Suomalaiset historiapäivät 2000-2011

2011 | 2010 | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 | 2004 | 2003 | 2002 | 2001 | 2000

 

XII SUOMALAISET HISTORIAPÄIVÄT

FINSKA HISTORIEDAGARNA XII  

Asikkalassa ja Lahdessa 10.-12.2.2011

 XII Suomalaiset historiapäivät käynnistyivät Danielson-Kalmari -seminaarilla Vääksyssä torstaina 10.2.2011. Seminaarin teemana oli Pohjoismaiden historia, jota valotettiin kahden esitelmän avulla: dosentti Marko Lamberg kertoi Kalmarin unionista alamaisten näkemänä ja kokemana. Professori Seikko Eskola kertoi puolestaan siitä, miten ruotsalaiset kokivat vuoden 1917 tapahtumat Suomessa.

Teeman käsittelyä jatkettiin perjantaina Lahdessa, jossa historiapäivät järjestettiin ensimmäistä kertaa Sibeliustalossa. Päivät avasi professori Matti Klinge. Avauksen jälkeen Historian ystäväin liitto julkisti vuoden 2010 historiateoksen. Huomionosoitus myönnettiin Teemu Keskisarjan kirjoittamalle teokselle Vihreän kullan kirous - G.A. Serlachiuksen elämä ja afäärit.

Pohjoismaiden historian lisäksi Historipäivillä käsiteltiin mielenterveyden historiaa, yrityshistorioiden kirjoittamista, Beatles-yhtyeeseen liittyvää tutkimusta, Itämeren sotahistoriaa ja nykytilaa sekä linnojen historiaa. Ruotsinkielisen osuuden teemana oli Den Nordiska tvekampen - Danmarks och Sveriges kamp om herraväldet.

Historiapäivien päätöspanelin aiheena oli Miksi jatkosotaan? Aiheesta keskustelivat päätoimittaja Janne Virkkusen johdolla professori Henrik Meinander, kansanedustaja Erkki Tuomioja sekä FT Pekka Visuri.

shp2011_01.jpg

XII Suomalaiset historiapäivät avasi professori Matti Klinge.

shp2011_13.jpg

FT Teemu Keskisarja esittelee vuoden 2010 historiateosta Vihreän kullan kirous - G.A. Serlachiuksen elämä ja afäärit.

shp2011_05.jpg

Sibeliustalon Metsähalli tarjosi hyvän tilan Historipäivien sosiaaliselle kanssakäymiselle.

shp2011_04.jpg

Kuusi-kabinetissa käsiteltiin mielenterveyden historiaa ja toteutettiin ruotsinkielinen osuus.

shp2011_06.jpg

Professori Pekka Laaksonen kertoi suomalaisista kylähulluista.

shp2011_mg_5130.jpg

Professori Ilkka Nummela esitteli yrityshistoria-osuudessa Vanu-mamman, kauppaneuvos Aline Grönbergin.

shp2011_mg_4994.jpg

Suurlähettiläs Heikki Talvitie esitteli Historiapäivien ohjelman Puusepän salissa.

shp2011_16.jpg

Puusepän salin tunnelmaa perjantai-iltapäivänä 11.2.2011.

OHJELMA: 

Torstai 10.2.2011
Seurakuntakeskus, Kalmarintie 10 Vääksy

DANIELSON-KALMARI SEMINAARI

Kello 10.30-13.00:
POHJOISMAISTA HISTORIAA

Kalmarin unioni alamaisten näkemänä ja kokemana
Dosentti Marko Lamberg
Suomi 1917 Ruotsin silmin
Professori Seikko Eskola

Perjantai 11.2.2011
Sibeliustalo, Ankkurinkatu 7, Lahti

Puusepän sali:
Kello 12.00:
Historiapäivien avaus
Professori Matti Klinge

12.30-13.30:
Vuoden historiateos
Historian ystäväin liitto

13.30-14.00:
Tauko

14.00-15.30:
POHJOISMAIDEN HISTORIAA
Suomalaiset ja muut skandinaavit
Yliaktuaari Pekka Myrskylä
Pohjoismainen hyvinvointimalli
Professori Pauli Kettunen

15.30-16.00:
Tauko

16.00-18.00:
Yhtenäistämis- ja erilaistumistendenssejä 1800 luvun Euroopassa, esimerkkeinä skandinavismi ja Italia
Professori Matti Klinge
Humanitaarinen voitti politiikan - pohjoismainen apu II maailmansodan aikana
Professori Aura Korpi-Tommola

Kuusi-kabinetti:
14.00-15.30:
MIELENTERVEYDEN HISTORIAA
Houruinhoidosta mielenterveystyöhön - katsaus psykiatrian vaiheisiin
Professori Arno Forsius
Hermosto ja mielisairaudet autonomian ajan lopulla
Dosentti Anssi Halmesvirta

15.30-16.00:
Valtion mielisairaala hoitojärjestelmän osana, ongelmana ja huippuna
FT Kaija Vuorio
Suomalaiset kylähullut
Professori Pekka Laaksonen

Haapa-kabinetti:
14.00-15.30:
YRITYSHISTORIAT
Miten hyvä yrityshistoria tilataan ja kirjoitetaan
Professori Martti Häikiö
Onko historiasta yrityksille hyötyä
Professori Jari Ojala
Yrityshistoria yrittäjän kannalta
Toimitusjohtaja Heikki Tyvi
Vanumamman matkassa, kauppaneuvos Aline Grönberg
Professori Ilkka Nummela

Puusepän verstas:
16.00-18.00:
BEATLES
Kuinka luotettavaa Beatles-kirjallisuus on
FT Jouni Koskimäki
Beatles historiatutkimuksen näkökulmasta
FT Yrjö Heinonen
All together now - Beatles ihanneyhteisönä
FT Markku Koski

Lauantai 12.2.2011
Sibeliustalo, Ankkurikatu 7, Lahti

Puusepän sali:
10.00-12.00:
ITÄMEREN SOTAHISTORIAA
Maihinnousu Suomen rannikon uhkana 1939-1945
Professori Ohto Manninen
Sukellusvenesota Suomen lähivesillä 1939-1945
FM Markku Melkko
Italialaiset Laatokalla
FT Mikko Karjalainen

12.00-13.00:
Tauko

13.00-14.30:
ITÄMERI
Itämeren suojelun vaiheet
FT Ilkka Herlin
Itämeren pitkä historia
Professori Veli-Pekka Salonen

14.30-15.00:
Tauko

15.00-16.30:
Itämeren saastumisen vaiheet
Dosentti Ilppo Vuorinen
Itämeri-yhteistyön kehitysvaiheita
VTM Paavo Lipponen

