Museokioskin näyttelyt

Mahdollisuuksia - skeittivalokuvanäyttely

Museokioskissa 7.8.-1.9.2019

mahdollisuuksia_pienin.jpg
Simo Mäkelä, frontside tailslide, KELA. Kuva: Jussi Takkinen, 2004.

Näyttely avaa näkymiä Lahden kaupunkiin skeittaajan katseen kautta.

Valokuvissa huomio suuntautuu kaupunkitilassa paikkoihin, joiden käyttö ja olemassaolo saa skeittauksen kautta uusia merkityksiä. Tarkkaan kuvanottopaikan ja tempun mukaan sommitellut valokuvat näyttävät tunnistettavissa olevia paikkoja totutusta poikkeavassa käytössä.

Harmaan sähkökaapin, muistomerkin tai jalankulkijoille tukea tarjoavan käsikaiteen käyttötarkoitus muuttuu yhtäkkiä rullalautailijan liikkeen mahdollistavaksi muodoksi ja pinnaksi.

Kaupunki merkitseekin skeittareille mahdollisuuksia: esteettisiä näkymiä sekä tiloja, joissa toteuttaa ja haastaa itseään.

Näyttelyn on kuratoinut Vantte Lindevall. Valokuvaajat: Jussi Takkinen, Unto Rautio, Markus Henttonen, Vessi Hämäläinen, Samuli Ronkanen, Henrik Mäki, Justus Hirvi.

nettiinIMG_1957.jpg
Yleiskuva näyttelystä. Kuva: Maija Huusko, Lahden museot


Menneet näyttelyt


Lahden Mailaveikot 90 vuotta

Pesäpallon matka Radiomäeltä Lahen torin kautta Kisapuistoon

3.7. -  4.8.2019

nettisivut.png

Museokioskin heinäkuun näyttelyssä pesäpalloseura Lahden Mailaveikot esittelee 90-vuotista historiaansa. Näyttelyssä nähdään valokuvia ja esineistöä lahtelaisen pesäpallon menneisyydestä. LMV oli aikoinaan lajien ehdoton mahtiseura Suomessa. Valokuvissa kurkistetaan muun muassa seuran vuonna 1929 alkaneeseen alkutaipaleeseen ja viimeisiin menestyksen vuosiin 1948—1952.

nettiin_LMV_yleis.jpeg


nettis_DSC_0244.png

 


Orimattilalaistaiteilijoiden kuulumisia esillä Museokioskin kesäkuussa

nettiin_kantokokko_DSC01695.jpgKuvanveistäjät Virpi Kanto ja Tapani Kokko

Orimattilalaiset kuvanveistäjät Virpi Kanto ja Tapani Kokko ovat kesällä kiireisiä, sillä heillä on useita näyttelyitä eri puolilla Suomea. Kesäkuun ajan aluetaidemuseo esittelee heidän kuulumisiaan Museokioskissa. Taiteilijat ovat tavattavissa lehdistötilaisuudessa.

Virpi Kanto on alun perin Oulusta kotoisin oleva kuvanveistäjä. Kannolla on ollut näyttelyitä vuodesta 1988 lähtien ja hän on tehnyt useita julkisia taideteoksia. Kannon Kun lähdin he nukkuivat -tilataideteos löytyy Lahden Matkakeskuksesta.

Tapani Kokko on tunnettu naivistisista ja värikkäistä puuveistoksistaan. Kokon veistoksia oli nähtävillä esimerkiksi viime vuonna Lahden taidemuseossa esillä olleessa Hymyilevä kuolema -näyttelyssä.

nettiin_kanto.jpg
Museokioskissa on kesäkuussa esillä esimerkiksi Virpi Kannon betoniveistoksia. 

nettiin_kokko.jpg
Tapani Kokon naivistisia puuveistoksia löytyy niin Museokioskin sisältä kuin ulkopuoleltakin.


Museokioskin toukokuun näyttelyn aiheena Nastola

nettiin_Nastola_lataus.jpg
Kuvassa koululaisia piirtämässä Nastolan vaiheisiin liittyviä kuvia.

