Lahden taidemuseon kokoelmapolitiikka

1 Yleistä

Lahden taidemuseo on osa Lahden kaupunginmuseota, joka on Lahden kaupungin sivistystoimialaan kuuluvan kulttuurilautakunnan alainen palveluyksikkö. Lahden kaupunginmuseon toimintaa ohjaa kulttuurilautakunnan toimintasääntö (Kl 25.1.2005/10 §), jossa on määritelty myös museonjohtajan valtuudet. Samat säännöt koskevat myös kaupungin muita kulttuurilautakunnan alaisia yksiköitä.

Lahden taidemuseo kartuttaa ja hoitaa museon omia ja sinne talletettuja sekä kaupungin taidekokoelmia. Taidemuseo huolehtii myös eri puolilla Lahden kaupunkia sijaitsevista, kaupungin omistamista julkisista veistoksista. Lahden taidemuseo toimii lisäksi Päijät-Hämeen aluetaidemuseona.

1.1 Museotoiminnan perusteet

Museoiden toimintaa säätelevät museolaki ja -asetus. Museolain mukaan museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja lisätä kansalaisten tietoutta kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee harjoittaa ja edistää alan tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä tallentamalla, tutkimalla, säilyttämällä ja asettamalla näytteille esineitä ja muuta aineistoa ihmisestä sekä hänen ympäristöstään.

Käytännössä museoiden tehtäviin kuuluvat kokoelmien kartuttaminen, tallentaminen ja hoito, tutkimus ja dokumentointi, näyttelytoiminta opastus- ja opetuspalveluineen, julkaisutoiminta, esitelmien ja luentojen järjestäminen sekä erilaiset neuvonta- ja lausunnonantotehtävät.

Lahden taidemuseo toimii myös Päijät-Hämeen aluetaidemuseona. Tätä toimintaa koskevat Suomen lainsäädäntöön museolaissa (887/2005) ja -asetuksessa (1192/2005) määritellyt tehtävät. Asetuksen mukaan aluetaidemuseon tehtävänä on edistää ja ohjata museotoimintaa toiminta-alueellaan sekä huolehtia muun muassa alueensa museotoimintaan liittyvien keskusrekisterien ja -arkistojen ylläpidosta.

Lahden taidemuseossa noudatetaan Kansainvälisen museoneuvoston, ICOM:in museoammattieettisiä sääntöjä.


2 Museon kokoelmat ja niiden kartuttaminen

2.1 Lahden taidemuseon omat ja sen hallussa olevat kokoelmat

Lahden taidemuseon kokoelmien perustan ja vanhimman osan muodostavat vuonna 1950 entisestä Viipurin taidemuseosta saadut 75 teosta, jotka on ainaistalletettu. Viipuri Säätiön kokoelma sisältää 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolen kotimaista ja ulkomaista taidetta. Kokoelmassa on teoksia useilta tunnetuilta taiteilijoilta, joista voidaan mainita mm. Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Ferdinand von Wright, Tyko Sallinen, Ivan Aivazovski, Hippolyte Jean Flandrin, Eugéne Gustav Dücker, ja Stanislaus Kalcreuth. Viipurin taidemuseon kokoelma on arvokkain osa museon kokoelmaa.

Lahden taidemuseon omiin kokoelmiin kuuluu tällä hetkellä (2006) yli 3500 taideteosta, lähinnä kotimaista ja paikallista taidetta 1950-luvulta nykypäiviin. Kokoelmien pääpaino on 1950-luvulla ja sen jälkeen syntyneessä kotimaisessa ja paikallisessa taiteessa.

Vuonna 1982 museo sai Grafia ry:ltä lahjoituksena taidehistoriallisesti arvokkaan Suomen Taidepiirtäjäin Liiton kokoelman, joka oli vuodesta 1961 lähtien ollut talletettuna museoon. Kokoelmassa on 1 527 piirustusta (2006) 1800-luvun puolivälistä alkaen nykypäiviin. Kokoelmaa kartutetaan ja täydennetään suomalaisilla piirustuksilla ja myös lahjoituksia otetaan vastaan.