16.45-17.45:
Loppupaneli:
Miksi jatkosotaan?
Puheenjohtaja, päätoimittaja Janne Virkkunen
Henrik Meinander, Erkki Tuomioja ja Pekka Visuri

Kuusi-kabinetti:
10.00-12.00:
DEN NORDISKA TVEKAMPEN
Danmarks och Sveriges kamp om herraväldet i Norden, 1560-1720
Programmet öppnas: ordförande i Historiska föreningen docent Peter Stadius
Moderator fil.lic. Henry Rask
Ett stympat imperium
Hur kan Danmarks nedgång på 1600-talet förklaras?
Professor Lars Ericson Wolke, Stockholm
Det danska väldets nordliga dimension 
Norges ställning i det Oldenburgska riket från 1536 - med jämförelse till Finland i det svenska riket
Professor Øystein Rian, Oslo

12.00-13.00:
Tauko

13.00-14.00:
Var Sverige någonsin en stormakt?
Det Svenska rikets väg till herravälde över Östersjöområdet i modern forskning
Professor Nils Erik Villstrand, Åbo
Klubbekrigare, hakkapeliter eller maktlösa offer?
Den växlande bilden av Finland och finnarna i det svenska riket
Fil.lic. Jennica Thylin-Klaus, Helsingfors

14.30-15.00:
Tauko

15.00-16.30:
Gamla och nya eliter
Vem styrde i de nordiska rikena under de stora förändringarnas tid på 1500- och 1600-talen?
Lic.phil. Leon Jespersen, Köpenhamn
Är det fortfarande nationalitetstanken som styr vår bild av den nordiska historien 1560-1720?
Paneldiskussion mellan föreläsarna

Puusepän verstas:
10.00-12.00:
KIELEN KEHITYS
Kielen esihistoriallinen evoluutio
Professori Fred Karlsson
Suomen kirjakielen menneisyys
Professori Kaisa Häkkinen
Suomalaisen murteentutkimuksen vaiheita
Professori Aila Mielikäinen

12.00-13.00:
Tauko

13.00-14.30:
LINNOJEN HISTORIAA
Kuhmoisten linnavuori
Professori J-P Taavitsainen
Piispojen residenssilinna Kuusistossa keskiajalla
FT Kari Uotila

14.30-15.00:
Tauko

15.00-16.30:
Hämeen linna
Dosentti Anna-Maria Vilkuna
Tasavallan presidentin linnat
Professori Laura Kolbe 


XI SUOMALAISET HISTORIAPÄIVÄT 2010

Historiapäivillä jälleen laaja kattaus ja hyvä yleisömenestys

SUOMALAISET HISTORIAPÄIVÄT järjestettiin 11. kerran 11.-13.2.2010.
Historiapäivien alku oli sekä perinteinen että menestyksekäs:
Asikkalan jo 20. kerran pidetty Danielson-Kalmari-seminaari keräsi torstaina kaikkien aikojen ennätysyleisön. Viron historiaa käsitellyt paneelikeskustelu käytiin Jarmo Virmavirran johtamana. Keskustelijoina olivat professori Seppo Zetterberg, professori Martti Turtola, historioitsija ja poliitikko Mart Laar sekä kirjailija Jaan Kaplinski.

shp2010_15.jpg

Perjantaina ja lauantaina kongressikeskus Fellmannissa pidettyjen yleisöluentojen teemat vaihtelivat Valiosta Balkanin kysymyksiin, välirauhasta Napoleonin varjoon ja urheilulääketieteen kehitykseen. Kaikki luennot keräsivät hyvin yleisöä, mutta onneksi suurimmalta tungokselta vältyttiin tänä vuonna.

shp2010_09.jpg

Lauantain ohjelmassa oli kaksi päivien yhteistyökumppaneiden tuottamaa luentokokonaisuutta. Suomen Urheiluhistoriallisen Seuran (SUHS) viiden luennon sessio käsitteli nationalismin teemoja urheilun maailmassa. Historiska Föreningen i Finland tuotti yhdessä Hanasaari - suomalais-ruotsalaisen kulttuurikeskuksen kanssa "Mellan Alexander och Bernadotte - Finlands och Sveriges vägval i Napoleonkrigens Europa " -luennot.

shp2010_16.jpg
 

Historiapäivillä julkistettiin Historian Ystäväin Liiton valitsema vuoden 2009 historiateos. Palkinnon sai Mirkka Lappalaisen teos "Susimessu. 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa."

shp2010_08.jpg
 

Historiapäivät päättyivät FT Lasse Lehtisen ja professori Juhani Suomen keskusteluun Kekkosesta. Puheenjohtajana loppukeskustelussa toimi suurlähettiläs Heikki Talvitie. Hänen lisäksensä historiapäivien luennoilla puhetta johtivat professori Ilkka Nummela, vs. museonjohtaja Esa Hassinen, Martti K. Lehto, FL Jyrki Vesikansa, TT Jaakko Ripatti, projektipäällikkö Lauri Kuukasjärvi, professori Jarmo Virmavirta, toiminnanjohtaja Tommi Lanki sekä FD Derek Fewster.

shp2010_30.jpg
 

Päivien sihteeri- ja järjestelytehtävistä vastaava henkilökunta oli Lahden kaupunginmuseosta ja Asikkalan kunnasta. Tekninen henkilökunta oli Lahden kaupunginmuseosta, kongressikeskus Fellmannista sekä Lahden ammattikorkeakoulun matkailun laitokselta. 

shp2010_18.jpg
 

Tapahtuman järjestivät:
Asikkalan kunta
Hanasaari- ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus
Historiska Föreningen i Finland
Lahden ammattikorkeakoulu, Matkailun laitos
Lahden kaupunginmuseo
Suomalaiset historiapäivät -yhdistys 
Suomen urheiluhistoriallinen seura

Tapahtuman mahdollisti seuraavien yhteistyökumppaneiden tuki:

Etelä-Suomen Sanomat

Niilo Helanderin säätiö

Opetusministeriö

Päijät-Hämeen Osuuspankki

Radio- ja tv-museosäätiö

Sinuhe Ky

Suomen Kulttuurirahasto, Päijät-Hämeen rahasto

Suomen Terveystalo Oyj

Suomen urheiluhistoriallinen seura 
Valio

 

X SUOMALAISET HISTORIAPÄIVÄT 2009

Historiapäivät jälleen yleisömenestys

X SUOMALAISET HISTORIAPÄIVÄT järjestettiin Asikkalassa torstaina 5. helmikuuta ja Lahdessa 6.-7.helmikuuta 2009.