Museokioskin toukokuussa 150-vuotista taivaltaan juhlii Nastolan pitäjä. Esillä on lasten Nastolan historiaan liittyneessä piirustuskilpailussa menestyneitä töitä sekä Minun Nastolani -näyttely.

Nastolan koululaiset piirsivät kunnan vaiheisiin liittyvistä aiheista 150 vuoden ajalta. Töissä nähdään kartanoita, leikkipaikkoja, teollisuutta, unelmien kulkupelejä, kansanpukuja, maisemia ja tunnettuja nastolalaisia. Alkuperäisistä piirroksista suurennetut julisteet ovat esillä näyttelyssä.

Kunkin aihealueen voittaneesta työstä painettiin lisäksi postikortti, joita on jaossa Museokioskissa maksutta. Piirustuskilpailun järjestivät Nastolan aluejohtokunta, Lahden kaupungin viestintä ja Minun Nastolani -hanke.

Minun Nastolani toimii osana Nastolan historian neljännen osan kirjoitustyötä. Syksyllä 2020 ilmestyvään kirjaan liittyvä tutkimus on käynnissä Lahden kaupunginmuseossa. Teoksen Nastolan historia IV kirjoittaa tutkija Ville Eerola.

Kirjahankkeeseen on liittynyt yhtenä osana kiertävä Minun Nastolani -näyttely, joka on nyt esillä Museokioskissa. Se esittelee työtä ja vapaa-aikaa Nastolassa – kaunista luontoa unohtamatta. Roll up -näyttelyn kuvat ovat nastolalaisen kotiseutukuvaaja Erkki Hämäläisen ja tekstit tutkija Sini Ojalan.

Nastolan historiaan liittyvät näyttelyt ovat esillä Museokioskissa ti 30.4. – su 2.6. (ma suljettu, ti-pe klo 10–18, la-su 11–16). Avajaisia vietetään Nastola-päivän aattona ke 8.5. klo 10–12. Tavattavissa ovat tutkijat Ville Eerola ja Sini Ojala. Tilaisuudessa on myös mahdollisuus kertoa kantansa Nastolan oman heijastimen aiheesta. Paikalla on myös heijastimen suunnittelija, muotoilija Marianne Valola.


Wilhelminpuiston taidekilpailu - voittaneet työt ja näyttely

Museokioskissa 11.4. – 28.4.2019

Wilhelminpuisto_netti.jpg
Wilhelminpuiston taidekilpailun voittivat Päivi Raivio ja Daniel Bumann ehdotuksellaan ’Virta’.

Lahden Ruoriniemeen rakentuu uusi Wilhelminpuisto, jonka tulevasta taideteoksesta järjestettiin kilpailu 7.5.2018 – 15.2.2019 välisenä aikana. Lahden kaupungin ja YIT Suomi Oy:n järjestämään kilpailuun saatiin huikeat 75 hyväksyttyä ehdotusta. Kilpailun voittajat julkistettiin 11.4. Museokioskissa, jossa avautui samalla teosehdotuksia esittelevä näyttely. Näyttelyssä oli esillä kilpailun kolme tuomariston palkitsemaa ehdotusta, eniten yleisöääniä saanut ehdotus sekä muita kilpailuun osallistuneita ehdotuksia.


Museokioskissa kurkistetaan lahtelaiseen 1960–70-lukujen nuorisokulttuuriin

Museokioskin maaliskuun näyttely Kopin aula - Lahtelaista nuorisokulttuuria 1960-70-luvuilla valottaa Aleksanterinkatu kymmenen historiaa nuorison kohtaamispaikkana.

KUVKUVN1993001_2.jpg
Nuorisoa Kopin aulassa vuonna 1969, kuva ESS / Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto

Kansallis-Osake-Pankin rakennuksen Aleksanterinkadun puoleinen osa valmistui 1964 ja muodosti koko pituudeltaan osittain avoimen käytävän, jota pitkin pääsi nykyiseltä Lanunaukiolta ja Aleksilta torille. Tämä Kopin aulaksi nimetty tila oli torin ohella nuorison illanviettojen kokoava voima ja erityisesti poppareiden kohtaamispaikka. Popparit olivat toinen Lahden silmiinpistävimmistä nuorisoryhmistä rokujen eli rokkareiden ohella.

