Menneet näyttelyt

2017 2016 2015 2014  2013  2012  2011  2010  2009  2008  2007  2006  2005

pisteviiva.gif

 

Save

2016

pisteviiva.gif

 

KANELI JA KARDEMUMMA

- leipuriperheen elämää Lahdessa 1875-1917

23.3.2016 - 5.3.2017


juliste_A3.jpg

Save

Save

Vaaleanpunainen ja koristeellinen Lahden kartano on kaupunkiympäristössä kuin makea leivos.

Nyt myös rakennuksen sisällä on makeaa asiaa leipomisesta, leivoksista ja niiden leipojista. Museon kuva-arkiston näyttelyssä vanhat valokuvat heräävät eloon ja kertovat tositarinan Oskar ja Augusta Lefrénistä, jotka vuonna 1875 aloittivat yhteiselonsa leipurikisällinä ja Lahden kartanon piikana.

Perhe kasvoi ajan myötä kymmenhenkiseksi ja onnella, taidolla ja työllä saavutti merkittävän aseman Lahden yhteiskunta- ja elinkeinoelämässä. Samaan aikaan Hollolan Lahden kylästä tuli ensin kauppala sitten voimakkaasti kehittyvä kaupunki. 


sarjakuva_sivu_5.jpg.jpeg

Näyttelyn lähtökohtana on Lefrénien perhealbumi, jonka 129 kuvan joukossa on kuvat Lahden vanhan kirkon mäestä kelkalla laskevista lapsista ja jalkapallopelistä torilla. On kuvat sotilaista hevosineen rantahietikolla ja herrasmiehistä veneilemässä ja pöydän ääressä snapsilasien ja pelikorttien parissa sekä naisväestä käsitöineen kahvipöydässä. Suurimmassa osassa kuvista vakavailmeiset miehet, naiset ja lapset katsovat kameraan parhaimpiinsa pukeutuneina, vaiti.

Mutta museossa mykkä menneisyys puhkeaa puhumaan. Kuvien henkilöt on tunnistettu ja heidän historiaansa selvitetty. Albumin kuvien kautta kerrotaan kiehtova tositarina paitsi leipuriperheestä, myös Lahdesta ennen Suomen itsenäistymistä sekä ajan ilmiöistä kuten ammattikunta-, raittius- ja jääkäriliikkeestä. 

Kuudessa näyttelyhuoneessa ovat esillä Lefrénien kuvat ja muita kuva-arkiston aarteita kuvasuurennoksina ja originaalikuvina. Esillä on myös aiheeseen liittyvää arkistomateriaalia, historiallisia asuja ja leipomiseen liittyvää esineistöä, ääniä, tuoksuja, sananlaskuja…

 

Ei ny o eniän entisellään kul leipomiij ja lapsenteko
 

Myös Lahden kartanon ystävien Kafé Kartano on avoinna erikseen ilmoitettavina aikoina konserttien ja museon tapahtumien yhteydessä!

Tarjolla on mm. Lefrénin sitrustorttua ja Helmin korinttipikkuleipiä.

 

Näyttelyn kuvatoteutuksista vastaa museon pitkäaikainen yhteistyökumppani, tänä vuonna 30-vuotisjuhliaan viettävä, lahtelainen tulostustalo Valopalkki Oy. Yhteistyössä mukana myös konditorio-leipomo Laurell Oy.


valopalkki_logo.jpg


laurell.jpg


 


 

Katso myös näyttelyn Facebooksivut.
 

Seuraa näyttelyn rakentamista tapahtuman sivuilla ja Suomi syö ja juo -sivuston blogissa:

http://www.suomisyojajuo.fi/ruokavuosi-juhlien-blogi




Save

Save

Save

Save


Voit varata näyttelyyn myös draamaopastuksen leipurioppilas Annastina Rinkelin seurassa!