Jo kymmenettä kertaa järjestetyt suomalaiset historiapäivät täyttivät jälleen luentosalit. Tapahtuma alkoi torstaina Asikkalan Danielson-Kalmari -seminaarilla, jossa kuultiin Suvorov-museon tutkijan Valeri Lukinin esitys Suomen sodasta.Perjantaina ja lauantaina tapahtumapaikkana oli täpötäysi kongressikeskus Fellmanni Lahdessa.

shp2009_shp_20090207_0190.jpg

Perjantaiaamun vuoden yritys -teemassa tutustuttiin suomalaisista sinisimpään eli Fazeriin.
Osuuden aluksi kuultiin Sveitsin suurlähettilään Josepf Bücherin tervehdys - Karl Fazerin isä oli sveitsiläissyntyinen. Yritystä ja sen käyttämiä raaka-aineita kaakaota ja ruista käsiteltiin luennoissa niin talous- ja kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta kuin kansanterveydenkin kannalta.

shp2009_shp_20090206_0065a.jpg

Kymmenennet suomalaiset historiapäivät avasi klo 14 pääministeri Matti Vanhanen, joka on valtioneuvoston kanslian Merkkivuosi 1809 -valtuuskunnan puheenjohtaja.
Pääministerin jälkeen kuultiin duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Konstantin Kosatshovin tervehdys. 

Perjantai-iltapäivän rinnakkaisissa luentoteemoissa sodittiin. Merkkivuoteen 1809 liittyen pohdittiin Suomen sotaa sekä Suomen sopeutumista autonomiaan mm. yrittäjien, rajaseutujen ja kirkon näkökulmasta. 

Talvisodan alkamisesta tulee vuonna 2009 kuluneeksi 70 vuotta, joten sotilasjohdon henkilösuhteet, kansanhuolto ja naisten talvisota olivat esillä. 
Myös lauantaina käytiin läpi myös talvisodan politiikan kuvioita.

shp2009_shp_20090206_0036.jpg
 

Lauantaina jatkettiin autonomian ajan käsittelyä tutustumalla Venäjän keisarinnoihin. Myös nationalismi -luentoteema valotti 1800-luvun kansallisia liikkeitä ja identiteettikysymyksiä. Lisäksi tutustuttiin humanistis-luonnontieteellisiin tutkimusprojekteihin historiantutkimuksessa.

Myös historiapäivien ruotsinkielisessä ohjelmassa paneuduttiin vuoteen 1809. "Året 1809 - Finlands annus mirabilis i komparativt perspektiv" -luennoilla pohdittiin ajankohtaisten tutkimuskysymysten valossa Porvoon valtiopäivien merkitystä, eliitin vaikeaa valintaa Suomen ja Ruotsin välillä vuoden 1809 jälkeen sekä kieli- ja identiteettikysymysten muotoutumista. Lopuksi pohdittiin Suomen menettämisen Ruotsille aiheuttamaa traumaa. Seminaarin luennoitsijoina kuultiin alan johtavia tutkijoita Suomesta ja Ruotsista. Ruotsinkielistä luentosarjaa seurasi lauantaina n. 90 hengen kuulijakunta.

shp2009_shp_20090207_0224.jpg
 

Historiapäivät päätti lauantaina VTM Paavo Lipposen ja professori Kari Hokkasen keskustelu historian tulkinnoista. Puheenjohtajana loppukeskustelussa toimi päätoimittaja Heikki Hakala.

Historiapäivät olivat jälleen valtava yleisömenestys, ja luennoitsijat saivat puhua täysille saleille. Yhteensä päiville osallistui noin 1500 kuulijaa. Päivillä luennoi nelisenkymmentä luennoitsijaa, kotimaisten asiantuntijoiden ohella päivillä oli luennoitsijoita Ruotsista, Unkarista ja Yhdysvalloista.


shp2009_shp_20090206_historiateos.jpg

Historiapäivillä julkistettiin perjantaina 6.2.2009 myös Historian Ystäväin Liiton valitsema vuoden 2008 historiateos. 
Palkinnon sai Panu Rajalan Unio Mystica - Mika Waltarin elämä ja teokset.

shp2009_shp_20090206_0086.jpg

Historiapäivien luennoilla puhetta johtivat suurlähettiläs Heikki Talvitie, professori Ilkka Nummela, vs. museonjohtaja Esa Hassinen, professori Laura Kolbe, Martti Lehto, rehtori Ville Marjomäki, päätoimittaja Heikki Hakala, dosentti Kristiina Kalleinen, FL Jyrki Vesikansa, maakuntajohtaja Esa Halme, Kari Salmi ja erityisneuvonantaja Henry Rask.

Päivien sihteeri- ja järjestelytehtävistä vastaava henkilökunta (Marianne Koski, Sirpa Saarinen ja Markku Niemeläinen) oli Lahden kaupunginmuseosta ja Asikkalan kunnasta. Tekninen henkilökunta oli Lahden kaupunginmuseosta, kongressikeskus Fellmannista sekä Lahden ammattikorkeakoulun matkailun laitokselta.

shp2009_1809_FI_COL.jpg
 

Tapahtuman järjestivät:
Asikkalan kunta 
Hanasaari- ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus 
Historiska Föreningen i Finland
Lahden ammattikorkeakoulu, Matkailun laitos 
Lahden kaupunginmuseo
Suomalaiset historiapäivät -yhdistys 
Valtioneuvoston kanslia, Merkkivuosi 1809 -toimikunta

Yhteistyökumppaneina X Historiapäivillä: 
Etelä-Suomen Sanomat
Fazer
Niilo Helanderin säätiö
Päijät-Hämeen Osuuspankki
Radio- ja tv-museosäätiö
Sinuhe Ky
Suomen Terveystalo Oyj

 

IX SUOMALAISET HISTORIAPÄIVÄT 7.-9.2.2008

IX SUOMALAISET HISTORIAPÄIVÄT järjestettiin Asikkalassa torstaina 7.2.2008 ja Lahdessa perjantaina ja lauantaina 8. ja 9.2.2008.

Yhdeksättä kertaa järjestettyjen historiapäivien pääteemana oli Suomen sota. Teemaa käsiteltiin kaikkina kolmena päivänä. Perjantaina kuultiin mm. Uppsalan yliopiston historian professorin Torkel Janssonin sekä pietarilaisen historioitsijan Lev Lurien esitykset aiheesta. Suomen sotaa tarkasteltiin historiapäivillä myös mm. merenkulun ja ulkomaankaupan, identiteettien muutoksen sekä sotilaskartoitusten kautta.

shp2008_luennoitsijoita.jpg

Lauantain ruotsinkielinen luentosarja "Finska kriget 1808-1809 - myt och verklighet" täytti August-salin äärimmilleen. Historiapäivät päättyivät Suomen sodan sankareita käsitelleeseen yleisöpaneeliin. Keskustelun puheenjohtajana toimi suurlähettiläs Heikki Talvitie ja keskustelijoina professori Leena Kirstinä, professori Ilkka Nummela sekä FL Jyrki Vesikansa.

