Menneet näyttelyt

2017 2016 2015 2014  2013  2012  2011  2010  2009  2008  2007  2006  2005

pisteviiva.gif

 

Save

2017

pisteviiva.gif

Save

Kokoelmien kätköistä: Muotia 1950-luvulta

1950-luvun muoti nosti sotavuosien puutteen jälkeen korostetun naisellisen tyylin kunniaan. Hameissa ja mekoissa oli joko ampiaisvyötärön alla runsaana liehuva helma tai vaihtoehtoisesti naisellisia kurveja nuoleva, polvipituinen kynämäinen muoto. Tavoitteena oli tiimalasia muistuttava vartalon siluetti ja mikäli sitä ei ollut luonnostaan, käytettiin korsetteja ja toppauksia. Nuoriso pukeutui istuviin neulepuseroihin, caprihousihin ja korottomiin balleriinakenkiin tai tennareihin. Naisellisesti leikatut hiihtohousut olivat myös aikuisten naisten arkiasusteiden perusvaatteita.

Historiallisen museon toiseen kerrokseen on koottu 1950-luvun naisten muotia esittelevä vitriininäyttely Lahden kaupunginmuseon kokoelmista. Näyttely tuo tuulahduksen 1950-luvun tyylistä ja alkaneesta keväästä.

Näyttely Historiallisen museon 2. kerroksen aulatilassa

 

Lisätietoa Lahden kaupunginmuseon kokoelmista:
Kokoelmapäällikkö Sari Kainulainen, etunimi.sukunimi(at)lahti.fi, 050 5184 594

Lisätietoa Historiallisen museon näyttelyistä:
Amanuenssi Ilkka Kuhanen, etunimi.sukunimi(at)lahti.fi, 044 416 4624

pisteviiva.gif

Save

Save

Save

Lahden kansainvälisen julistetriennalen

kansainvälisen juryn näyttely

Historiallisessa museossa 9.6. - 24.9.2017

 

Parisa-Tashakori-verkkoon.jpgParisa Tashakori 2014: Women´s Rights.

 

Julistetriennalen voittajatyöt valitsi kesäkuun alussa arvovaltainen kansainvälinen jury, johon vuonna 2017 kuuluivat Fons Hickmann, graafinen muotoilija / Saksa, Tomasz Boguslawski, graafinen muotoilija / Puola, Parisa Tashakori, graafinen suunnittelija / Iran/Yhdysvallat, Erich Brechbühl, graafinen muotoilija / Sveitsi ja Klaus Welp, graafinen suunnittelija / Suomi.

Perinteisessä kansainvälisen juryn näyttelyssä julistetriennalen yleisö pääsee tutustumaan juryn jäsenten omaan tuotantoon.

 

2013_Matterhorn_verkkoon.jpg

Erich Brechbühl 2013: Matterhorn.

 

 

Star.jpg
Fons Hickmann 2014: Star.

 

 

pisteviiva.gif

 

KARI PIIPPO – graafikko

Julistemuseon näyttely
Lahden historiallisessa museossa 24.3.-13.8.2017

 

Siivet2_verkkosivuille.jpg

 

Suomen kansainvälisesti arvostetuimpiin graafikoihin kuuluva Kari Piippo tunnetaan pelkistetyn iskevistä julisteistaan. Lahden historiallisessa museossa avautuva näyttely on monipuolinen läpileikkaus Piipon lähes viidenkymmenen vuoden urasta visuaalisen kommunikaation parissa. Esillä on julisteiden lisäksi kuvituksia, tunnuksia ja piirustuksia.

Kari Piippo tunnetaan ennen kaikkea kulttuurijulisteiden tekijänä. Modernin teatterijulisteen Suomeen tuojana hänen merkityksensä on keskeinen. Julisteen suunnitteleminen on Piipolle älyllinen haaste, jossa sisällöllinen oivallus yhdistetään yksinkertaiseen ja selkeään, katsojalle nopeasti välittyvään kuvalliseen muotoon. Julistetaide on Piipolle niukkuuden taidetta, jossa ei saa olla mitään liikaa, mutta ei myöskään mitään liian vähän.