Muut taidemuseon hallussa olevat kokoelmat:

- Kaupungin taidekokoelma sisältää 1 549 teosta: maalauksia, piirustuksia, grafiikkaa, veistoksia, lähinnä 1900-luvun taidetta, jonka pääpaino on paikallisessa taiteessa. Kokoelma sisältää myös 50 eri puolille kaupunkia sijoitettua julkista veistosta.

- Lahden Taiteet ry:n kokoelma koostuu 1960- ja 1970-lukujen kotimaisesta taiteesta ja sisältää 60 teosta, jotka sijoitettu pääosin kaupunginsairaalan tiloihin.

- Päijät-Hämeen Taidemuseoyhdistyksen kokoelma sisältää noin 70 teosta, joista osa on taiteilijoiden lahjoittamia teoskokonaisuuksia (Matti Koskela ja Maunu Lappalainen) ja osa yksityisten tahojen rahoituksen turvin hankittuja teoksia. Kokoelma on sijoitettu kaupungin julkisiin tiloihin. Yhdistys kartuttaa kokoelmaa muutaman vuoden välein.

- Kuvanveistäjä Mauno Hartmanin kokoelma (omistaja Mauno Hartman), joka käsittää yli 300 teosta (veistoksia, maalauksia, piirustuksia). Osa teoksista on sijoitettu Lahden Sibeliustaloon, osa varastoitu.

- Suomen Säästöpankin kokoelma (omistaja Valtion vakuusrahasto / Valtion taidemuseo) sisältää 101 teosta (maalauksia, grafiikkaa, piirustuksia ja veistoksia) kotimaista taidetta. Mukana on joitakin paikallisia merkittäviä taiteilijanimiä.

- Hilkka Silvekoski -kokoelma (omistaja Silvekoski-säätiö) koostuu 260 teoksesta. Se sisältää lahtelaisen Hilkka Silvekosken (1913 - 1972) puupiirroksia, litografioita ja metalligrafiikkaa 1950- ja 1960-luvuilta.

- Aleksandra Ionowa -kokoelma (omistaja Ionowa-säätiö) käsittää yhteensä 1 250 teosta (maalauksia, pastellitöitä, hiilipiirustuksia). Kokoelma sisältää Lahdessa ja Hämeenkoskella asuneen Aleksandra Ionowan (1899 - 1980) improvisoituja, spontaanisti syntyneitä teoksia vuosilta 1946 - 1978, joissa on uskonnolliseen mystiikkaan (antroposofiaan) liittyvä aihemaailma.

- Lahden Lakimiesyhdistyksen kokoelma (omistaja Lahden Lakimiesyhdistys ry) on sijoitettu Lahden käräjäoikeuteen, ja se sisältää 97 Tapani Lemminkäisen karikatyyripiirustusta Lakimiesyhdistyksen jäsenistä.


2.2 Kokoelmien kartuttaminen

Lahden taidemuseon kokoelmia kartutetaan kaupunginmuseon määrärahojen ja erilaisten lahjoitusten puitteissa. Viime vuosien aikana kaupungin myöntämään toimintabudjettiin sidotut hankintamäärärahat ovat olleet niukat, joten teoshankinnat on toteutettu lähinnä museon omilla tuloilla. Erilaisia lahjoituksia otetaan kuitenkin koko ajan vastaan, ja tämä onkin tällä hetkellä merkittävin keino kartuttaa kokoelmia.

Yksittäisten taideteosten kohdalla taidemuseo esittää hankintapäätöstä kaupunginmuseon johtajalle, joka viime kädessä päättää hankinnasta. Teosten hankkimisesta museon kokoelmiin laaditaan kirjallinen perustelu, jossa selvitetään ko. taideteoksen merkittävyys kokoelmien kartuttamisen kannalta. Kirjallisen ehdotuksen perusteella taidemuseon henkilökunta ja museonjohtaja käsittelevät yhdessä hankinnan läpiviemisestä ja sen tarkoituksenmukaisuudesta osana kokoelmaa, johon teos on tarkoitus liittää. Julkisten taideteosten hankkimisesta päättää kaupunginhallitus museonjohtajan ja taidemuseon henkilökunnan yhdessä laatiman esityksen pohjalta.

