Lahden museoiden kokoelmien tallennusperiaatteet

 

Sopivuus kokoelmaprofiiliin

Poistot

 

 

Lahden museoissa kokoelmia kartutetaan systemaattisesti ja suunnitelmallisesti. Kokoelmayksikkö on vastuussa edellä kuvattujen taide- ja perinnesektoreiden tallentumisesta tulevaisuuteen ja tutkimuksen tarpeisiin. Jokainen kokoelmahankinta on harkittu ja jo olemassa olevien kokoelmien merkitystä arvioidaan museoarvokriteerien avulla. Museo-objektin[1] tai – kokoelman merkitystasolla tarkoitetaan niiden kykyä välittää niitä merkityksiä, joita niille museossa on määritelty.

Objektin tai kokoelman merkityksen arviointi[2]

Kokoelmaa kartuttaessa, olemassa olevaa kokoelmaa arvioitaessa, kokoelmahallinnan toimenpiteitä suunniteltaessa ja kokoelmapoistoissa objektia tai kokoelmaa arvioidaan seuraavien kriteerien pohjalta:

 

pisteviiva.gif


Sopivuus kokoelmaprofiiliin

Lahden museoiden kaikilla kokoelmilla on tallennusalueeseensa kytköksissä olevat, tässä ohjelmassa määritellyt erityispiirteensä eli profiilinsa. Periaatteessa kaikkien kokoelmassa olevien objektien olisi sovittava tähän profiiliin. Mikäli objekti tai objektiryhmä ei sovi kokoelmaprofiiliin, sitä ei tule ottaa kokoelmaan eikä sitä tule säilyttää kokoelmassa vaan se on pyrittävä siirtämään kokoelmaan tai ympäristöön, jossa se paremmin täyttää tehtävänsä.

 

Objektin tietosisältö 

Objektin tietosisältöön kuuluvat sen alkuperä-, tausta-, valmistus- ja käyttöhistoriatiedot. Näihin sisältyvät myös jo kokoelmassa olevan esineen museohistoriaan kuuluvat tiedot. Myös objektin yhteys historialliseen, kulttuuriseen, sosiaaliseen tai taiteelliseen tapahtumaan on osa sen tietosisältöä. Objektin tai objektiryhmän museaalinen merkitys on sitä suurempi, mitä paremmin sen tietosisältö tunnetaan.

 

kangasnayte2.jpg

Valmistaja Tikkurilan Silkki Oy huonekalukangas ”Ruori”. Suunnittelija Saara Hirvisalo 1966. Käytetty verhoilukankaana mm. Askon huonekaluissa. Kuva: Tiina Rekola.

 

Edustavuus

Objekti tai objektiryhmä voi olla tyyppinsä, luokkansa tai ryhmänsä yleinen tai harvinainen edustaja. Edustavuus voi koskea objektin tai objektiryhmän historiallista, kulttuuriin liittyvää, yhteisöllistä tai esteettistä edustavuutta.  Arvioitavaa objektia tai objektiryhmää tarkastellaan peilaten sen edustavuutta suhteessa kyseessä olevaan kokoelmaan. Edustavuuteen liittyy myös objektin alkuperäisyysaste, joka tulee esille yleisimmin painotöissä ja vedoksissa.

 

Objektin kunto

Objektin fyysinen kunto on osa sen merkityssisältöä, eikä heikko kunto itsessään ole este objektin liittämiselle kokoelmaan tai pitämiselle kokoelmassa. Jos objekti on kuntonsa vuoksi vaaraksi muulle kokoelmalle tai henkilökunnalle, sitä ei liitetä kokoelmaan tai se poistetaan kokoelmasta. Muussa tapauksessa kuntoa arvioidaan suhteessa objektin muihin tietoihin ja kokoelmahallinnan resursseihin. Objektille tai objektiryhmälle voidaan myös määritellä elinkaari, jolloin hyväksytään väistämätön kunnon heikkeneminen ja rajoitetaan jo lähtökohtaisesti tulevia konservointitoimenpiteitä.     