Tervetuloa!

hissa.jpg

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Save

Annastina_Rinkeli_OK.jpg

pisteviiva.gif

Save

Wiipurin_Reipas_lehvt.png

Reipas_logo.png

REIPAS 125 -juhlanäyttely

18.9.-9.10.2016, HUONE 12

Reipas-seurat viettävät yhdessä tänä vuonna kunniakasta 125-vuotisjuhlavuotta uuden historiikin, historianäyttelyn, hyväntekeväisyyskonsertin ja Reipas-viikon monien eri tapahtumien sekä juhlaotteluiden merkeissä.

Reipas-viikko käynnistyy Lahden historialliseen museoon tehdyllä juhlanäyttelyllä, jossa on esillä mielenkiintoisia Reipas-seurojen ja urheilijoiden muistoesineitä, palkintoja sekä seurojen materiaalia ja kuvia vuosien varrelta.

Reipas-juhlanäyttelyn yhteydessä kannattaa tutustua laajaan ja seuran historiaankin liittyvään Historiallisen museon Viipuri-kokoelmanäyttelyyn.

 

Lisätietoa näyttelystä:

Näyttelytyöryhmän puheenjohtaja Ossi Lempinen, 0400 499 363

Museoamanuenssi Ilkka Kuhanen, 044 416 4624, ilkka.kuhanen(at)lahti.fi

pisteviiva.gif

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Koutaniemi_nayttelykuva.jpg

MEERI KOUTANIEMI | Matka marien maalle

Näyttelyaikaa jatkettu viikolla | 8.7.-11.9.2016

Volgan kansa saa kasvot Meeri Koutaniemen kuvissa

Elokuussa 2015 koettiin Suomen kulttuuririntamalla uudenlainen avaus, kun Muusikkokollektiivi ÄÄnisen, valokuvaaja Meeri Koutaniemen sekä kolmen marilaisen taiteilijan yhteisvoimin rakentama Matka marien maalle -esitys lähti laajalle kiertueelle ympäri maata. Tuota kiertuetta varten koottu valokuvanäyttely nähtiin Sibeliustalossa Suomalais-ugrilaisessa maailmankongressissa 15.-17. kesäkuuta. Näyttely siirtyi sieltä heinä-elokuuksi Lahden historialliseen museoon.

Meeri Koutaniemi matkusti Marin tasavaltaan toukokuussa 2015. Matka marien maalle johdattaa yleisön kaukaiseen, vieraaseen maahan kielisukulaistemme luo. Kuvat eivät esittele pientä vähemmistökansaa perinteisten kansallisruokien, -pukujen tai -laulujen kautta, vaan osoittavat, että valtakulttuurien varjoon jäänyt kieli ja sen puhujat ansaitsevat tulla tuoduiksi esille myös valokuvataiteen keinoin. Koutaniemi kiersi kuvausmatkallaan useissa kylissä ja päiväkodeissa. Kuvat ovat ennen tätä kesää olleet esillä vain Matka marien maalle -kiertueella syksyllä 2015.

Meeri Koutaniemi

Kuusamolaislähtöinen valokuvaaja Meeri Koutaniemi on yli neljässäkymmenessä maassa työskennellyt, useissa maissa palkittu valokuvataiteilija. Koutaniemi on tullut tunnetuksi kantaaottavista ja ihmisoikeuksia puolustavista aiheistaan ja on kiistatta yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista nuoren polven valokuvaajista. 

Meeri_Koutaniemi_385px.jpg


Tietoa mareista

Mari tarkoittaa alun perin ihmistä ja Mari El ihmisten maata. Mari Elin pääkaupunki on Joškar-Ola, jossa on noin 260 000 asukasta. Vuoden 2010 väestölaskennassa 540 000 ilmoitti olevansa kansallisuudeltaan mari. Äidinkielen puhujien osuus oli 390 000 ihmistä, mikä on suomalais-ugrilaisittain hyvä.

Niitty- ja vuorimarit asuvat Volgan mutkan molemmin puolin 23000 neliökilometrin alueella keskellä Venäjää. He edustavat yhtä suomalais-ugrilaisista kielivähemmistöistä, jotka tasapainoilevat oman kulttuurin säilyttämisen ja Venäjän federaation yhtenäistämispolitiikan välillä.

