Erikoisnäyttelyt

pisteviiva.gif

Tunteiden ilmalentoa

Hiihtomuseolla on avautunut Tunteiden ilmalentoa -erikoisnäyttely, joka esittelee suomalaista mäkihyppyhistoriaa valokuvan keinoin 1920-luvulta 1990-luvun alkuun.

Näyttely avaa näkymiä mäkihypyn historiaan torniin kiipeämisestä aina palkintokorokkeelle saakka. Vahvat mustavalkokuvat kertovat tarinaansa hilpeillä kuvateksteillä höystettynä. Mäkihyppy on kehittynyt huimapäisten nuorten huvituksesta vakavasti otettavaksi ammattiurheiluksi. Kautta aikojen mäkihyppyyn on liittynyt voimakkaita tunteita: iloa, toveruutta, ihailua, keskittyneisyyttä, jännitteitä ja jännitystä.

Millainen oli mäkimies? Hän oli kaupunkilainen urbaanin nuorisokulttuurin edustaja.  Mäkihyppääjä oli modernin maailman luomus – rock-tähteen ja elokuvanäyttelijään verrattava 1950- ja 1960-luvun Suomessa. Mäenlasku oli spektaakkeli ja teatteria eikä ahkeraa työntekemistä ja puurtamista kuin hiihtäminen.

Millainen luonne mäkihyppääjältä vaaditaan? Eikö mäkimies koskaan pelkää? Rohkeutta tarvitaan, mutta taidon kanssa kumppanina sanovat mäkimiehet.  Hullunrohkeuttakin tarvitaan, mutta on löydyttävä tarvittaessa myös varovaisuutta.  Itsevarmuutta näytetään yleensä aina ulospäin ja sillä tavoin rohkeus lisääntyy. Laji vaatii tyyliä ja taituruutta. Keskittymiskyky omaan tekemiseen on oltava huipussaan, että kestää yleisön ja kanssakilpailijoiden aiheuttamat paineet. Hermoja tai itseluottamusta ei saa menettää ratkaisevalla hetkellä, mutta sopiva jännitys auttaa urheilijaa huippusaavutuksiin.

 Tunteiden_ilmalentoa_yleisilme.jpg

Tunteiden ilmalentoa -erikoisnäyttelyn yleisilmettä.

Hiihtomuseon kunniagalleria
Nordic Ski Hall of Fame

Hiihtomuseoon on perustettu vuonna  2017 kunniagalleria Nordic Ski Hall of Fame, johon valitaan pohjoismaisten hiihtolajien menestyneitä suomalaisia urheilijoita. 

Kunniagallerian on tarkoitus kunnioittaa ja tuoda esille suomalaisia merkittävän kansainvälisen hiihtourheilu-uran tehneitä urheilijoita tai merkittävästi hiihtourheilua kehittäneitä henkilöitä.

 

Kunniagalleriaan on nimetty seuraavat

pohjoismaisten hiihtolajien urheilijat:

 

Collin Anton, hiihtäjä (1891-1973)

Hakulinen Veikko, hiihtäjä (1925–2003)

Hasu Heikki, yhdistetyn hiihtäjä, 21.3.1926-

Hietamies-Eteläpää Mirja, hiihtäjä (1931-2013)

Hämäläinen Kalevi, hiihtäjä (1932-2005)

Hyvärinen Antti, mäkihyppääjä (1932-2000)

Jalkanen Kalle, hiihtäjä (1907-1941)

Kankkonen Veikko, mäkihyppääjä, 5.1.1940-

Karppinen Klaus, hiihtäjä (1907-1992)

Kirvesniemi Marja-Liisa, hiihtäjä, 10.9.1955-

Lonkila Paavo, hiihtäjä, (1923-2017)

Luiro Tauno, mäkihyppääjä (1932–1955)

Luomajoki Aappo, hiihtäjä (1845–1919)

Mieto Juha, hiihtäjä, 20.11.1949-

Mäkelä Tapio, hiihtäjä (1926-2016)

Mäntyranta Eero,hiihtäjä (1937-2013)

Niku Tapani, hiihtäjä (1895-1989)

Nurmela Sulo, hiihtäjä (1908-1999)

Polkunen-Vilander Sirkka, hiihtäjä (1937-2014)

Rantanen Siiri, hiihtäjä, 14.12.1924-

Saarinen Veli,hiihtäjä (1902–1969)

Wideman-Lehtonen Lydia, hiihtäjä, 17.5.1920-


Nimeämisen suorittaa Nordic Ski Hall of Fame –valintaraati. Raatiin kuuluu edustajat seuraavista organisaatioista: Hiihtomuseo/Lahden kaupunginmuseo, Suomen Urheilumuseo, Lahden kaupunki ja Suomen Hiihtoliitto. Raati painotti erityisesti uranuurtajuutta ja olympiamenestystä valinnoissaan. Kunniagalleriaan tullaan valitsemaan menestyneitä pohjoismaisten hiihtolajien urheilijoita ja vaikuttajia pääasiassa vuosittain.