Kotimaassa Kari Piippo on saanut kaikki merkittävimmät taideteollisuusalan palkinnot: Valtion taideteollisuuspalkinto 1988, Vuoden Graafikko 1990, graafisen taiteen Vuoden Platinahuippu 1993 ja neljä kultahuippua. Pro Finlandia -mitali myönnettiin Piipolle 2011. Kansainvälisistä palkinnoista tärkeimpiä ovat The Icograda Excellence Award Chaumontin julistefestivaaleilla 1990 ja Varsovan julistebiennalessa 2010, 1. palkinto Meksikon julistebiennalessa 1990 ja 2006, Coloradon julistebiennalessa 1999 sekä Grand Prix Trnavan julistetrien-nalessa Slovakiassa 2013. Piippo on Alliance Graphique Internationalen (AGI) jäsen.

pisteviiva.gif

Save

Paperitiikerit

9.5.–4.6.2017

Paperitiikerit valtaavat historiallisen museon toukokuussa

Lahden historiallisella museolla avautuu toukokuun 9. päivänä Paperitiikerit-näyttely, joka esittelee suunnitelmiksi jääneitä maisema-arkkitehtuurikohteita. Nämä paperitiikerit eivät ole koskaan toteutuneet ja päässeet muokkaamaan kaupunkikuvaa, vaan ne ovat jääneet suunnittelupöydälle poliittisten erimielisyyksien tai taloudellisten ongelmien vuoksi. Näyttely herättelee pohtimaan, mikä merkitys laadukkaalla suunnittelutyöllä on, ja miten julkinen keskustelu vaikuttaa suunnitelmien toteutumiseen.

Näyttelyssä tuodaan esille myös paikallista maisema-arkkitehtuuria. Esillä on lahtelaisia esimerkkejä, kuten Launeen vapaa-ajan keskuksen, Alatorin ja Nastolan hautausmaan uurnalehdon vihersuunnitelmat. Paikalliset, toteutuneet esimerkit antavat vertailukohdan toteutumattomille paperitiikereille.

Historiallisessa museossa järjestetään tiistaina 16.5. klo 17 Tulevaisuuden viheralueet -keskustelutilaisuus, joka kytkeytyy näyttelyyn ja Lahden viheralueverkoston yleissuunnitelman laatimiseen. Avoimessa tilaisuudessa käydään keskustelua siitä, millaisia viheralueita lahtelaiset tulevaisuudessa haluavat. Panelistit ovat paikallisia asiantuntijoita, tutkijoita ja poliitikkoja.

pisteviiva.gif

Save

Save

Save

Save

Napolinlahdelta Keiteleelle –
Viipurin taidemuseon aarteita Lahdessa

8.3.-3.5.2017

Gallen-Kallela_Keitele.jpg
Gallen-Kallela, Akseli (1865-1931), Keitele, 1905, öljy, 53 x 67 cm, Kuva: Lahden taidemuseo

Joulukuussa 1950 Lahdessa vietettiin uuden taidemuseon avajaisia. Tilaisuus oli arvokas ja juhlava. Nuori kaupunki oli saanut kulttuurihistoriallista syvyyttä, kun Viipurin taidemuseon ja myös Viipurin historiallisen museon aarteita oli luovutettu Lahden museotoimen vaalittavaksi. Viipurista saadut taideteokset olivat ensimmäisen kerran esillä Teknillisen virastotalon ullakolle rakennetussa Lahden taidemuseossa. Kokoelmien vastaanottaja, kaupunginjohtaja Olavi Kajala, lausui kiitokset Viipurille ja toivoi, että Lahti saisi taideaarteiden ohella myös osan Viipurin suvaitsevaisuudesta ja kosmopoliittisuudesta, niitä hänen mukaansa Lahdessa tarvittiin.

Lahden kuvataide-elämässä ja Lahden museoiden kehityksessä alkoi Viipurista saatujen kokoelmien myötä uusi vireä ja innostava kehityskausi. Samalla Viipurin menetyksen raskas taakka keveni ehkä hiukan niiden karjalaisten sydämissä, jotka olivat saaneet uuden kodin Lahdesta.

Lahtea voidaan syystä pitää Viipurin kaupungin pääperillisenä. Lahti sai 1940-luvun lopulla karjalaisilta tuntuvan lisän väkilukuunsa. Nuoren kaupungin nopea talouskasvu oli suureksi osaksi karjalaisten ja viipurilaisten aktiivisen liiketoiminnan tulosta. Myös osa Viipurin taide-elämästä sai uuden kasvualustan Lahdessa, erityisesti musiikki mutta myös kuvataiteet.