Suurin osa mareista on nykyään ortodokseja, mutta elementtejä luonnonuskonnoista on säilynyt osana pyhiä toimituksia. Marilaisuutta tutkineen kansatieteilijän Ildikó Lehtisen mukaan lähes puolet marilaisista uskoo edelleen luonnonjumaliin. Marilainen uskonto on perinteisesti suvaitseva ja ortodoksisuutta ja islamia on siedetty hyvin. Oman uskonnon historia taas on synkkä sillä marien omat shamaanit tapettiin Stalinin vainojen aikana 30-luvulla lähes kokonaan.

Marilaiset ja Suomi

Marilaisilla on ollut perinteisesti hyvät yhteydet Suomeen. Neuvostoliiton hajotessa yhteyksiä pyrittiin vahvistamaan, mihin liittyen on toteutettu yhteishankkeita kielen ja kulttuurin saralla. Vuoden 1989 suomalais-ugrilainen kirjailijakonferenssi Marin tasavallassa Joškar-Olan kaupungissa synnytti pysyvän kanavan sukulaiskansojen välille. Yhteyksien vahvistaminen oli osatekijänä M.A.Castrénin seuran perustamisessa. Esimerkiksi Suomen Kulttuurirahasto ja Koneen säätiö ovat tukeneet seuran kautta Venäjällä asuvia sukulaiskansojamme heidän kielensä ja kulttuurinsa säilyttämisessä. Tuki keskittyy äidinkielen säilyttämiseen ja moraalisen ilmapiirin ylläpitämiseen. Marin tasavallan paikallinen hallinto ei tue taloudellisesti vähemmistöjen oman kielen ja kulttuurin välittämiseen liittyviä pyrkimyksiä, minkä vuoksi yhteistyön merkitys yhä korostuu.

Opi maria!

Lum šula. / Lumi sulaa.

Tolat jolyn. / Tulet jalan.

Jü vüdym! / Juo vettä!

Tul jumo. / Tulen jumala.

Me ik vür ulyna. / Me yhtä verta olemme.

 

Lisätietoa näyttelystä:

Museoamanuenssi Ilkka Kuhanen, 044 416 4624, ilkka.kuhanen(at)lahti.fi

Näyttelyn tuottavat Matka marien maalle –hanke, Suomi-Venäjä-seura ja Lahden historiallinen museo.

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

pisteviiva.gif

Monrepos-puisto – ainutlaatuinen 1700–1800-lukujen puutarhataiteen muistomerkki

Tarinoiden ja laulujen Monrepos-puistosta kertova kiertonäyttely 29.6.2016 saakka!

Vuonna 1988 Venäjän Sosialistisen Neuvostotasavallan Ministeri-neuvoksen asetuksella perustettu Valtion historiallinen arkkitehtuuri- ja luonnonsuojelumuseo Park Monrepo on tuottanut näyttelyn, joka avaa valokuvin ja tekstein Venäjän ja Suomen yhteistä kulttuuriperintöä. Historialliseen museoon, toisen kerroksen vaihtuvien näyttelyjen tilaan avautuva näyttely kertoo Monrepos-puiston historiasta ja sen vaiheisiin liittyvästä Nicolayn suvusta. Näyttelyssä esitellään muun muassa kuuluisat kiinalaistyyliset kaarisillat, Väinämöisen patsas ja paikallisen väestön parissa jo ennen puiston perustamista tunnettu lähde, joka nimettiin kreikkalaisen mytologian Narkissoksen mukaan.

Suojelukohteeksi 1960-luvulla julistettua Monrepos-puistoa on vuosien varrella kunnostettu venäläis-suomalaisessa yhteistyössä. Puisto on ollut suosittu matkailukohde jo lähes 200 vuoden ajan.

Näyttelyn ovat koonneet Park Monrepon tutkijat Julia Moshnik, Mikhail Efimov ja Valentin Bolgov sekä valokuvaaja Sergey Kiselev. Näyttelytekstit on suomentanut arkeologi Aleksandr Saksa.