 

DIGMTV2013005_23.jpgKokoelmasiirroissa työtä tehdään välillä haastavissa olosuhteissa. Kokoelmasiirtojen yhteydessä vanhaa kokoelmaan inventoidaan ja toisinaan tehdään myös perusteltuja poistoja kokoelmasta. Kuva: Tiina Rekola.

 

Hyödynnettävyys ja käytettävyys (tutkimuksessa)

Museo-objektin tai -objektiryhmän tulee olla ensisijaisesti tutkimuksen ja opetuksen hyödynnettävissä ja käytettävissä ennen kaikkea taide- ja kulttuuriperinnön todistuskappaleena, mutta myös elämysten ja inspiraation lähteenä eri käyttäjäryhmille.    

 

Museo-objektin tai -kokoelman merkityksen arviointi

Lahden museossa aletaan arvioida kaikkien kokoelmien objektien tai objektiryhmien merkityksiä siten, että kaikki uudet hankinnat 1.10.2015 jälkeen saavat merkitystasot 1-3.

Muun kokoelman luokittelu tapahtuu erissä, kunnes koko kokoelma on luokitettu. Merkitystaso merkitään luettelointiohjelmaan erillisen ohjeen mukaisesti.

Objektin tai objektiryhmän merkitystaso ei ole pysyvä, vaan sitä voidaan arvioida tarvittaessa uudelleen. Aiemmat merkitystasot säilytettään objektin tiedoissa.

 

Museokokoelmien objektit jaetaan alla mainittuihin tasoihin käyttämällä aiemmin kuvattuja museoarvokriteereitä:

-          objektin tai objektiryhmän sopivuus kokoelmaan

-          tietosisältö

-          edustavuus

-          kunto

-          käytettävyys

 

MERKITYSTASO 1

Sisältää kokoelmien oleellisimman, korvaamattoman taide- ja kulttuuriperinnön.

Myös kokonaisia kokoelmia voi laittaa merkitystaso 1:een, jolloin kokoelman objekteja ei arvioida yksittäin, vaan osana kokonaisuutta[3].  

 

MERKITYSTASO 2

Sisältää objekteja, jotka ovat jonkun kriteerin osalta vähemmän keskeisiä kuin luokka 1 objektit. Merkitystason 2 objektit ovat kokoelman kannalta merkittäviä, mutta eivät täysin korvaamattomia. Suurin osa kokoelmaan otettavista objekteista kuuluu tähän luokkaan.

 

MERKITYSTASO 3

Merkitystaso 3:n sijoitetaan kokoelmaa täydentävää, esim. ajalle tyypillistä esineistöä. Tähän luokkaan laitetaan ne objektit, jotka syystä tai toisesta päätetään ottaa kokoelmaan, vaikka niiden kohdalla vain osa vastaanottokriteereistä täyttyy. Tämän luokan objektien kohdalla on erityisen tärkeää, että kokoelmahankinnasta päättävät dokumentoivat hankinnan ja luokituksen perusteet selkokielisinä museotietokantaan.

 

Kokoelmaan liitetään vain merkistystasojen 1-3 objekteja

 

MERKITYSTASO 4

Merkitystaso 4 kuuluvat objektit ovat poistoluokkaa, jonka kautta poistuvat muista luokista siirretyt objektit. Kun esine siirtyy tähän luokkaan, on tarkistettava, että se on riittävällä tasolla dokumentoitu ja poisto merkitään sovitulla tavalla sen luettelointitietoihin. Poistoprosessi on kuvattu seuraavassa luvussa.