Suomen sodan ohella päivien teemoissa huomioitiin muutkin ajankohtaiset merkkivuodet: 90 vuoden takainen sisällissota ja kirjailija Mika Waltarin juhlavuosi. Sotien lailla voimakkaasti suomalaista yhteiskuntaa koskettanutta ilmiötä, suomalaista siirtolaisuutta, käsiteltiin lauantain aamupäivän luennoissa.

shp090208_ruotsalaiset3.jpg

Perjantain aamupäivän yritysosuudessa käsiteltiin Alkon 75-vuotiasta historiaa ja yrityksen roolia alkoholi- ja terveyspolitiikassa. Osuuden luennot keräsivät auditorion täyteen, ja teeman viimeisen luennoitsijan, Kustaa H.J.Vilkunan esitys suomalaisesta kännistä keräsi paljon myös koululais- ja opiskelijayleisöä.

IX Historiapäivät avasi valtiovarainministeri Jyrki Katainen.

shp2008_shp080208_katainen1a.jpg

Historian Ystäväin Liitto valitsi vuoden 2007 historiateokseksi Seppo Zetterbergin Viron historian. Kunniamaininnan saivat Suomen historian kartasto, Simo Heinisen "Mikael Agricola - elämä ja teokset", Vesa Vareksen ja Ari Uinon "Suomalaiskansallinen kokoomus. Kansallisen Kokoomuspuolueen historia 1929-1944" sekä Mauri Kunnaksen historiallisten kuvakirjojen tuotanto. 

shp2008_shp080208_vuodenhistoriateos1.jpg

Vuoden 2008 historiapäivät olivat valtava yleisömenestys, tungoskaan ei hillinnyt historiasta kiinnostuneiden tiedonjanoa.

shp2008_shp080208_sks1.jpg
 

Järjestäjät

IX Historiapäivien järjestäjinä toimivat: 

Asikkalan kunta 
Hanasaari ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus
Historiska Föreningen i Finland 
Lahden ammattikorkeakoulu, Matkailun laitos 
Lahden kaupunginmuseo
Lahden kaupunki
Suomalaiset historiapäivät -yhdistys 
Valtioneuvoston kanslia, Merkkivuosi 1809 -toimikunta

 

VIII SUOMALAISET HISTORIAPÄIVÄT 8.-10.2.2007

Kahdeksansien suomalaisten historiapäivien yleisöluennot johdattelivat Agricolasta Pisa-tutkimukseen, 1700-luvulta tulopolitiikkaan ja iloiselta kaksikymmenluvulta syrjäytymisen ja eriarvoisuuden historiaan. Tänä vuonna myös Asikkalan seminaari oli avoin yleisölle, ja uudistus saikin paljon myönteistä palautetta.

Helmikuun 8.-10. järjestetyt päivät olivat jälleen menestys. Kolmipäiväisen tapahtuman luennot ja paneelikeskustelut keräsivät kipakasta pakkasesta huolimatta yhteensä noin 1100 kuulijaa.

Asikkala 8.2.2007

VIII suomalaisten historiapäivät alkoivat torstaina Asikkalassa. Yleisölle avoimen seminaarin aiheena oli Mikael Agricola, jonka kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 450 vuotta. Seminaari järjestettiin seurakuntakeskuksessa klo 10-12.30, tilaisuuden puheenjohtajana toimi suurlähettiläs Heikki Talvitie. Aluksi kuultiin Asikkalan kunnanjohtajan Juri Niemisen tervehdys. Professori Simo Heinisen luento käsitteli Mikael Agricolaa ja hänen tekemäänsä työtä suomen kirjakielen hyväksi.

Lahti 9.-10.2.2007

Historiapäivät jatkuivat perjantaina ja lauantaina kongressikeskus Fellmannissa. VIII suomalaiset historiapäivät avasi konsernijohtaja Björn Wahlroos. Perjantain aamupäivässä tarkasteltiin 100-vuotiasta Paperiliittoa. Paperiliiton historiaa valotti dosentti Antti Kujala, ja paperiteollisuuden tulevaisuutta ennakoivat puheenvuoroissaan Paperiliiton sihteeri Sauli Kovanen ja teollisuusneuvos Kimmo Kalela.

shp2007_shp_wahlroos1.jpg 
Konsernijohtaja Björn Wahlroos avasi vuoden 2007 historiapäivät.

Iltapäivällä julkistettiin Historian Ystäväin Liiton valitsema vuoden 2006 historiateos. Palkinnon sai Kustaa H. J. Vilkunan teos "Viha - perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta"(SKS). Teos käsittelee venäläismiehityksen 1713-1721 aikaa. Vilkunaa kiitetään huolellisesta ja lähdekriittisestä tutkimuksesta. Kunniamaininnan saivat Anssi Halmesvirran ja Heimo Nyyssösen teos Unkarin kansannousu 1956 (WSOY), Teemu Keskisarjan teos Afäärifennomaanit (WSOY) ja Raimo Savolaisen teos Sivistyksen voimalla - J.V. Snellmanin elämä (Edita). Kunniamaininnan sai myös Jorma Kallenautio erityisansioistaan radion historiatoimittajana.

shp2007_shp_historiateos.jpg 
Vuoden 2006 historiateos

Perjantai-iltapäivän teemana oli koulutuksen historia. Agricolasta Pisaan -osuuteen johdatteli ruotsalainen aatehistorioitsija ja ympäristöhistorian professori Sverker Sörlin. Professori Simo Heininen luennoi Agricolan aapisesta. Uudistuvaa koulutusta ja sen aatteellista taustaa valaisi arkistolaitoksen pääjohtaja, dosentti Jussi Nuorteva. Tutkija Saara Tuomaala käsitteli suomalaisen yhtenäisen opetuksen historiaa ja koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi arvioi suomalaisen tasa-arvoisen koulutuksen kykyä tuottaa huippuosaajia.

shp2007_shp_sorlin.jpg 
Professori Sverker Sörlin

Lauantain yleisöluennot jakautuivat kolmeen saliin ja kuuteen eri teemaan. Salissa 1 aamupäivän teemana oli työn historia. Maataloustyön samanarvoisuudesta ja hierarkiasta, maataloustyön ja teollisen työn ristiriidasta sekä sopimusyhteiskunnan synnystä kuultiin dosentti Tapio Bergholmin, tutkijatohtori Ann-Catrin Östmanin ja FT Reija Satokankaan esitykset.