Näyttelyssä on esillä kuvia Kaupunginmuseon kuva-arkistosta ja kahdesta yksityiskokoelmasta. Valokuvissa kurkistetaan lahtelaisten nuorten arkipäivään aikana, jolloin nuorisokulttuuri oli maailmanlaajuisesti uutta. Ajan nuorisokulttuuriin kuuluivat muoti ja musiikki, joiden myötä samanhenkisyys sekä yhdisti nuorisoa että jakoi sitä omiin ryhmiinsä. Näyttelyssä nähdään myös 1970-luvun nuorelle oleellista esineistöä, aina muodikkaista vöistä huulipuniin.

Näyttely on avoinna 6.3.–7.4. ti-pe klo 10–18 ja la-su klo 11–17 Museokioskissa. Museokioski on Lahden museoiden väliaikainen tila, joka sijaitsee osoitteessa Aleksanterinkatu 10. Museokioski tuo esille varsinkin Historiallisen museon, Taidemuseon ja Julistemuseon näyttely- ja työpajatoimintaa näiden tilojen ollessa remontissa ja rakennusvaiheessa. Kaupunkilaisilla on Museokioskissa tilaisuus osallistua Historiallisen museon ja LADin tulevien näyttelyiden suunnitteluun. Museokioskiin on vapaa pääsy.

Lisätietoja:
Amanuenssi Ilkka Kuhanen
Puh. 044 416 4624
etunimi.sukunimi(at)lahti.fi


HELMIRIITTA HONKANEN – Rouva Juliste

Museokioskissa 6.2.–3.3.2019

 

nJ_1977_251.jpg

Helmiriitta Honkanen: Laskiaispulla / Fastlagsbulle, 1962. 
Osuusliike Elanto. Kuva: Tiina Rekola.

 

Museokioskin avajaisnäyttelyssä oli esillä suomalaisen julistesuunnittelun ja -tutkimuksen Grand Old Ladyn, Helmiriitta Honkasen Osuusliike Elannolle suunnittelemia julisteita 1960-luvulta.

Honkanen aloitti kuvittajana, mutta uran suunnan määräsi lopulta vuonna 1961 alkanut työ Osuusliike Elannon mainososastolla. Elannolle hän suunnitteli mainoksia, näyteikkunoiden katseenvangitsijoita ja julisteita sekä taittoi Elanto-lehteä esikuvanaan ennen kaikkea vastaava ruotsalainen lehti Vi. Helmiriitta Honkanen oli aikanaan yksi harvoja naispuolisia graafikoita miesvaltaisella mainosalalla.

Muoto koskettaa ainoastaan silmän verkkokalvoa, idea tunkeutuu ihmiseen – päähän ja sydämeen. Tämä kuulun ranskalaisen julistetaiteilijan Raymond Savignacin ajatus julisteen ainutlaatuisesta voimasta vangita silmänräpäys ja lyödä katsoja ällikällä johdatti sekä Helmiriitta Honkasen taiteilijan- että tutkijantyötä.

Helmiriitta Honkanen kuoli 14.12.2018 Kaunialassa 98-vuotiaana. Lahden julistemuseo kunnioittaa hienon graafikon ja pitkäaikaisen ystävänsä muistoa tällä näyttelyllä.

Historiallinen museo kiinni remontin vuoksi

Museo on sulkenut ovensa yleisöltä 2.9.2018 alkaen. Kiitämme yleisöä kuluneesta vuodesta - seuraa tiedostusta korjaustöiden etenemisestä!

Lahden taidemuseo on suljettu

Lahden taidemuseo on sulkenut ovensa osoitteessa Vesijärvenkatu 11. Avaamme ovet uusissa tiloissa Lahden taide-, juliste- ja muotoilumuseo LADin valmistuttua!

Mastola ehdolla vuoden 2019 eurooppalaiseksi museoksi

Radio- ja tv-museo Mastola on valittu European Museum of the Year (EMYA) 2019-kilpailuun.

Äitee ja kilpasiskot -seminaari

Äitee ja kilpasiskot – naisten kilpahiihdon historiaa -seminaari 22.8.2019 klo 9.30-16.00 ravintola Voiton auditorio ja Hiihtomuseo