Erikoisnäyttelyt

Sisulla sankariksi 

Sisulla sankariksi -näyttely esittelee suomalaisen kilpahiihdon kultakautta 1950-1970-luvuilla. Näyttely kertoo kilpahiihtäjien valmennuksesta, kilpailuihin valmistautumisesta sekä median, yleisön ja urheilijan suhteesta. Esille nousevat hiihdon huippunimet Siiri Rantasesta Helena Takaloon sekä Veikko Hakulisesta Eero Mäntyrantaan.

Näyttely sijaitsee uudessa näyttelitilassa Hiihtomuseon pohjakerroksessa. Lumiluolamainen näyttelytila näyttävine vitriinirakenteineen kätkee sisäänsä Sisulla sankariksi -näyttelyn lisäksi Nordic Ski Hall of Fame -kunniagallerian. Kunniagalleriaan on valittu 22 hiihtolajien urheilijaa vuonna 2017.

P6120334.jpg

Kuva: Riikka Huuskonen, Lahden museot.

 


Nordic Ski Hall of Fame

Hiihtomuseoon on perustettu vuonna 2017 Nordic Ski Hall of Fame -kunniagalleria, johon valitaan pohjoismaisten hiihtolajien menestyneitä suomalaisia urheilijoita. Kunniagallerian on tarkoitus kunnioittaa ja tuoda esille suomalaisia merkittävän kansainvälisen hiihtourheilu-uran tehneitä urheilijoita tai merkittävästi hiihtourheilua kehittäneitä henkilöitä.

Nimeämisen suorittaa Nordic Ski Hall of Fame -valintaraati. Raatiin kuuluu edustajat seuraavista organisaatioista: Hiihtomuseo/Lahden kaupunginmuseo, Suomen Urheilumuseo, Lahden kaupunki ja Suomen Hiihtoliitto. Raati painotti valinnoissaan uranuurtajuutta ja olympiamenestystä. Kunniagalleriaan tullaan valitsemaan menestyneitä pohjoismaisten hiihtolajien urheilijoita ja vaikuttajia pääasiassa vuosittain.

Kunniagalleriaan on nimetty 29 pohjoismaisten hiihtolajien urheilijaa:

Collin Anton, hiihtäjä (1891-1973)

Hakulinen Veikko, hiihtäjä (1925–2003)

Hasu Heikki, yhdistetyn hiihtäjä (21.3.1926-)

Hietamies-Eteläpää Mirja, hiihtäjä (1931-2013)

Hämäläinen Kalevi, hiihtäjä (1932-2005)

Hyvärinen Antti, mäkihyppääjä (1932-2000)

Jalkanen Kalle, hiihtäjä (1907-1941)

Kankkonen Veikko, mäkihyppääjä (5.1.1940-)

Karppinen Klaus, hiihtäjä (1907-1992)

Kirvesniemi Marja-Liisa, hiihtäjä (10.9.1955-)

Korhonen Paavo, yhdistetyn hiihtäjä (1928-2019)

Kärkinen Juhani, mäkihyppääjä (1935-2019)

Lajunen Samppa, yhdistetyn hiihtäjä (23.4.1979-)

Lonkila Paavo, hiihtäjä, (1923-2017)

Luiro Tauno, mäkihyppääjä (1932–1955)

Luomajoki Aappo, hiihtäjä (1845–1919)

Matikainen-Kallström Marjo, hiihtäjä (3.2.1965-)

Mieto Juha, hiihtäjä (20.11.1949-)

Mäkelä Tapio, hiihtäjä (1926-2016)

Mäntyranta Eero,hiihtäjä (1937-2013)

Niku Tapani, hiihtäjä (1895-1989)

Nurmela Sulo, hiihtäjä (1908-1999)

Nykänen Matti, mäkihyppääjä (1963-2019)

Polkunen-Vilander Sirkka, hiihtäjä (1937-2014)

Rantanen Siiri, hiihtäjä (14.12.1924-)

Riihivuori Hilkka, hiihtäjä (24.12.1952-)

Saarinen Veli,hiihtäjä (1902–1969)

Takalo Helena, hiihtäjä (28.10.1947-)

Wideman-Lehtonen Lydia, hiihtäjä (1920-2019)

veikko_kankkonen.JPG

Mäkihyppääjä Veikko Kankkonen vuonna 1964. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.



Tunteiden ilmalentoa

Tunteiden ilmalentoa -erikoisnäyttely esittelee valokuvan keinoin suomalaista mäkihyppyhistoriaa 1920-luvulta 1990-luvule. Näyttely avaa näkymiä mäkihypyn historiaan torniin kiipeämisestä aina palkintokorokkeelle saakka. Mäkihyppy on kehittynyt huimapäisten nuorten huvituksesta vakavasti otettavaksi ammattiurheiluksi. Kautta aikain mäkihyppyyn on liittynyt voimakkaita tunteita: riemua, toveruutta, ihailua ja jännitystä.

Millainen oli mäkimies? Mäkihyppääjä oli modernin maailman luomus – jopa rock- ja filmitähteen verrattava 1950- ja 1960-luvun Suomessa. Mäenlasku oli spektaakkeli ja teatteria eikä ahkeraa työntekoa ja puurtamista kuten hiihtäminen. Laji vaati tyyliä ja taituruutta. Myös keskittymiskyvyn oli oltava huipussaan, jotta mäkimies kesti yleisön ja kilpailun aiheuttamat paineet. 


P6110181.jpg

Kuva: Riikka Huuskonen, Lahden museot.

 


Salpausselkä elää

Salpausselkä elää -mediateos imaisee kävijän hiihdon ja talven maailmaan näyttävällä taideteoksenomaisella kuva- ja äänimaailmalla. Liikkuvaa kuvaa, valokuvia ja äänimaailmoja hyödyntävä mediaseinä antaa voimakkaan esteettisen ja tunnelmallisen elämyksen. Mediateoksen avulla talviurheiluun liittyvää yhteistä aineetonta ja elävää perintöä tehdään näkyväksi ja ymmärrettäväksi. Teoksen toteuttaja on Kimmo Karjunen. 

IMG_20190612_091757.jpg

Kuva: Riikka Huuskonen, Lahden museot.



Hiihtomuseon mobiiliopastukset

Tutustu myös Kisan paikka -mobiiliopastukseen sekä Lahti -kansainvälinen hiihtokaupunki -mobiiliopastukseen

seinatonmuseologo.jpg

Katso kuvia Ihanasti laulettu -yhteislaulutilaisuudesta

Radio- ja tv-museo Mastolan pihalla järjestetty yhteislaulutilaisuus, jossa laulettiin Leevi and the Leavingsien rakastettua tuotantoa Minja Kosken, Mikael Saaren ja Niklas Hagmarkin johdolla.

Sisulla sankariksi -näyttely Hiihtomuseolla

Hiihtomuseon pohjakerroksesta löytyy Suomen hiihdon kulta-ajan näyttely.
Hiihtäjä Tapani Niku hiihtokisoissa 1923. Kuva: Lahden kaupunginmuseo.

Hiihtäjä Tapani Niku kisatunnelmissa vuonna 1923. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Mitalistit naisten 10 km Oslo 1952, Lydia Wideman, Mirja Hietamies ja Siiri Rantanen

Suomalainen mitalikolmikko Oslon olympialaisissa vuonna 1952. Vasemmalta Mirja Hietamies, Lydia Wideman ja Siiri Rantanen. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.