 

 

 pisteviiva.gif

 

Poistot

 

Poistot Lahden museoiden kokoelmista[4]

Museokokoelma on pääsääntöisesti pysyvä. Hankintoja harkitaan perusteellisesti ja objekti otetaan kokoelmaan säilytettäväksi tuleville sukupolville. Poisto kokoelmasta on aina poikkeustapaus. Lahden museoiden kokoelmat ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa eri tahojen toiminnan tuloksena. Ne sisältävät myös esineitä, joiden olemassaoloa museokokoelmassa ei nykykriteereillä voi perustella. Kokoelmasta voi tehdä perusteltuja poistoja. Lahden museot noudattaa poistopolitiikassaan ICOMin (International Council of Museums) ja sen alajärjestön, ICOM Suomen komitea ry:n ohjeita[5] kokoelmapoistoista. [6] 

 

 

LHMLHME83010_2_Jalkineet_naisen_poistettu.jpg

 

Poiston perusteet:

1. Objekti on huonokuntoinen, tuhoutumassa, tuhoutunut tai uhka muulle kokoelmalle

Pääsääntöisesti kunto ei ole poiston peruste, vaan huonokuntoisenakin objekti säilytetään, jos muut poistokriteerit eivät täyty. Kun objekti ei ole konservoinnilla pelastettavissa/mielekästä pelastaa ja se voi kuntonsa vuoksi olla uhka muulle kokoelmalle tai henkilökunnalle se poistetaan. Jos objektille on määritelty elinkaari, se poistetaan elinkaarensa lopussa. 

2. Objekti on ennestään kokoelmassa

Pääsääntöisesti täysin samanlaisia objekteja ei oteta kokoelmaan kuin yksi kappale, joskin eräissä objektityypeissä, kuten painotuotteissa, vedoksissa yms. kokoelmassa säilytetään tarkoituksenmukainen määrä kaksoiskappaleita. Joissain tapauksissa kaksoiskappaleen tallentaminen kokoelmaan saattaa olla perusteltua objektin tietosisällön, esim. käyttöhistorian vuoksi.  

3. Objekti[7] on kokoelmaan sopimaton/merkityksetön 

Objekti ei kuulu kyseisen kokoelman tallennusvastuualueelle, eivätkä objektin kohdalla kokoelmaohjelmassa määritellyt hankinnan kriteerit täyty. Objekti on sopivampi johonkin muuhun kokoelmaan. Objekti on kokoelman kannalta tai historialliselta todistusvoimaltaan merkityksetön.

4. Objektista ei ole tietoa

Objektin tausta- ja luettelointitiedot puuttuvat, esineen historiallista lähdearvoa ei saada selvitetyksi. Tämä ei yksinään riitä poiston perusteeksi.

5. Korkeat ylläpitokustannukset

Kohtuuttomat säilytys- ja ylläpitokustannukset voi olla poiston peruste vain, jos objektiin liittyy muita poistoa puoltavia kriteereitä. 


Poistoprosessi

Kokoelmista vastaava tutkija valmistelee ja koordinoi poiston.  

Poistosta neuvotellaan kokoelmayksikössä (kokoelmapäällikkö, tutkija, konservaattorit) sekä tapauskohtaisesti museonjohtajan tai kysymykseen tulevien asiantuntijoiden kanssa. Neuvottelut dokumentoidaan[8].

Poistettavaa museo-objektia ei suoraan myydä eikä lahjoiteta yksityishenkilölle[9].

Päätetään esineen jatkokäsittelystä, joka voi olla (pääsääntöisesti tässä järjestyksessä):

 

1. objekti lahjoitetaan toisen museon kokoelmaan[10]

2. objekti palautetaan lahjoittajalle

3. objekti otetaan museon opetus- tai käyttökokoelmaan[11]

4. objekti lahjoitetaan muulle julkisyhteisölle[12]

5. jos kohtien 1-4 mukaista poistoa ei voida tehdä, objekti tuhotaan[13

 

Laaditaan poistoasiakirjat. Objekti dokumentoidaan ja tarvittaessa luettelointia täydennetään. Objektin tiedot säilyvät luettelointitietokannassa, mutta poisto merkitään erillisen luettelointiohjeen mukaisella tavalla.