Iltapäivällä pohdittiin syrjäytymisen ja eriarvoisuuden historiaa. Dosentti Antti Häkkinen käsitteli suomalaisen syrjäytymisen pitkää historiaa ja Stakesin ylijohtaja Matti Heikkilä käsitteellistä siirtymää köyhyydestä syrjäytymiseen. Eriarvoisuutta ja tuloeroja ennen maamme itsenäistymistä ja sen jälkeen tarkastelivat professorit Ilkka Nummela ja Markus Jäntti.

Sali 2 täyttyi heti aamusta äärimmilleen Aleksanterit ja Nikolait -teeman avanneen professori Matti Klingen esityksen myötä. Dosentti Markku Tyynilä valotti keisarien aikaa hallintohistoriallisesta näkökulmasta. Budapestin yliopiston vieraileva suomen kielen professori Vesa Jarva tarkasteli suomalais-venäläisiä kontakteja lainasanojen kautta. Iltapäivällä siirryttiin kaksikymmentäluvulle. Aikakauden poliittisista oloista, kirjallisuudesta ja kaupunkikuvasta luennoivat dosentti Vesa Vares, professori Panu Rajala sekä professori Anja Kervanto Nevanlinna.

shp2007_shp_yleiso1.jpg 
Sali 2 oli aivan täynnä.

Myös ruotsinkielinen ohjelma salissa 3 houkutteli paikalle runsaasti yleisöä. Täpötäydessä salissa luennoivat aamupäivällä Carl von Linnéstä professori Sverker Sörlin ja FL Rainer Knapas. Iltapäivällä Gustaf Mauritz Armfeltista luennoivat FT Charlotta Wolff, FT Jessica Parland-von Essen sekä tutkija Maria Vainio. Päivä päättyi 1700-luvun valistusmiehiä käsittelevään paneelikeskusteluun, jota johti FL Henry Rask.

Kahdeksannet suomalaiset historiapäivät päätti paneeli syrjäytymisestä ja eriarvoisuudesta. Keskustelun puheenjohtajana toimi päätoimittaja Heikki Hakala. Keskustelun alustajana oli Lahden seurakuntayhtymän diakoniajohtaja Teuvo Siivonen. Keskustelijoina olivat valtiosihteeri Ulpu Iivari, yrittäjä Leena Mantere sekä kansanedustajat Juha Rehula ja Heikki A. Ollila.

shp2007_shp_paneeli2.jpg 
Paneeli syrjäytymisestä ja eriarvoisuudesta.

Historiapäiviä johtivat suurlähettiläs Heikki Talvitie, professori Jukka Sarjala, professori Ilkka Nummela, vs. museonjohtaja Esa Hassinen, Martti Lehto, rehtori Ville Marjomäki ja FT Derek Fewster. Sihteeristö (Marianne Koski, Sirpa Saarinen ja Markku Niemeläinen) tuli Lahden kaupunginmuseosta ja Asikkalan kunnasta. Tekninen henkilökunta tuli Lahden kaupunginmuseosta ja kongressikeskus Fellmannista.

Ohjelma toteutui yhtä poikkeusta lukuun ottamatta alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Lauantain salissa 3 luennoi Henrika Tandefeltin asemesta Charlotta Wolff.

Oheisohjelmana Suomalaisen Kirjallisuuden Seura oli paikalla esittelemässä toimintaansa ja uutuuskirjojaan. Lisäksi paikalla oli lahtelainen antikvaarinen kirjakauppa Aleksis K. ja Lahden kaupunginmuseon museokauppa.

shp2007_shp_kirjamyynti1.jpg 
Kaupunginmuseon kirjamyyntipiste.

Historiapäiviä tukivat taloudellisesti (aakkosjärjestys) Etelä-Suomen Sanomat, John Nurmisen Säätiö, Nordea Bank Sverige (publ), Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Hämeen Osuuspankki, Radio- ja TV-museosäätiö, Saara ja Björn Wahlroosin säätiö, Sampo pankki Oyj, Sinuhe Ky, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto ja Suomen Terveystalo Oyj.

 

VII SUOMALAISET HISTORIAPÄIVÄT 9.-11.2.2006

Seitsemättä kertaa järjestettyjen Historiapäivien teemana oli kieli, kansakunta ja identiteetti. Aihetta lähestyttiin niin kansannousujen, kansallismaiseman kuin kansanedustuslaitoksenkin kautta. Lauantain ruotsinkielisen rinnakkaisluentosarjan teemana oli Johann Vilhelm Snellmanin (1806-1881) 200-vuotisjuhlavuosi. 


Asikkala 9.2.2006

VII Suomalaisten historiapäivien Asikkalan osuus järjestettiin kutsuseminaarina torstaina 9.2. klo 10-13.30 Danielson-Kalmarin huvilalla ja Asikkalan seurakuntakeskuksessa. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi suurlähettiläs Heikki Talvitie, alustajana professori Jaakko Hämeen-Anttila. Professori Hämeen-Anttilan erittäin ajankohtaisen Islam ja Eurooppa - alustuksen jälkeen keskustelu kävi ajoittain jopa kiivaana. Seminaariin osallistui 65 henkilöä.

Torstai-illan yleisöluento pidettiin Vääksyn Yhteiskoulun Asikkala-salissa klo 17-19. Arabikansojen historiaa käsitellyt suurlähettiläs Heikki Talvitien luento keräsi 52 kuulijaa. Mielenkiintoisen esityksen jälkeen yleisö kertoi omista kokemuksistaan ja kyseli tarkennuksia alustukseen.

Lahti 10.-11.2.2006

Historiapäivien Lahden osuuden tapahtumapaikkana oli kongressikeskus Fellmanni. VII Suomalaiset historiapäivät avasi perjantaina eduskunnan puhemies Paavo Lipponen. Aamupäivän luennot rakentuivat vuoden yrityksen, SOK:n ympärille ja käsittelivät yrityksen historiaa, liikerakentamista ja suomalaista pääomaa.

shp2006_06_lipponen1.jpg

Iltapäivällä Historian Ystäväin Liitto nimesi vuoden historiateokseksi dosentti Tuomas Heikkilän kirjan Pyhän Henrikin legenda (SKS). 
Vuoden 2005 sadosta valittu teos on "erittäin ansiokkaasti edistänyt historiallisen tietämyksen laajenemista ja syvenemistä suomalaisen yleisön keskuudessa". Kunniamaininnan saivat Suomen naisen vuosisadat (Tammi), Hannu Juusolan kirjoittama Israelin historia (Gaudeamus) sekä Mirkka Lappalaisen kirjoittama Suku - valta - suurvalta. Creutzit 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (WSOY).

shp2006_06_historiateoksen_julkaisu1.jpg

Perjantai-iltapäivän luennoilla nationalismin teorioita, käytäntöjä, sosiaalista taustaa sekä kansallisten yhteisöjen määrittelyä valottivat esityksissään Jussi Pakkasvirta, Matti Klinge ja Pasi Ihalainen. Emeritusprofessori Hannu Soikkanen pohdiskeli 100-vuotiaan eduskunnan kehitystä ja kansanvallan syvenemistä.