Lahjoitusten kohdalla museo harkitsee teoksen tai teoskokonaisuuden liittämistä kokoelmiin suhteessa jo olemassa oleviin kokonaisuuksiin sekä taiteellisiin tekijöihin. Taidemuseon kohdalla suurempien teoskokonaisuuksien vastaanottaminen on ongelmallista niukkojen varastointitilojen vuoksi. Varastotilojen puutteeseen ja niiden kehittämiseen tulisi tulevaisuudessa kiinnittää entistä suurempi huomio. Vastaanotettavien teosten tuleekin liittyä kiinteästi jo olemassa oleviin kokoelmiin. Kokoelmien karttumisen kannalta pääpaino on Päijät-Hämeen alueen taiteessa ja alueella vaikuttavissa/vaikuttaneissa ammattitaiteilijoissa sekä toisaalta suomalaisessa piirustustaiteessa. Lahjoitusten vastaanottamisessa noudatetaan samaa käytäntöä, kuin teosten hankkimisessa ostamalla. Lahden taidemuseon kohdalla lahjoitusten vastaanottoa sekä teosten ostamista varten on olemassa museonjohtajan (20.5.2005) vahvistama Lahden kaupunginmuseon museoesineistön yleiset vastaanottoehdot, jossa määritellään teosten lahjoitusta, talletusta ja ostoja koskevat ehdot.

Taidemuseon mahdollisuudet ottaa vastaan deponointeja ovat varastointitilojen niukkuuden vuoksi rajalliset. Deponointien vastaanottamisen ongelmana on myös niihin käytettyjen resurssien suhde teosten lopulliseen kohtaloon/sijoituspaikkaan, joten niiden vastaanottamista harkitaan tarkkaan.

Taideteosten poistaminen kokoelmasta tapahtuu siinä tapauksessa, jos teos tuhoutuu. Tällöin teoksen tiedot - myös inventaarionumero - jäävät museon teosrekisteriin, mutta kyseiselle kohdalle merkitään teoksen poistuminen kokoelmasta. Erityisesti luonnonmateriaaleista valmistetut teokset ovat ongelmallisia, koska niiden säilyminen on rajallista. Lahden taidemuseon kokoelmissa on mm. pajusta tehtyjä teoksia, joilla on tietty elinkaari, minkä jälkeen ne joudutaan poistamaan kokoelmista. Päätöksen teoksen poistamisesta kokoelmasta tekee museonjohtaja.

Lahden taidemuseon omistuksessa ja hallinnassa olevia kokoelmia on esillä kaupungin julkisissa virastoissa sekä virkamiesten työtiloissa. Kaupungin taidekokoelmaan kuuluvat lisäksi julkiset veistokset, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia. Kokoelmia pyritään esittelemään säännöllisesti myös taidemuseoiden kokoelmanäyttelyiden kautta. Näitä järjestetään pääsääntöisesti kerran vuodessa.


3 Kokoelmien dokumentointi

Lahden taidemuseon kokoelmat on rekisteröity koko kaupunginmuseossa käytössä olevaan atk-pohjaiseen Antikvaria-järjestelmään. Kokoelmiin liitettävä teos saa oman inventointinumeronsa, jonka lisäksi kokoelmatietokantaan lisätään seuraavat perustiedot: tekijä/taiteilija, taitelijan syntymä- ja kuolinaika, teoksen nimi, teoksessa käytetyt materiaalit ja tekniikka, valmistumisaika tai ajoitus, teoksen mitat, säilytyspaikka, luetteloija sekä luettelointipäiväys. Kokoelmista vastaavat henkilöt vastaavat taideteosrekisterin päivittämisestä. Lahden kaupungin atk-henkilöstö huolehtii järjestelmän toimimisesta ja tiedostojen säännöllisestä varmuuskopioinnista.

