Menneet näyttelyt

2017 2016 2015 2014  2013  2012  2011  2010  2009  2008  2007  2006  2005

pisteviiva.gif

Save

2013

pisteviiva.gif

nettilogo.jpg

 

Viipuri mon amour

Lahden historiallinen museo 17.5.2013-30.3.2014

viipuri_tuomiokirkko.jpg
Kuva: Juha Lankisen arkisto

Lahden historiallisen museon Viipuri mon amour -näyttelyssä aistitaan Viipurin henkeä, pysähdytään taidemuseon sodasta pelastuneiden teosten äärelle, kuullaan evakkoon lähteneiden tarinoita ja nähdään kaupungin vaiheita kuvaavaa valokuva- ja filmimateriaalia. Näyttelyssä kohdataan myös tämän päivän venäläinen Viipuri.

DIGMTV2013003_008.jpg
Kesäkuun 20. päivänä 1944 Viipurin linnan tornista viimeisen kerran laskettu Suomen lippu johdattaa katsojan surun ja ilon kaupungin moniin vaiheisiin. Taustalle heijastuvissa vaihtuvissa kuvissa on näkymiä Viipurin lähihistorian eri vuosikymmeniltä. Kuva: Tiina Rekola.

 LHMVHMEE3427_100a.jpg
Lahden historiallinen museo on Viipurin historiallisen museon, Museum Wiburgensen, perinteen jatkaja. Näyttelyssä on esillä Viipurista Lahden historiallisen museon kokoelmiin siirtynyttä esineistöä, kuten maalauksia, arkeologisia esineitä ja harvinainen luuhaarniska. Kuva: Tiina Rekola.

DIGMTV2013003_018.jpg
Viipurin historiallisen museon kokoelmiin kuulunutta esineistöä. Kuva: Tiina Rekola.

Viipuri mon amour -näyttely on täynnä rakkaan Viipurin muistoja tarkasteltuina eri näkökulmista. Kuvataide on mukana näyttelyn kaikissa teemoissa.

 DIGMTV2013003_026.jpg
Viipurin taidemuseon ja piirustuskoulun historiaa esitellään kahdessa salissa taideteosten ja valokuvien välityksellä. Kuva: Tiina Rekola.

 von_wright_huuhkaja_1.jpg
Ferdinand von Wright: Huuhkaja hyökkää jäniksen kimppuun, 1860,
öljy. Viipuri säätiön kokoelma / Lahden taidemuseo.

DIGMTV2013003_044.jpg
Monrepos'n puiston tunnelmaa. Kuva: Tiina Rekola

DIGMTV2013003_085.jpg
Keittiönurkkaus sotien jälkeisen ajan osastolla. Kuva: Tiina Rekola

DIGMTV2013003_071.jpg
Evakkotaipaleelta selvinneille viipurilaisesineille ja niihin liittyville tarinoille on näyttelyssä oma osastonsa. Lukitun kodin avain on jäänyt monelle vertauskuvaksi menetetystä Karjalasta. Kuva: Tiina Rekola.

Viipuri mon amour-näyttelyn yhteistyössä mukana:

Kultalogo.jpg

KAoranssi_netti.jpg

 


--------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

 

                       koivui_banneri_netti.jpg

 

Kuin silloin ennen — lasten elämää Rudolf Koivun kuvittamana

Lahden historiallisessa museossa 15.12.2012-14.4.2013

Kuin silloin ennen -näyttely kertoo lasten elämästä Suomessa 1900-luvun alkupuoliskolla. Esillä on taiteilija Rudolf Koivun alkuperäisiä töitä, postikortteja sekä aikakauden esineistöä. Kokonaisuuden teemat herättävät muistoja ja virittävät isovanhemmat, lapset ja lastenlapset keskusteluun. Näyttelyssä on toiminnallisia osioita ja muistelutehtäviä. Museon 3 kerroksessa satunurkka, nukketeatteri ja piirustusvälineitä.

Kuin silloin ennen esittelee lasten elämää eri näkökulmista. Koivun (1890-1946) kuvamaailma peilaa osuvasti aikakauden tapoja ja tottumuksia. Koivulla oli hyvä kosketuspinta lasten maailmaan, sillä hän oli yksi Suomen merkittävimpiä lastenkirjojen kuvittajia.

Monille elämä oli köyhää ja pulaa oli ihan perustarvikkeista. Kulkutaudit levisivät helposti ja niihin sairastui paljon ihmisiä. Lasten vaatteet valmistettiin usein aikuisten vanhoista kuluneista vaatteista. Tavalliseen poikien asuun kuuluivat polvihousut ja pusero tai jakku. Tyttöjen näyttävin ja yleisin vaatekappale oli polvipituinen mekko ja sen päällä esiliina.

Suositut lasten leikit matkivat aikuisten toimia ja usein lelut olivatkin pieniä kopioita oikeista työkaluista. Äidit ompelivat riepu- ja räsynukkeja sekä mollamaijoja, joihin laitettiin tehdasvalmisteiset, paperimassasta tehdyt päät. Aikaa myöten tehdasvalmisteiset lelut yleistyivät. Kelkoista, suksista ja luistimista tuli monien lasten haaveiden täyttymys.

Koulussa kuri oli ankara. Opettajat saivat kurittaa lapsia, tukistaa tai lyödä karttakepillä sormille. Useimmiten lapsi joutui nurkkaan tai luokan eteen seisomaan ja häpeämään. Tunneilla piti olla hiljaa. Pelottelu oli muutenkin yleinen lasten kasvatusmenetelmä. Kuri oli kova ja sen uskottiin olevan lapselle hyväksi.

Näyttely on tehty yhteistyössä kuraattorina toimineen taidehistorioitsija Tuula Karjalaisen kanssa. Muut yhteistyökumppanit ovat: Postimuseo, Amerin Kulttuurisäätiö, Ervo Vesterinen ja Leena Könönen. Näyttelyyn liittyy Tuula Karjalaisen kirjoittama samanniminen kirja.

Save

100 askelta Lahdessa -näyttely avattu

Tervetuloa Historiallisen museon Suomi100-juhlavuoden näyttelyyn!

Yleisöopastus

lauantaina 16.12.2017 klo 14.00.

Radio- ja tv-museon museokauppa on nyt verkossa

Museokauppaan pääset netissä museon ollessa suljettuna.

Hiihtomuseon perusnäyttely "Hiihdon henkeä" on avautunut

Hiihtomuseon uusi perusnäyttely tarjoaa elämyksiä ja tietoa monipuolisesti hiihdon historiasta.