ja niihin on nykyisin kiinnitetty useita eri käyttötarkoituksia palvelevia antenneja.

1930-luvun puolivälissä Lahden aseman lähetystehoa haluttiin nostaa 150 kW:iin. Sitä varten täytyy hankkia uusi lähetyskoneisto ja rakentaa sille uusi asemarakennus. Edellinen tilattiin Englannista Marconi's Wireless Telegraph Company:lta. Asemarakennuksen suunnitteli Lahden kaupunginarkkitehti Kaarlo Könönen. Punatiilinen rakennus sijoitettiin itäisen maston tuntumaan.

Lahden lähetysaseman tehoa nostettiin vielä 1950-luvun puolivälissä. Silloin sveitsiläiseltä Brown Boveri & Co:lta ostetulla laitteistolla saatiin 200 kW antenniteho. Pitkäaaltolähetykset alkoivat käydä vanhanaikaisiksi, kun ula-lähettimet valtasivat alaa. Suomessa ula-vastaanottimet lisääntyivät niin, että vuoden 1960 tienoilla ula-asemat muodostivat jo perusverkon.

Laajempi pitkäaaltoasemien alasajo alkoi 1970-luvun puolivälissä. Lahdenkin aseman merkitys väheni niin, että viime vaiheessa sitä käytettiin puoliteholla. Lähetystoiminnan päätyttyä Lahden Radiomäelle muodostettiin yhdessä Yleisradion, Lahden kaupungin ja muutaman muun toimijan kanssa Radio- ja tv-museo. Radiomäellä olevat vanhat asemarakennukset, vesisäiliö ja mastot suojeltiin asemakaavalla vuonna 1994. Museoviraston ja ympäristöministeriön luokituksessa alue todettiin valtakunnallisesti arvokkaaksi.