Kokoelmaan liitettävä teos valokuvataan, ja teoskuva liitetään Antikvaria-tietokantaan tunnistekuvaksi. Vanhempia kokoelmia kuvataan resurssien mukaan vähitellen. Samalla teoskuvat liitetään myös diakuvina taidemuseon kuva-arkistoon. Kokoelmateoksia konservoidaan tarvittaessa ja määrärahojen puitteissa. Teosten konservointikertomukset liitetään museon arkistoon.


4 Kokoelmiin liittyvä tutkimus

Taidemuseon kokoelmien tutkimustyö liittyy olennaisesti toteutettaviin näyttelyprojekteihin. Näyttelyjulkaisujen yhteydessä on tehty tutkimustyötä, jonka kohteena ovat olleet erityisesti Päijät-Hämeen alueen merkittävät taiteilijat. Alueen taide liittyy kiinteästi kokoelmien kartuttamisen painopisteisiin, joten myös tutkimustyöhön käytettävät resurssit ovat priorisoitu maakunnalliseen taiteeseen. Lisäksi Lahden kaupungin julkisiin teoksiin liittyvää perustutkimusta on tehty teemanäyttelyiden yhteydessä.

Lahden taidemuseon merkittävimmästä kokoelmasta eli Viipurista ainaistalletetusta teoskokonaisuudesta on tehty perustutkimusta. Tämä alue kaipaisi kuitenkin laajempaa kartoitusta, joka käsittäisi entisen Viipurin taidemuseon kokoelmat kokonaisuudessaan.

Kokoelmatutkimuksen ongelmana on resurssien vähäisyys, minkä seurauksena tutkimustyö keskittyy lähes ainoastaan näyttelytoiminnan yhteyteen. Lahden taidemuseon tavoitteena on kuitenkin tuottaa säännöllisesti julkaisuja, jotka käsittelevät tai sivuavat omia taidekokoelmia.

Taidemuseon kokoelmiin liittyviä tai niitä sivuavia pienempiä tutkielmia ja opinnäytetöitä tehdään yhteistyössä myös Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston Lahden toimipisteen kanssa.


5 Kokoelmien säilytys, hoito ja turvallisuus

Lahden taidemuseolla ei ole omaa konservaattoria, joten kyseiset palvelut täytyy ostaa ulkopuoliselta taholta. Taidekokoelmien kuntoa valvotaan huolehtimalla taideteosten säilytystilojen kunnosta ja niissä vallitsevien olosuhteiden tarkkailulla sekä muilla ennalta ehkäisevillä toimilla. Museon henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti teosten säilymisen turvaamiseksi. Tulevaisuudessa oman konservaattorin palkkaaminen olisi kuitenkin toivottavaa, koska varsinkin kokoelmien vanhimmat työt vaativat säännöllisesti toistuvaa konservointia.

Taideteoksia konservoitaessa ostetaan palvelut ulkopuoliselta ammattikonservaattorilta. Jokaisesta suoritetusta konservointityöstä laaditaan konservointikertomus, joka liitetään museon arkistoon. Aina kun teosta konservoidaan, lisätään siitä maininta myös Antikvaria-tietokantaan kyseisen teoksen kohdalle.

Lahden taidemuseon näyttely- ja varastotilat pyritään pitämään yleisten museokäytäntöjen mukaisina. Tämä järjestetään koneellisella ilmastoinnilla sekä kosteutuksella. Museon henkilökunta on velvollinen tarkkailemaan museotiloissa mahdollisesti tapahtuvia olosuhdemuutoksia ja ilmoittamaan näistä välittömästi kokoelmista vastaavalle amanuenssille. Näyttelytiloissa otetaan huomioon lisäksi teosten vaatimat valaisuolosuhteet. Taidemuseon tilat on varustettu myös automaattisella paloilmoitinlaitteistolla.

Taidekokoelmien määräaikaisinventaario suoritetaan kymmenen vuoden välein. Inventaarion tulosten avulla tarkkaillaan myös sijoitettujen teosten kuntoa ja ympäröiviä olosuhteita.