 

 

8_HIMHIMVV760121_176_pieni.jpg

Veikko Hakulinen Salpausselällä 1957, kuvaaja: Erkki Halme. Kuva: Lahden kaupunginmuseo.

pisteviiva.gif

 

Salpausselkä elää -mediateos

 

 06.01.2017 alkaen

 

Hiihtomuseoon mediateos imaisee kävijän hiihdon ja talven maailmaan näyttävällä taideteoksen omaisella kuva- ja äänimaailmalla. Liikkuvaa kuvaa, stillkuvaa ja äänimaailmoja hyödyntävä mediaseinäteos antaa voimakkaan esteettisen ja tunnelmallisen elämyksen.

 

Hiihtomuseon "Salpausselkä elää" -mediateos imaisee kävijän hiihdon ja talven maailmaan näyttävällä taideteoksen omaisella kuva- ja äänimaailmalla. Liikkuvaa kuvaa, stillkuvaa ja äänimaailmoja hyödyntävä mediaseinä kuvakollaaseineen antaa voimakkaan esteettisen ja tunnelmallisen elämyksen hiihdon maailmasta. Talviurheiluun liittyvää yhteistä aineetonta ja elävää perintöä tehdään näin näkyväksi ja ymmärrettäväksi. Teoksen toteuttaja on Kimmo Karjunen.

 

Suomi100-hanke

 

 

 

pisteviiva.gif


Lahti kansainvälinen hiihtokaupunki -näyttely on päättynyt

6.1.2017-3.6.2018

 Lahti kansainvälinen hiihtokaupunki –näyttely on vahvasti visuaalinen ja kuvaan perustuva kokonaisuus, joka avautuu helposti niin kotimaisille kuin kansainvälisillekin kisavieraille. Se esittelee Lahden kisahistoriaa 1920-luvulta 2010-luvulle.

pHiihtomuseo2017_12.jpg

Näyttelyssä leikitellään instagram- ja hastag –maailmalla, kun se  tarjoaa näkökulman, miltä Lahti on näyttänyt ulkomaisten kisavieraiden ja urheilijoiden silmin ja miten sitä kommentoitaisiin tänä päivänä.

Esille on kuvitettua tarinaa sekä kisakaupungin omasta markkinoinnista että attaseoiden ja kisajärjestäjien kansainvälisten urheilijoiden huolenpidosta.

 Suomi100-hanke

 

pisteviiva.gif


Tutustu erikoisnäyttelyn Suomi kansainvälinen hiihtokaupunki mobiilioppaaseen

seinatonmuseologo.jpg

 

 

Urheiluidolit-näyttely päättynyt

28.3.2014 - 31.05.2015

Hiihtomuseon näyttely kertoi suomalaisten urheiluidoleista ja fanikulttuurista. Näyttelyä varten tallennettiin ja tutkittiin suomalaisen urheilumaailman idoleita ja fanikulttuuria.

28. maaliskuuta 2014 avautunut näyttely oli yhteisnäyttely Suomen Urheilumuseon ja Jääkiekkomuseon kanssa. Hiihtomuseon osuus oli esillä 31.12.2015 saakka. Näyttelyn omat sivut olivat: www.urheiluidolit.fi

Kysely, jossa kerättiin tietoa suomalaisten urheiluidoleista, sulkeutui 17.3.2014. Kyselyn tulokset julkaistiin Urheiluidolit-sivustolla. Arvontaan osallistuneiden kesken jaetaan palkinnot, voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Kiitos osallistumisesta! 

 

urheilunfanikulttuuri_kansi.jpg

Urheilun fanikulttuuri-verkkojulkaisu on luettavissa täällä >>


Lisätietoja:
Tiia Tiainen
tutkija
050 5184 591
tiia.tiainen(at)lahti.fi

Suvi Kuisma
tutkija
050 398 5521
suvi.kuisma(at)lahti.fi

Jari Toivonen
tutkija
040 5708078
jari.toivonen(at)stadion.fi

 

Seuraa ja osallistu Urheiluidoleiden tekemiseen sosiaalisessa mediassa!

facebook_logo.jpg youtube_logo.jpginstagram_logo.jpgtwitter_logo.jpg

 

 

Historiallinen museo kiinni remontin vuoksi

Museo on sulkenut ovensa yleisöltä 2.9.2018 alkaen. Kiitämme yleisöä kuluneesta vuodesta - seuraa tiedostusta korjaustöiden etenemisestä!

UUSI JULKAISU Helmiä Lahden taidemuseon kokoelmista

Helmiä Lahden taidemuseon kokoelmista esittelee komean valikoiman teoksia Lahden taidemuseon kokoelmista.

Radio- ja tv-museon museokauppa on nyt verkossa

Museokauppaan pääset netissä museon ollessa suljettuna.

Tunteiden ilmalentoa -erikoisnäyttely

Hiihtomuseon valokuvanäyttely avaa näkymiä mäkihypyn historiaan torniin kiipeämisestä aina palkintokorokkeelle saakka.
Hiihtäjä Tapani Niku hiihtokisoissa 1923. Kuva: Lahden kaupunginmuseo.

Hiihtäjä Tapani Niku hiihtokisoissa 1923.

Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Mitalistit naisten 10 km Oslo 1952, Lydia Wideman, Mirja Hietamies ja Siiri Rantanen

Mitalikolmikko olympialaiset Oslo 1952. Vasemmalta Mirja Hietamies, Lydia Wideman ja Siiri Rantanen.

Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Mäkihyppääjä Veikko Kankkonen

Mäkihyppääjä Veikko Kankkonen 1964.

Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.