Fellmanin pelto 1918

kokoomaleiric.jpg
Punavangit, joista suuri osa oli naisia ja lapsia, odottivat tuomiotaan taivasalla. Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Suomen sisällissodan loputtua, Tampereen kukistumisen jälkeen vuonna 1918, alkoi yksi maamme historian suurimmista tragedioista. Sisällissodan taistelut oli taisteltu ja punaisen armeijan jäännökset perheineen oli saarrettu Hämeenlinnan ja Lahden välimaastoon. Ihmisiä oli noin 30 000, ja he pyrkivät Hämeenlinnan suunnasta Lahteen tarkoituksenaan päästä rautatieasemalle. Lahti oli jo kukistettu ja satakunta saksalaista sekä muutama kymmenen suomalaista valkoisen puolen sotilasta yrittivät hallita Lahteen vyöryvää suurta ihmismassaa.

kokoomaleirix.jpg
Pellon ja vankileirin takana häämöttävät mm. Lahden kartanon päärakennus ja vanha kirkko. Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Ihmiset kerättiin Suomen suurimmaksi punavankien kokoomaleiriksi Lahteen Fellmanin kartanon pellolle. Tällaista määrää oli hankala hallita, joten noin kolmasosa pääsikin pakenemaan. Lahden kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Hannu Takalan tutkimuksen mukaan saksalaiset saattoivat kääntää selän ja päästää naisia ja lapsia vapaaksi. Kuitenkin noin 22 000 jäi vangituksi, ja heitä pidettiin peltoaukiolla sekä lähikoulussa vankeina 4-6 päivää.

felmanninpelto18.jpg
Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Leiriläiset odottivat tuomiota taivasalla. Näissä olosuhteissa vankeja kuoli nälkään ja nopeasti leviäviin tauteihin, kuten espanjankuumeeseen, tuhansia. Joitakin satoja teloitettiin Mustamäen hautausmaalle ja myöhemmin myös Hennalan kasarmilla.

Kaikesta tästä huolimatta Fellmanin pellon vaiheet olivat vain osa suurempaa tapahtumien jatkumoa, jonka kuluessa sodan molemmat puolet syyllistyivät julmiin tekoihin. Sisällissodan arvet näkyvät yhä vaikka aikaa on kulunut jo 95 vuotta ja kartanon entiset pellot ovat vähitellen rakennettu lähes täyteen.

Se osa Fellmanin kartanon pelloista, jolla punavankeja pidettiin, oli huomattavasti suurempi alue, kuin mitä Fellmaninpuisto nykyään on. Nykyinen Paasikivenkadun, Ståhlberginkadun ja Kyösti Kallionkadun väliin rajautuva puistoalue on pinta-alaltaan noin viisi hehtaaria.


<< Tapahtuman etusivulle

Historiallinen museo kiinni remontin vuoksi

Museo on sulkenut ovensa yleisöltä 2.9.2018 alkaen. Kiitämme yleisöä kuluneesta vuodesta - seuraa tiedostusta korjaustöiden etenemisestä!

Radio- ja tv-museon museokauppa on nyt verkossa

Museokauppaan pääset netissä museon ollessa suljettuna.