Lauantain ohjelma oli jaettu kolmeen rinnakkaiseen luentosarjaan. Salin 1 kylmän sodan aikaiset kansannousut - teema täytti auditorion iltapäivällä äärimmilleen.
Aamupäivällä kuulijoita keräsivät salin 2 professori Annika Waenerbergin kansallismaisemaa ja Heikki Rantatuvan vanhoja karttoja käsitelleet esitykset. Ruotsinkielisen luentosarjan aiheena oli Johann Vilhelm Snellman filosofina, kirjailijana ja valtiomiehenä.

VII Suomalaiset historiapäivät päättyivät paneelikeskusteluun, jossa pohdittiin politiikan tulevaisuutta. Keskustelun puheenjohtajana toimi professori Laura Kolbe, keskustelijoina olivat työministeri Tarja Filatov, maakuntajohtaja Esa Halme, päätoimittaja Heikki Hakala, verkostojohtaja Tapani Kaakkuriniemi ja professori Timo Soikkanen.

shp2006_06_paneeli3.jpg

Historiapäiviä johtivat suurlähettiläs Heikki Talvitie, professori Laura Kolbe ja FT Tuomas Lehtonen sekä päätoimittaja Heikki Hakala. Ruotsinkielistä osuutta johti Henry Rask Historiska föreningen i Finlandista. Sihteeristö (Marianne Koski, Sirpa Saarinen ja Markku Niemeläinen) tuli Lahden kaupunginmuseosta ja Asikkalan kunnasta. Tekninen henkilökunta tuli Lahden kaupunginmuseosta ja kongressikeskus Fellmannista.

Oheisohjelmana Suomalaisen Kirjallisuuden Seura oli paikalla esittelemässä toimintaansa ja uutuuskirjojaan. Lisäksi paikalla oli lahtelainen antikvaarinen kirjakauppa Aleksis K, Historia-lehti ja Lahden kaupunginmuseon museokauppa

Historiapäiviä tukivat taloudellisesti (aakkosjärjestys) Etelä-Suomen Sanomat, John Nurmisen Säätiö, Nordea Bank Sverige (publ), Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Hämeen Osuuspankki, Radio- ja TV-museosäätiö, Saara ja Björn Wahlroosin säätiö, Sampo pankki Oyj, Sinuhe Ky, Suomen kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahasto ja Suomen Terveystalo Oyj.

Perjantain 10.2.2006 luennot taltioitiin YLE Foorumi -luentotaltiointisarjaa varten sekä Teema-tapahtuma -reportaasisarjaan. Lahden Radio lähetti tapahtumasta ohjelmaa perjantaina 10.2. ja lehdistö huomioi päivät laajalti.

 

VI SUOMALAISET HISTORIAPÄIVÄT 17.-19.2.2005

 

Suomalaiset historiapäivät ry:n, Asikkalan kunnan ja Lahden kaupunginmuseon järjestämien kuudensien historiapäivien Asikkalan osuus pidettiin Vääksyssä 17.2.2005 Danielson-Kalmari kutsuseminaarina ja yleisötilaisuutena Vääksyn yhteiskoulun Asikkala-salissa. Osanottajia seminaarissa ja yleisötilaisuudessa oli 54 henkilöä. 

shp2005_yleiso2005.jpg

Historiapäivien Lahden osuus pidettiin kongressikeskus Fellmannissa 18.-19.2.2005. Päivät avasi Sitran yliasiamies Esko Aho. Perjantaiaamupäivän ohjelmassa oli sataa vuottaan juhlivan Lahden kaupungin historiaa esittelevät luennot Lahden markkinoista ja Lahden teatterista. Iltapäivällä julkistettiin Vuoden 2003 historiateos, Markku Kuisman tutkimus Kahlehdittu raha, kansallinen kapitalismi, joka kuvaa Kansallis-Osake-Pankin viimeisiä vuosikymmeniä (1940-95). Iltapäivän ohjelmassa luennoi professori Michael Hebbert Manchesterin yliopistosta kaupunkisuunnittelusta ja akateemikko Päiviö Tommila kaupunkilaitoksen historiasta. Perjantain ohjelma päättyi Lahti -aiheiseen paneelikeskusteluun. Perjantain ohjelmia seurasi noin 700 kuulijaa.

shp2005_historiateos1.jpg

Lauantain ohjelma oli jaettu teeman mukaan rinnakkaisiin luentosarjoihin. Lahden historiaan liittyvillä luennoilla salit täyttyivät ääriään myöden täyteen ja osa halukkaista kuulijoista joutui seuraamaan ohjelmaa aulan televisiosta. Myös rinnakkaisluennon eliittiaihetta käsittelevät luennot keräsivät runsaasti kuulijoita. (Molemmat yhteensä n. 800). Ruotsinkielisillä rinnakkaisluennoilla aamupäivän luennot kokosivat noin 70 ja iltapäivän 60 kuulijaa. Kaikkiaan päiviin osallistui noin 1600 henkilöä. 

Historiapäiviä johtivat suurlähettiläs Heikki Talvitie, FT Laura Kolbe ja FT Tuomas Lehtonen sekä päätoimittaja Heikki Hakala. Ruotsinkielistä osuutta johti Henry Rask Historiska föreningen i Finlandista. Sihteeristö (Sari Kainulainen, Ulla Palmgren, Sirpa Saarinen ja Maija Mäkiaho) tuli Lahden kaupunginmuseosta ja Asikkalan kunnasta.

Ohjelma toteutui yhtä poikkeusta lukuun ottamatta alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Lauantain loppupaneelissa Isä Mitron tilalla oli ekumetiikan professori Risto Saarinen.

Oheisohjelmana oli luennoitsijoiden teosten ja teemoihin liittyvää kirjamyyntiä, Historian ystäväin liiton ja uuden Historia -lehden esittelyä sekä antikvaarinen kirjakauppa. Lisäksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura oli paikalla esittelemässä toimintaansa ja uutuuskirjojaan. 

Historiapäiviä tukivat taloudellisesti (aakkosjärjestys) Etelä-Suomen Sanomat, John Nurmisen Säätiö, Nordea Bank Sverige (publ), Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Hämeen Osuuspankki, Radio- ja TV-museosäätiö, Saara ja Björn Wahlroosin säätiö, Sampo pankki Oyj, Sinuhe Ky, Suomalais-norjalainen kulttuurirahasto, Suomen kulttuuriahaston Päijät-Hämeen rahasto ja Suomen Terveystalo Oyj. 