Tervetuloa!

Lahden historiallinen museo 7.6.–29.6.2016

Lisätietoa näyttelystä:
Museoamanuenssi Ilkka Kuhanen, 044 416 4624, ilkka.kuhanen(at)lahti.fi

Monrepos_1357_385px.jpg

Monrepos_Vainamoinen_385px.jpg

pisteviiva.gif

Lyskan pojat ja limusiinit

6.5. - 29.5.2016

 

1950-luvulla keräiltiin kaikkea mahdollista. Lahden Lyseon pojat Panu ja Pena, Panu Kaila ja Pentti Virtanen, keksivät vuonna 1955 harrastuksekseen automerkkien metsästämisen valokuvaamalla. Pena oli autojen tuntija, Panulla oli isän pieni Retina käytössään. Kuvaaja on arvattavissa silloin, kun jompikumpi esiintyy auton seurassa. Tietoa kuvauspäivistä ja niihin liittyvistä tapahtumista löytyi Panun pienestä päiväkirjasta. Harrastuksen toinen aalto seurasi 1958 ja siihen se unohtui.

 

LPLverkkoon1.jpg

Kuvassa Panu Kaila. Kuva: Pentti Virtanen.

Saalis sijoitettiin pieninä kinofilmin pinnakkaiskopioina vanhaan postimerkkialbumiin. Kun myös melkein kaikki negatiivit säilyivät, syntyi viime syksynä ajatus esittää kokoelma näyttelyn muodossa. Negatiivien reprokuvaus ja kuvien tulostus on Panun tekemää, ja näyttelyn luettelossa olevat asiatekstit Penan eri lähteistä haravoimia. Näyttelyssä on taustaa antamassa myös samaan aikaan otettuja kaupunkinäkymiä Lahdesta, esimerkiksi panoraama kaupungintalon tornista. Näyttelyn esinerekvisiitta on autoharrastaja Antti Mäkelän kokoelmista ja videon on luonut taiteilija Mox Mäkelä.

 

LPLverkkoon3.jpg

Kuvassa Pentti Virtanen. Kuva: Panu Kaila.

pisteviiva.gif

6G - Fokuksessa monikulttuurisuus

8.3.-30.4.2016

verkkoon.jpg
Eija Vierimaa

6G-graafikkoryhmä pohdiskelee tässä spontaanisti syntyneessä, pienessä julistenäyttelyssä monikulttuurisuutta, äärimmäisen ajankohtaista, ajatuksia ja keskustelua herättävää aihetta.

Näyttely oli alkuvuodesta 2016 esillä Finlandia-talon Galleria Verandassa. Lahden historiallisen museon jälkeen näyttely jatkaa mahdollisesti Teheraniin, Iraniin.

 

patrik.jpg

Patrik Typpö: Imagine All the People, 2015.

 

Jo yli vuosikymmenen ajan 6G-ryhmän ajatuksena on ollut tarttua ajankohtaisiin teemoihin julistetaiteen keinoin, nostaa esille uusia tekijöitä sekä edistää suomalaisen julistetaiteen ja graafisen suunnittelun tunnettuutta.


Mukana näyttelyssä:

Kiia Beilinson

Kirsi Kukkurainen

Esa Ojala

Konsta Ojala

Marion Robinson

Patrik Typpö

Eija Vierimaa

 

 

Lisätietoja:

Esa Ojala, ea.ojala(at)gmail.com 

Patrik Typpö, patriktyppo(at)hotmail.com

pisteviiva.gif

 

Save

Save

Save

Save

Save

100 askelta Lahdessa -näyttely avattu

Tervetuloa Historiallisen museon Suomi100-juhlavuoden näyttelyyn!

Radio- ja tv-museon museokauppa on nyt verkossa

Museokauppaan pääset netissä museon ollessa suljettuna.

Hiihtomuseon perusnäyttely "Hiihdon henkeä" on avautunut

Hiihtomuseon uusi perusnäyttely tarjoaa elämyksiä ja tietoa monipuolisesti hiihdon historiasta.