Lahden kaupungin julkiset veistokset

Lahdessa on yli 40 julkista veistosta ja lisäksi Lanu-puiston 12 teosta. Vanhimpia patsaita on vuonna 1920 pystytetty vapaussodassa kaatuneiden sankaripatsas kaupungintalon edustalla, jonka tekijä on Viktor Jansson. Lahden uusin patsas pystytettiin vuonna 2002 Kansantalon edustalle. Matti Koskelan suunnittelema Teemu Hiltusen muistomerkki Paragrafi on modernistinen, geometristen perusmuotojen varaan rakentuva tilateos.

Lahdessa on poikkeuksellisen paljon paikallisten yrittäjien lahjoittamia veistoksia. Tehtailijoiden ja vuorineuvosten lahjoittamia patsaita ovat mm. Viktor Jansson Lumisota-veistos Lahden Yhteiskoulun ja Lahden lyseon välisessä puistikossa, Oskari Jauhiaisen pääskysaiheinen suihkukaivoveistos, joka nykyisin sijaitsee Pikku-Vesijärvellä, Viktor Janssonin Hiihtäjä-patsas urheilukeskuksessa, Yrjö Liipolan Työn patsas ja Sakari Tohkan Herääminen-veistos Alatorilla.

Sotien aikana ja niiden jälkeen Lahteen saapui yli 10 000 siirtolaista Karjalasta, jotka ovat pystyttäneet uuteen kotikaupunkiinsa useita veistoksia. Kaupunginjohtajana oli vuosina 1942-1967 Olavi Kajala, jonka johtajakautena Lahteen hankittiin tai lahjoitettiin 24 veistosta. Hän kehitti puistoalueita kansainvälisten esikuvien mukaisesti ja niihin hankittiin taidetta. Kehittyvä teollisuuskaupunki haluttiin saada näyttämään kulttuurikaupungilta.

Lahden kaupunkikuvaa lukuisat mieshenkilöille omistetut monumentit, jotka useimmiten edustavat ns. näköispatsaan ideaa. Lahtelainen kuvanveistäjä Veikko Leppänen sai tehtäväkseen 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa suurmiesten muistomerkkejä. Leppäsen käsialaa ovat klassisistinen Mannerheimin ratsastajapatsas, informalistinen Eetu Salinin muistomerkki sekä tyylitellyn realistinen Paasikiven patsas. Urheilukeskuksessa sijaitsee Lahden ainoa naiselle pystytetty "sankaripatsas" ja maailman ensimmäinen naishiihtäjän patsas. Mallina on ollut 1950-luvun naishiihdon suuri nimi, Siiri Rantanen, ja tekijänä lahtelainen kuvanveistäjä Toivo Pelkonen.

Historiallista aihetta on käsitellyt orimattilalainen kuvaveistäjä Pentti Papinaho barokkishenkisessä Hakkapeliittojen paluu -veistoksessaan. Myös historiaan liittyvä, mutta aivan toisenlaista ideologiaa heijastava muistomerkki sijaitsee Fellmannin puistossa. Erkki Kannoston realistinen tilateos Punavanki-muistomerkki pystytettiin vuonna 1978 paikalle, jossa 60 vuotta aikaisemmin oli ollut iso punavankien kokoomaleiri.

Lahden julkisten patsaiden joukossa on monia taiteellisesti kiinnostavia ja tekijöidensä tuotannossa keskeisiä teoksia. Vuonna 1952 pystytetty Vapauden hengetär Kirkkopuiston sankarihautausmaalla on yksi Wäinö Aaltosen myöhäiskauden parhaimmista töistä. Emil Wikströmin puistomaisemaan sulautuva Aino-suihkukaivo edustaa kansallisromantiikan kalevalaista henkeä kauneimmillaan. Samaa taiteen ja luonnon yhteyttä on nähtävissä Olavi Lanun ympäristötaideteoksissa.

100 askelta Lahdessa -näyttely avattu

Tervetuloa Historiallisen museon Suomi100-juhlavuoden näyttelyyn!

Radio- ja tv-museon museokauppa on nyt verkossa

Museokauppaan pääset netissä museon ollessa suljettuna.

Hiihtomuseon perusnäyttely "Hiihdon henkeä" on avautunut

Hiihtomuseon uusi perusnäyttely tarjoaa elämyksiä ja tietoa monipuolisesti hiihdon historiasta.

aaltonen.jpg