V SUOMALAISET HISTORIAPÄIVÄT 12.-14.2.2004



Suomalaiset historiapäivät ry:n, Asikkalan kunnan ja Lahden kaupunginmuseon järjestämien viidensien historiapäivien Asikkalan osuus pidettiin Vääksyssä 12.2.2004 Danielson-Kalmari kutsuseminaarina ja yleisötilaisuutena Vääksyn yhteiskoulun Asikkala-salissa. Osanottajia seminaarissa oli 52 ja yleisötilaisuudessa noin 50 henkilöä. 

Historiapäivien Lahden osuus pidettiin kongressikeskus Fellmannissa 13.-14.2.2004 ja ruotsinkielinen rinnakkaisosuus lauantaina kaupunginkirjastolla. Päivät avasi presidentti Mauno Koivisto. 
Perjantain aamupäivän ohjelmassa oli Fortumin johtaja Jaakko Tusan esitelmä Fortum eurooppalaisen öljyteollisuuden muutoksessa sekä kaksi muuta Öljy maailman energialähteenä -teemaan liittyvää luentoa. Iltapäivällä julkistettiin Vuoden 2003 historiateos Seppo Hentilän Kaksi Saksaa ja Suomi. Iltapäivän ohjelmassa oli luentoja historiapäivien Keskiaika ja Historiallinen romaani -teemoista. Perjantain ohjelmia seurasi noin 550 kuulijaa. 

Lauantain ohjelma oli jaettu teeman mukaan rinnakkaisiin luentosarjoihin. Sekä keskiaika- että historiallinen romaani -teeman salit oli paikoitellen viimeistä paikkaa myöden täynnä (yhteensä n. 1050). Kaupunginkirjaston ruotsinkielisillä rinnakkaisluennoilla aamupäivän luennot kokosivat 52 ja iltapäivän 78 kuulijaa. Kaikkiaan päiviin osallistui noin 1800 henkilöä.

Historiapäiviä johtivat suurlähettiläs Heikki Talvitie, FT Laura Kolbe ja FT Tuomas Lehtonen, ruotsinkielistä osuutta hoiti Historiska föreningen i Finland. Sihteeristö (Sari Kainulainen, Sirpa Saarinen ja Maija Mäkiaho) tuli Lahden kaupunginmuseosta ja Asikkalan kunnasta. 

Ohjelma toteutui pääosin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. 
Dramaturgi-ohjaaja Laura Ruohosen lauantai-iltapäivän luento korvaantui FT Markus Hiekkasen luennolla. Tilaisuuden loppupaneelista sairauden ja perhesyyn vuoksi estyneitä kirjailija Anja Snellmania ja johtaja Risto E. J. Penttilää korvasivat FM Birgitta Stjärnvall-Järvi ja FT Tuomas Lehtonen. Oheisohjelmana oli antikvaaristen kirjojen myynti sekä Historian ystäväin liiton esittely. 

Historiapäiviä tukivat taloudellisesti (aakkosjärjestys) Etelä-Suomen Sanomat, John Nurmisen Säätiö, Nordea Bank Sverige (publ), Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Hämeen Osuuspankki, Radio- ja TV-museosäätiö, Saara ja Björn Wahlroosin säätiö, Sampo pankki Oyj, Sinuhe Ky, Suomen kulttuuriahaston Päijät-Hämeen rahasto ja Suomen Terveystalo Oyj.


IV SUOMALAISET HISTORIAPÄIVÄT 6.-8.2.2003

Historiapäivien Lahden osuus pidettiin kongressikeskus Fellmannissa 7.-8.2.2003. Päivät avasi ministeri Pär Stenbäck. Perjantain aamupäivän ohjelmassa oli ISKU Oyj:n historia ja idänkauppa. Iltapäivällä julkistettiin Vuoden historiakirja, Kari Hokkasen Kekkosen maalaisliitto 1950-1962. Iltapäivän ohjelmassa oli luentoja historiapäivien pääteemoista Pietarin kaupungista ja Pyhästä Birgitasta. Perjantain ohjelmia seurasi noin 400 kuulijaa. Historiapäivien Asikkalan osuus pidettiin Vääksyssä 6.2.2003 Danielson-Kalmari kutsuseminaarina ja yleisötilaisuutena Vääksyn yhteiskoulun Asikkala-salissa. Valtioneuvos Danielson-Kalmarin 150-vuotissyntymäpäivän kunniaksi kutsuseminaarin aiheena oli Onko kansallisvaltiolla tulevaisuutta? Yleisölle avoimen tilaisuuden luennoissa tarkasteltiin Danielson-Kalmarin toimintaa ja esiteltiin 100 vuotta täyttävää Historiallista aikakauskirjaa. Osanottajia seminaarissa oli 65 ja yleisötilaisuudessa noin 100 henkilöä.

Lauantain suomenkielisessä osuudessa oli kuulijoita ja keskustelijoita noin 450 ja ruotsinkielisillä rinnakkaisluennoilla Birgittaluentoja seurasi 85 henkilöä ja Pietari- aihetta noin 50 henkilöä. Kaikkiaan päiviin osallistui noin 1000 henkilöä.

Historiapäiviä johti FT Laura Kolbe ja ruotsinkielistä osuutta hoiti Historiska föreningen i Finland. Sihteeristö tuli Lahden kaupunginmuseosta ja Asikkalan kunnasta.

Ohjelma toteutui alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Oheisohjelmana oli antikvaaristen kirjojen myynti sekä Nokian historiateosten sekä Historian ystäväin liiton esittely. 

Historiapäiviä tukivat taloudellisesti Suomen Akatemia, Suomen kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahasto, Päijät-Hämeen liitto, Svenska Kulturfonden, Isku, Etelä-Suomen Sanomat, Eimo Oyj, Hemo Oy, Polttimo Yhtiöt Oy, Finvera Oyj ja Sinuhe Ky. 


III SUOMALAISET HISTORIAPÄIVÄT 7.-9.2.2002

Historiapäivien Asikkalan osuus pidettiin Vääksyssä 7.2.2002 Danielson-Kalmari kutsuseminaarina ja yleisötilaisuutena Danielson-Kalmarin huvilassa. Englanninkielisen kutsuseminaarin aiheena oli Puola ja eurooppalaisuus. Yleisölle avoimessa paneelissa keskusteltiin aiheesta Euro, eurooppalaisuus ja identiteetti. Osanottajia oli molemmissa tilaisuuksissa noin 50 henkilöä. 

Historiapäivien Lahden osuus pidettiin kongressikeskus Fellmannissa 8.-9.2.2002. Päivät avasi perjantaina Nokian pääjohtaja Jorma Ollila. Perjantain suomenkieliseen osuuteen osallistui noin 400 ja englanninkieliseen noin 300 kuulijaa. Perjantaina eniten kuulijoita sai pääjohtaja Ollilan luento ja lauantaina valtioneuvos Harri Holkerin ja ministeri Max Jakobssonin paneelikeskustelu.