Taidemuseolle on laadittu ajanmukainen pelastussuunnitelma, joka on päivätty 16.9.2004. Siinä määritellään toimenpiteet tulipalon sattuessa. Suunnitelmassa on määritelty myös kerroksittain pelastettavien kokoelmien tärkeysjärjestys. Lisäksi suunnitelmaan liittyvät määräykset ennalta ehkäiseviin toimiin tulipalojen välttämiseksi.


6 Kokoelmien esilläpito

Lahden taidemuseon näyttelysalissa ei ole erillistä tilaa pysyvälle kokoelmanäyttelylle. Museo pyrkii kuitenkin vuosittain esittelemään kokoelmiaan erilaisissa teemanäyttelyissä sekä varsinaisissa kokoelmanäyttelyissä. Pysyvälle, kokoelmia esittelevälle näyttelylle olisi kuitenkin asiakaspalautteen perusteella kysyntää. Aluetaidemuseotoiminnan puitteissa pyritään esittelemään kokoelmateoksia koko Päijät-Hämeen alueella. Lisäksi kokoelmia lainataan muiden museoiden sekä ulkomaille suuntautuvien näyttelyprojektien käyttöön.

Lahden taidemuseon Internet-sivulle kehitetään kattavampi järjestelmä museon kokoelmien saavutettavuuden helpottamiseksi. Varsinkin kaupungin julkisista veistoksista tehdään sivujen yhteyteen kuvagalleria, josta löytyvät perus- ja sijaintitiedot kustakin teoksesta. Kaupunginmuseon uudet Internet-sivut valmistuvat syksyn 2006 aikana.

Lahden kaupungin kokoelma on ensisijaisesti tarkoitettu sijoitettavaksi julkisiin virastoihin ja laitoksiin, jolloin myös kaupunkilaisilla on mahdollisuus halutessaan tutustua niihin. Kaupungin kokoelmaan kuuluvat myös kaupunkitilaan sijoitetut julkiset veistokset. Varastotilojen niukkuuden vuoksi myös taidemuseon muista kokoelmista on sijoitettu merkittäviä teoksia erityisesti sellaisiin tiloihin, joiden luonne on edustuksellinen, kuten kaupungintalo. Sijoituspaikkaa harkittaessa otetaan huomioon tilan olosuhteet ja niiden soveltuminen pidempiaikaiseen taideteosten esilläpitoon. Virastoihin ja laitoksiin sijoitettavien teosten pääpaino on Päijät-Hämeen alueen taiteessa, jota pyritään ensisijaisesti myös kartuttamaan resurssien puitteissa.


7 Kokoelmien lainaus-, talletus- ja sijoittamisperiaatteet

7.1 Teoslainat

Lahden taidemuseo lainaa kokoelmateoksiaan sellaisille museoille tai muille näyttelynjärjestäjille, joilla on käytössään museoammatillista henkilökuntaa. Teoksia lainataan sekä kotimaisille että ulkomaisille tahoille, jotka täyttävät edellä mainitut edellytykset. Teoslainoista ja niihin liittyvistä ehdoista laaditaan kirjallinen sopimus, joissa määritellään osapuolten - lainan antajan ja lainaajan - vastuualueet. Pääsääntöisesti lainaaja vastaa kaikista lainauksesta aiheutuvista kuluista, kuten kuljetuksista ja vakuutuksista. Teosten lainaamisesta ja lainaussopimuksesta on olemassa Lahden kaupunginmuseon johtajan vahvistama (20.5.2005) Museoesineistön yleiset lainausehdot, jossa määritellään lainaussopimuksen sisältö. Kun lainaajana on toinen museo, ei lainasta tämänhetkisen käytännön mukaan oteta maksua. Yksityisen lainaajan kohdalla peritään teoskohtainen maksu, joka vaihtelee teoksen iän ja arvon mukaan. Lahden taidemuseon kokoelmiin kuuluvat taiteilijat saavat periaatteessa lainata omia teoksiaan näyttelyjään varten. Viipurin taidemuseolta ainaistalletuksessa olevien teosten lainaamisessa on erityisehto, jonka mukaan kokoelmaan kuuluvan teoksen lainauksesta ulkomaille suuntautuviin näyttelyihin on ilmoitettava Viipuri Säätiölle.

