Mauno Hartmanin kokoelma

Vuonna 1993 kuvanveistäjä, professori Mauno Hartman teki Lahden kaupungin kanssa talletussopimuksen, jonka mukaan noin 300 hänen teostaan - veistoksia, maalauksia, piirustuksia ja grafiikkaa - siirtyi Lahden taidemuseon hoitoon. Sopimuksen mukaan kokoelma voidaan siirtää museon omistukseen, jos niille löytyy asianmukaiset näyttely- ja varastotilat. Tällä hetkellä museo on pystynyt järjestämään kokoelmalle vain varastoinnin, tosin teoksia on ollut esillä taiteilijan näyttelyissä Lahden taidemuseossa. Kesällä 2005 kokoelman teoksia esiteltiin taiteilijan laajassa retrospektiivisessä näyttelyssä Lahden Sibeliustalossa. Osa teoksista on myös pysyvästi esillä Sibeliustalossa. Taiteilija kartuttaa kokoelmaansa vuosittain.

Hollolassa asuva Mauno Hartman on tehnyt mittavan, uran puunveistäjänä. Hartmanin tuotanto on hyvin suomalaista, sillä onhan pääosassa suomalaisille rakas hirsi. Vanha hirsi herättää monenlaisia mielikuvia: se on lämmintä, arvokasta, arvoituksellista. Se on kuin viesti vuosikymmenten takaa toisenlaisesta Suomesta. Hartman on tavoittanut töillään jotain suomalaisuuden ytimestä. Hän ei kuitenkaan tee perinteistä, esittävää tai kansallisromanttista taidetta, vaan hänen työnsä ovat abstrakteja, usein monumentaalisia tilateoksia.

Mauno Hartman syntyi Turussa 5.7.1930. Turun maisemat ja saaristo tulivat jo varhaislapsuudessa hyvin rakkaiksi Hartmanille, sillä perhe vietti paljon aikaa saaristossa. Armeijassa ollessaan Hän innostui taiteen tekemisestä ja pyrki 20-vuotiaana Helsinkiin Ateneumiin, jossa opiskeli vuosina 1950-1954. Opiskelujen jälkeen Hartman lähti kolmeksi vuodeksi ulkomaille: Italiaan, Perugian yliopistoon ja Venetsian taideakatemiaan, josta käsin hän teki matkoja Kreikkaan, Egyptiin ja Lähi-itään. Matkat antoivat hänelle näkökulmaa maailman taiteeseen ja saivat hänet myös pohtimaan omaa taidettaan uudella tavalla.

Suomeen palattuaan Hartman etsi omaa linjaansa, joka avautui hänelle välähdyksenomaisesti: Vuonna 1960 hän näki Turussa, kuinka vanhaa puutaloa purettiin. Rakennuksesta oli jäljellä enää pelkkä hirsirakenne ja kattotuolit hirsien päällä. Tuo abstrakti muoto vaikutti Hartmaniin voimakkaasti, ja hän tajusi löytäneensä oman tapansa tehdä. Hartman on käyttänyt teoksissaan siitä lähtien vanhaa hirttä. Hän ei suunnittele teoksiaan etukäteen vaan etenee materiaalin ehdoilla. Veistosten liitokset ja salvokset on tehty vanhoja, perinteisiä menetelmiä käyttäen tapituksilla ja kiiloilla.

Eräs kohokohta Hartmanin uralla oli lavasteiden luominen säveltäjä Joonas Kokkosen oopperaan Viimeiset kiusaukset, joka kertoo Paavo Ruotsalaisesta. Lavasteiksi tulivat Hartmanin valmiit teokset, jotka palvelivat hyvin abstrakteina muotoina eri käyttötarkoituksia. Oopperasta tuli suuri menestys, ja se pääsi kiertueelle Eurooppaan ja Amerikkaan.

Suurten hirsikonstruktioiden lisäksi Hartman on tehnyt myös pienimuotoisempia teoksia, joiden tekemiseen taiteilija on viime vuosina keskittynyt. Näiden teosten materiaali on usein löytynyt suoraan luonnosta. Oksarakenteet saattavat tuoda mieleen kalastajien vanhat pyydykset, merrat ja reet. Ruokoveistosten materiaali ja aiheet ovat löytyneet Nauvosta, Turun saaristosta. Saarellaan Nauvossa Hartman tekee myös paljon maalauksia ja piirustuksia.

100 askelta Lahdessa -näyttely avattu

Tervetuloa Historiallisen museon Suomi100-juhlavuoden näyttelyyn!

Radio- ja tv-museon museokauppa on nyt verkossa

Museokauppaan pääset netissä museon ollessa suljettuna.

Hiihtomuseon perusnäyttely "Hiihdon henkeä" on avautunut

Hiihtomuseon uusi perusnäyttely tarjoaa elämyksiä ja tietoa monipuolisesti hiihdon historiasta.


bysantti_iv.jpg
Mauno Hartman:
Bysantti V
1985
puu/lehtikulta


festivo.jpg
Mauno Hartman:
Festivo
1987
sekatekniikka