Viipurista saadut 73 teosta ovat Lahden taidemuseon vanhin ja arvokkain osa. Kokoelmassa on mm. Suomen kultakauden mestareiden Akseli Gallen-Kallelan, Eero Järnefeltin, Albert Edelfeltin ja Ferdinand von Wrightin teoksia sekä useita ulkomaisia maalauksia 1800-luvulta, mukaan lukien yksi Ivan Aivazovskin maalaus. Kokoelman ulkomaiset teokset ovat kuuluneet saksalais-venäläisen taiteilijan ja taiteen keräilijän William Tillman Grommén lahjoituskokoelmaan. Viipurissa olleista Alfred Kordelinin säätiön talletuksista Lahteen saatiin 11 teosta.

Aivazovski_Kuutamomaisema_Napolista.jpg
Aivazovski, Ivan (1817-1900), Kuutamomaisema Napolista, 1842, öljy, 30,5 x 37,5 cm. Kuva: Lahden taidemuseo

Nyt, itsenäisyyden juhlavuotta kunnioittaen, tästä Viipurin perinnöstä on Lahden historiallisessa museossa esillä 30 teoksen valikoima, mukana ovat myös ne kaikkein rakastetuimmat teokset: Gallen-Kallelan Keitele, Järnefeltin Syysmaisema Kolilta, von Wrightin Huuhkaja hyökkää jäniksen kimppuun sekä Jussi Mäntysen Ilves. Koska Viipurin taidemuseo ehti toimia vain yhdeksän vuoden ajan, viipurilaisten taiteilijoiden teoksia ei ehditty kovin paljon hankkimaan kokoelmiin. Viipurin taiteilijaseuraa näyttelyssä edustavat Väinö Rautio, Viljo Kojo, Eero Lehikoinen, Väinö Hervo ja Aleksander Paischeff.

 

Näyttely on esillä historiallisen museon 2. kerroksessa, salissa 12. Lahden taidemuseon amanuenssi Maija-Riitta Kallio esittelee kokoelmaa ja näyttelyä tiistaina 21.3.2017 klo 18-19.

Näyttelytilan viereisessä hevosenkengän muotoisessa näyttelytilassa on esillä historiallisen museon perusnäyttelyyn kuuluva kokonaisuus 'Viipurin perintö Lahdessa', joka esittelee entisestä Viipurin historiallisesta museosta saatuja aarteita, mukana on myös taideteoksia.

 

Lisätietoa näyttelystä:

Amanuenssi Maija-Riitta Kallio, maija-riitta.kallio(at)lahti.fi, 050 518 4593

Amanuenssi Ilkka Kuhanen, ilkka.kuhanen(at)lahti.fi, 044 416 4624

pisteviiva.gif

Save

Urheilu julistetaiteen innoittajana

9.2.-5.3.2017

Historialliseen museo osallistuu Lahden MM-kisatunnelmaan Hiihtomuseon ja Julistemuseon aineistosta koostetulla teemanäyttelyllä.

Urheilu on ollut innostava aihepiiri julisteille. Julisteiden estetiikkaan on vaikuttanut urheilun vauhti ja voima. Juliste on ollut ja on edelleenkin tärkeä tapa tiedottaa ja markkinoida urheilutapahtumaa. Urheilutapahtumasta on kerrottava iskevästi. Ennen televisiota ja internet-yhteyksiä julisteiden merkitys oli erityisen suuri urheilutapahtuman tiedottamisessa.

Jälkikäteen katsottuna julisteet kertovat paljon omasta ajastaan. Monet tunnetut suomalaiset taiteilijat, kuvittajat ja mainosgraafikot ovat suunnitelleet urheiluaiheisia julisteita.

pisteviiva.gif

100 askelta Lahdessa -näyttely avattu

Tervetuloa Historiallisen museon Suomi100-juhlavuoden näyttelyyn!

Radio- ja tv-museon museokauppa on nyt verkossa

Museokauppaan pääset netissä museon ollessa suljettuna.

Hiihtomuseon perusnäyttely "Hiihdon henkeä" on avautunut

Hiihtomuseon uusi perusnäyttely tarjoaa elämyksiä ja tietoa monipuolisesti hiihdon historiasta.