Asiasta tehdään viranhaltijapäätös[14], joka menee tiedoksi Lahden kaupungin sivistystoimialan liikunta- ja kulttuurilautakunnalle. Päätös on julkinen.

 

 



[1] Museo-objekti voi olla yksittäinen tai useasta osasta koostuva kappale, se voi olla fyysinen tai digitaalinen. Museo-objekti on museon tallennuksen, tutkimuksen, hallinnan, säilyttämisen ja käytön kohteena oleva kulttuurin ilmaus, joka on osa taide- ja kulttuuriperintöä.

[2] Merkitysanalyysistä: http://www.museoliitto.fi/doc/Merkitysanalyysimenetelma1.pdf. Jokaista kokoelmaan otettavaa tai arvioitava objektia ei arvioida merkitysanalyysimenetelmän avulla, mutta sitä käytetään tarvittaessa.  

[3] Esimerkiksi kulttuurihistoriallisessa kokoelmassa näitä ovat Klaus Holman muistokokoelma ja Viipuri-kokoelma ja taidekokoelmassa mm. Suomen taidepiirtäjäliiton kokoelma, julistekokoelmassa Oskar Nupposen kokoelma ja talviurheilukokoelmassa Suuri suksikeräys.

[4] Lahden museoissa kokoelmaobjekteiksi käsitetään ne objektit, jotka on vastaanotetuista eristä seulottu kokoelmaan ja saaneet museo-objektin statuksen. Museon tiloissa olevaan seulomattomaan ja numerottomaan esineistöön suhtaudutaan kuten uushankintoihin: ne tutkitaan, mutta jos niitä ei katsota tarpeelliseksi liittää kokoelmaan, niistä ei tehdä poistoasiakirjoja.

[5] http://finland.icom.museum/etiikka.html#poistot_kokoelmista

[6] Aiheesta lisää: http://www.museoliitto.fi/doc/verkkojulkaisut/Kokoelmapoistojen_hyvat_kaytannot.pdf

[7] Voi koskea myös objektiryhmää

[8] Jos kysymyksessä on tavanomainen kokoelmayksikössä neuvottelu, riittää perusteiden kirjaaminen museotietokantaan (erillinen ohje). Jos neuvotteluista syntyy muistioita tai muita kirjallisia dokumentteja, ne liitetään poistetun objektin verifikaatteihin.

[9] Poikkeuksena objektin lahjoittaja tai tämän edustaja

[10] Myös vaihto toisen museon objektiin on joissain tapauksissa mahdollinen

[11] Objektiin sovelletaan käyttöesineiden käsittely- ja säilytysohjeita.

[12] Lahjakirjaan voidaan liittää ehtoja esim. esineen jälleenmyynnistä.

[13] Objektin numero poistetaan ja objekti rikotaan tunnistamattomaksi ja käyttökelvottomaksi ennen kuljetusta tuhottavaksi

[14] Huomioitava, että ennen konkreettisia poistotoimenpiteitä on odotettava viranhaltijapäätöksen valitusajan umpeutuminen (2 työpäivää + 2 viikkoa).

 

 

100 askelta Lahdessa -näyttely avattu

Tervetuloa Historiallisen museon Suomi100-juhlavuoden näyttelyyn!

Yleisöopastus

lauantaina 16.12.2017 klo 14.00.

Radio- ja tv-museon museokauppa on nyt verkossa

Museokauppaan pääset netissä museon ollessa suljettuna.

Hiihtomuseon perusnäyttely "Hiihdon henkeä" on avautunut

Hiihtomuseon uusi perusnäyttely tarjoaa elämyksiä ja tietoa monipuolisesti hiihdon historiasta.

 

 

 

 LTMB13_pieni.jpg

Lahden museoiden kokoelmat