Lahden kaupungin julkiset veistokset

Lahdessa on noin 80 julkista taideteosta, joista suurin osa on patsaita ja reliefejä. Vanhimpia veistoksia on vuonna 1920 pystytetty Viktor Janssonin Vapaudenpatsas, joka sijaitsee kaupungintalon edustalla. Tuoreimmat teokset ovat vuodelta 2018-2019, jolloin Rautatienkadulle valmistui kaksi uutta teoskokonaisuutta osana Taideakseli-hanketta. Ihana Havon ja Miss Kompron Golden goose - Pesimäalue -niminen installaatio levittäytyy Rautatienkatu 18:n kohdalla sijaitsevan Rajasen kiinteistön julkisivuun ja sen edustalla olevaan valaisinpylvääseen sekä katupintaan. Sami Leutolan Teräsmummot-teossarja koostuu neljästä teräsreliefistä, jotka sijoittuvat kolmen eri kiinteistön julkisivuun: Rautatienkatu 6, 20 ja 29.

Lahdessa on poikkeuksellisen paljon paikallisten yrittäjien lahjoittamia veistoksia. Tehtailijoiden ja vuorineuvosten lahjoittamia patsaita ovat mm. Viktor Jansson Lumisota-veistos Lahden Yhteiskoulun ja Lahden lyseon välisessä puistikossa, Oskari Jauhiaisen pääskysaiheinen suihkukaivoveistos, joka nykyisin sijaitsee Pikku-Vesijärvellä, Viktor Janssonin Hiihtäjä-patsas urheilukeskuksessa, Yrjö Liipolan Työn patsas ja Sakari Tohkan Herääminen-veistos Kirkkokadulla.

Sotien aikana ja niiden jälkeen Lahteen saapui yli 10 000 siirtolaista Karjalasta, jotka ovat pystyttäneet uuteen kotikaupunkiinsa useita veistoksia. Kaupunginjohtajana oli vuosina 1942-1967 Olavi Kajala, jonka johtajakautena Lahteen hankittiin tai lahjoitettiin 24 veistosta. Hän kehitti puistoalueita kansainvälisten esikuvien mukaisesti ja niihin hankittiin taidetta. Kehittyvä teollisuuskaupunki haluttiin saada näyttämään kulttuurikaupungilta.

Lahden kaupunkikuvaa lukuisat mieshenkilöille omistetut monumentit, jotka useimmiten edustavat ns. näköispatsaan ideaa. Lahtelainen kuvanveistäjä Veikko Leppänen sai tehtäväkseen 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa suurmiesten muistomerkkejä. Leppäsen käsialaa ovat klassisistinen Mannerheimin ratsastajapatsas, informalistinen Eetu Salinin muistomerkki sekä tyylitellyn realistinen Paasikiven patsas. Urheilukeskuksessa sijaitsee Lahden ainoa naiselle pystytetty "sankaripatsas" ja maailman ensimmäinen naishiihtäjän patsas. Mallina on ollut 1950-luvun naishiihdon suuri nimi, Siiri Rantanen, ja tekijänä lahtelainen kuvanveistäjä Toivo Pelkonen.

Historiallista aihetta on käsitellyt orimattilalainen kuvaveistäjä Pentti Papinaho barokkishenkisessä Hakkapeliittojen paluu -veistoksessaan. Myös historiaan liittyvä, mutta aivan toisenlaista ideologiaa heijastava muistomerkki sijaitsee Fellmannin puistossa. Erkki Kannoston realistinen tilateos Punavanki-muistomerkki pystytettiin vuonna 1978 paikalle, jossa 60 vuotta aikaisemmin oli ollut iso punavankien kokoomaleiri.

Lahden julkisten patsaiden joukossa on monia taiteellisesti kiinnostavia ja tekijöidensä tuotannossa keskeisiä teoksia. Vuonna 1952 pystytetty Vapauden hengetär Kirkkopuiston sankarihautausmaalla on yksi Wäinö Aaltosen myöhäiskauden parhaimmista töistä. Emil Wikströmin puistomaisemaan sulautuva Aino-suihkukaivo edustaa kansallisromantiikan kalevalaista henkeä kauneimmillaan.

Samaa taiteen ja luonnon yhteyttä on nähtävissä Olavi Lanun ympäristötaideteoksissa. Kariniemenmäellä sijaitsevassa Lanu-puistossa on 12 Olavi Lanun veistosta ja viereisessä Pikku-Vesijärvenpuistossa kolme teosta. Lanun veistoksia on lisäksi kaupunginteatterin ja Galleria Nuovon edustalla sekä Lanun aukiolla Rautatienkadulla.

Historiallinen museo kiinni remontin vuoksi

Museo on sulkenut ovensa yleisöltä 2.9.2018 alkaen. Kiitämme yleisöä kuluneesta vuodesta - seuraa tiedostusta korjaustöiden etenemisestä!

Lahden taidemuseo on suljettu

Lahden taidemuseo on sulkenut ovensa osoitteessa Vesijärvenkatu 11. Avaamme ovet uusissa tiloissa Lahden taide-, juliste- ja muotoilumuseo LADin valmistuttua!

Ihanasti sanottu -näyttely avautuu yleisölle 14.11.2019

Sanataituri Gösta Sundqvistista kertova Ihanasti sanottu -näyttely avautuu Radio- ja tv-museo Mastolassa 14.11.2019

Sisulla sankariksi -näyttely Hiihtomuseolla

Hiihtomuseon uusitusta pohjakerrostilasta löytyy Suomen hiihdon kulta-ajan näyttely.

aaltonen.jpg