Lauantain suomenkielisessä osuudessa oli kuulijoita ja keskustelijoita yli 400 ja ruotsinkielisillä rinnakkaisluennoilla n.100, mm. riksantikvarie Erik Nordberg.

Historiapäiviä johti FT Laura Kolbe ja ruotsinkielistä osuutta hoitivat professori Henrik Meinander ja Stiftelsen Finlands kulturinstitutet i Sverige. Sihteeristö tuli Lahden kaupunginmuseosta ja Asikkalan kunnasta. 
Ohjelma toteutui pääosin. VTT Matti Virtasen sairastuttua hänen luento-osuutensa jäi pois ja sitä seuraavassa paneelissa hänen paikallaan olivat Upsalan yliopiston professori Torkel Jansson ja FT Tuomas Lehtonen Helsingin yliopistosta. Kuinka meihin vaikutetaan globaalisti -paneelissa professori Ullamaija Kivikurun tilalla toimi toimittaja Markku Koski. Oheisohjelmana oli antikvaaristen kirjojen myynti sekä Nokian historiateosten sekä Historian ystäväin liiton esittely.

Historiapäiviä tukivat taloudellisesti Suomen Akatemia, Suomen kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahasto, Opetusministeriö, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Päijät-Hämeen liitto, Svenska Kulturfonden, Päijät-Hämeen Puhelin oyj, Etelä-Suomen Sanomat, Aspocomp Oy ja Eimo Oyj. 


II SUOMALAISET HISTORIAPÄIVÄT 8.-10.2.2001

II historiapäivät avasi perjantaina Lahdessa FM Päivi Lipponen. Perjantaiaamupäivän teemana oli "Puusta paperiksi" , yritysosuudessa olikin tarkasteltavana UPM-Kymmenen historia ja dokumenttielokuvatuotanto. Iltapäivällä pohdittiin mm. 1800-luvun aikakäsitystä sekä historian ja todellisuuden suhdetta "Ajasta aikaan" -teeman alla. Max Jakobson ja Henrik Meinander loivat katsauksen taakse jääneeseen vuosisataan "1900-luku, mitä jäi käteen?" -puheenvuorossaan. Perjantai-iltapäivän englanninkielisessä osuudessa luennoivat FL Minna Sarantola-Weiss (Beautiful Homes and Everyday Life) ja FT Jari Ojala aiheenaan Finnish Forestry.Toiset suomalaiset historiapäivät käynnistyivät Tanska ja Eurooppa -teemalla Asikkalassa torstaina 8. helmikuuta. Kutsuseminaarissa luennoivat professori Uffe Östergaard aiheenaan "Denmark - surviving against all odds" sekä Sören Helstrup puheenvuorollaan " Danish perception of threats before the Second World War - lying dead". Illan yleisötilaisuudessa suurlähettiläs Heikki Talvitien esitys käsitteli Kalmarin Unionia.

Lauantaina 10. helmikuuta Valta ja vallan käyttö -teema avattiin paneelikeskustelulla. 
"Valta ja nainen" -paneelin puheenjohtajana toimi Laura Kolbe ja alustajana päätoimittaja Heleena Savela. Teemaa lähestyttiin myös suomalaisten ja Ruotsin 1590-luvun perimyskiistan, Kustaa III:n ajan vallankäytön sekä 1900-luvun alun Japanissa työskennelleiden suomalaisten lähetystyöntekijöiden kautta. Iltapäivän "Monikulttuurinen yhteisö" -teemassa esitykset käsittelivät 1500- ja 1600-lukujen Karjalaa sekä Viipurin korkeakulttuuria vuosina 1750-1850.
Ruotsinkielinen luentokokonaisuus rakentui "Litteraturen som instrument i nationsbygget" -otsikon ympärille.

II Suomalaisten historiapäivien aikana oli kongressikeskus Fellmannin aulassa UPM-Kymmenen historiateosten näyttely, Verlan tehdasmuseon näyttely ja konsernin dokumenttifilmien esittelypiste. Lisäksi paikalla oli Päijät-Hämeen liiton Vellamo-esittely sekä kirjanmyyntipisteitä.

 

I SUOMALAISET HISTORIAPÄIVÄT 10.-13.2.2000

Historiapäivien Lahden osuus pidettiin kongressikeskus Fellmannissa 11.-12.2.2000. Päivät avasi perjantaina ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja. Perjantaina kuulijoita oli yli 400. Lauantain suomenkielisessä osuudessa oli kuulijoita 300 ja ruotsinkielisillä rinnakkaisluennoilla n.100.Ensimmäisten Suomalaisten historiapäivien Asikkalan osuus pidettiin Vääksyssä 10.2.2000 Danielson-Kalmari kutsuseminaarina ja yleisötilaisuutena Danielson Kalmarin huvilassa. Edellisen kielenä oli englanti ja jälkimmäisen suomi, osanottajia oli 55 ja 30.

Hartolan osuus pidettiin Hartolan Opistolla. Päivän aikana perehdyttiin paikallisidentiteettiin kylänäkökulmasta sekä kylähistorian tekemiseen liittyviin kysymyksiin. Päivän ajan oli esillä näyttely "Muistoja J.R. Danielson-Kalmarin elämästä". Tilaisuuteen osallistui noin 80 henkilöä.

Historiapäiviä johti suurlähettiläs Heikki Talvitie ja ruotsinkielistä osuutta hoiti dosentti Henrik Meinander. Sihteeristö tuli Lahden kaupunginmuseosta ja Asikkalan kunnasta. Ohjelmaan kuului lisäksi Etelä-Suomen Sanomat 100 vuotta näyttely "ESS - vuosisadan etusivut".

Historiapäiviä tukivat taloudellisesti Svenska Kulturfonden,
Opetusministeriö, Suomen Akatemia ja Etelä-Suomen Sanomat. 

 

Historiallinen museo kiinni remontin vuoksi

Museo on sulkenut ovensa yleisöltä 2.9.2018 alkaen. Kiitämme yleisöä kuluneesta vuodesta - seuraa tiedostusta korjaustöiden etenemisestä!

UUSI JULKAISU Helmiä Lahden taidemuseon kokoelmista

Helmiä Lahden taidemuseon kokoelmista esittelee komean valikoiman teoksia Lahden taidemuseon kokoelmista.

Radio- ja tv-museon museokauppa on nyt verkossa

Museokauppaan pääset netissä museon ollessa suljettuna.

Tunteiden ilmalentoa -erikoisnäyttely

Hiihtomuseon valokuvanäyttely avaa näkymiä mäkihypyn historiaan torniin kiipeämisestä aina palkintokorokkeelle saakka.