Jokainen teoslaina käsitellään huolellisesti kokoelmista vastaavan amanuenssin toimesta. Teoslainat osoitetaan Lahden kaupunginmuseon johtajalle, jonka kautta ne saapuvat taidemuseolle. Useita teoksia koskevat lainapyynnöt lähetetään kuusi kuukautta ja yksittäisten teosten kohdalla kolme kuukautta ennen laina-ajan tarkoitettua alkamista. Lainapäätöksen tekee kokoelma-amanuenssi.


7.2 Kokoelmateosten talletus- ja sijoittaminen

Lahden kaupungin kokoelmateoksia on sijoitettu kaupungin virastoihin ja laitoksiin. Tiettyä määräaikaa ei sijoituksilla ole, joten ne tehdään toistaiseksi. Sijoituspäätöksen tekee kokoelma-amanuenssi, joka on paikalla myös ripustusvaiheessa. Kaikista sijoitetuista teoksista tehdään sijoitussopimus. Teosten sijoituspaikkatiedot ja niissä tapahtuvat muutokset syötetään Antikvaria-tietokantaan, jota ylläpitää kokoelma-amanuenssi. Sijoitetut teokset on tarvittaessa palautettava tilapäisesti tai pysyvästi taidemuseolle. Jokaisesta autolla suoritetusta teoskuljetuksesta kaupunginmuseo perii vastaanottajalta tuntiveloituksena 10 euron korvauksen.


8 Julkiset teokset

Julkiset veistokset ja julkinen taide kuuluvat Lahden kaupungin taidekokoelmaan. Kokoelman kartuttamisesta päättää viime kädessä kaupunginhallitus.

Lahden kaupungin taidekokoelmille ei ole tällä hetkellä varattu erillistä hankintamäärärahaa, vaan sitä on kartutettu vuodesta 1995 lähtien museon taidehankintamäärärahalla. Lahdessa ei ole käytössä ns. prosenttiperiaatetta, jonka mukaan jokaisen julkisen rakennuksen kustannuksista prosentti varattaisiin taiteen hankkimiseen kyseiseen kohteeseen. Prosenttiperiaatteen käyttöönotosta on tehty useita esityksiä kaupungille. Jokaisen julkiseen tilaan tehtävän teoshankinnan kohdalla on rahoituslähde harkittava erikseen.

Kaupungin taidekokoelma karttuu pääsääntöisesti erilaisten lahjoitusten kautta. Lahjoittajina ovat yksityiset henkilöt tai julkiset organisaatiot, kuten toiset kaupungit ja ystävyyskunnat. Kaupungin vastaanottamat taideteoslahjat liitetään osaksi kaupungin taidekokoelmaa.

Lahden taidemuseo huolehtii kaupungin vihertoimen kanssa julkisten teosten pitämisestä asianmukaisessa kunnossa. Perushuoltotoimet, kuten julkisten veistosten ympäristöstä huolehtiminen, kuuluu vihertoimelle. Taidemuseo tarkistaa määräajoin julkisissa tiloissa olevien teosten kunnon. Ulkotiloissa sijaitsevien teosten mahdollisista konservointitöistä keskustellaan yhdessä vihertoimen kanssa. Konservoinnin suorittaa aina ammattikonservaattori.

100 askelta Lahdessa -näyttely avattu

Tervetuloa Historiallisen museon Suomi100-juhlavuoden näyttelyyn!

Radio- ja tv-museon museokauppa on nyt verkossa

Museokauppaan pääset netissä museon ollessa suljettuna.

Hiihtomuseon perusnäyttely "Hiihdon henkeä" on avautunut

Hiihtomuseon uusi perusnäyttely tarjoaa elämyksiä ja tietoa monipuolisesti hiihdon historiasta.