Euroopan rakennusperintöpäivät

Euroopan Neuvoston aloitteesta käynnistettyä tapahtumaa European Heritage Days, Euroopan rakennusperintöpäivät on vietetty Suomessa vuodesta 1992 lähtien. Euroopan rakennusperintöpäivien tavoitteena on lisätä rakennetun kulttuuriympäristön tuntemusta ja edistää tietoisuutta rakennusperinnön arvosta. ERP:n Lahden toimintaryhmä on järjestänyt Lahdessa vuodesta 1995 lähtien tapahtumia, lähinnä kulloisenkin vuoden teemaa käsitteleviä näyttelyjä. ERP:n Lahden toimintaryhmässä on ollut mukana edustajat Hämeen arkkitehdit SAFAsta, kaupunginmuseon rakennuskulttuuriyksiköstä, teknisestä virastosta ja Lahti-Seurasta. Vuoden 2006 ERP teemasta "Lähdön ja saapumisen paikat" Lahden toimintaryhmä teki Radat ja asemat -näyttelyn Riihimäki-Pietari -radan asemista, joka oli esillä heinäkuussa Sibeliustalossa ja syyskuussa Lahden rautatieasemalla.

Lisää tietoa:

http://www.rakennusperinto.fi/

http://www.suomenkotiseutuliitto.fi/

Tusina täynnä rakennusperintövuosia

Euroopan rakennusperintöpäivien (ERP) Lahden toimintaryhmä on vuoden 2006 lopulla julkaissut 86-sivuisen runsaasti kuvitetun kirjasen "Tusina täynnä rakennusperintövuosia - Lahden ERP-toimintaryhmän juhlakirja". Kirjaan on koottu kirjoituksia lahtelaisesta rakennetusta ympäristöstä. Tekstit ovat pääosin otoksia ryhmän jäsenten laatimista näyttelyteksteistä vuosien varrelta ERP-tapahtumien kulloisenkin teeman mukaan. Kirja on myynnissä Lahden kaupunginmuseon museokaupoissa 10 euron hintaan.

Euroopan rakennusperintöpäivien lahtelaiset teemat:
1995 Kirkot ja pyhäköt
1996 Torit ja aukiot
1997 Itsenäisyytemme kymmenvuosien rakentaminen Lahdessa
1998 Lahtea jälleenrakentamassa
1999 Paikan nimet, paikan muisti - lahtelaista paikannimistöä
2000 Puusta pitkälle - lahtelaista puurakentamista
2001 Lapsuuden rakennettu ympäristö
2002 Markkinoilta marketteihin
2003 Höyläten ja viilaten - muuttuvia teollisuusympäristöjä
2004 Oma tupa, oma lupa - näkökulmia asumiseen asuntomessujen valossa
2005 Puistot ja puutarhat
2006 Lähdön ja saapumisen paikat - radat ja asemat

metsahalli_1.jpg

Poikkitaiteellinen Radat ja asemat -näyttely Sibeliustalossa muodostui useasta osasta. Riihimäki-Pietari-radan historian lisäksi esillä oli mm. matkailujulisteita Julistemuseon kokoelmista. Etualalla kuvanveistäjä Kari Cavénin "Mahdoton tehtävä", taustalla Suomen Rautatiemuseon kiertonäyttely "Keisarin juna". Kuva Ville-Matti Rautjoki.

TARVITAANKO LAHTEEN UUSI TAIDEMUSEO?

Euroopan rakennusperintöpäiviä juhliva näyttely ja keskustelu kirjastossa elokuussa 2007

Tarvitaanko Lahteen uutta taidemuseorakennusta, kysyttiin Euroopan rakennusperintöpäivän Lahden toimintaryhmän järjestämässä keskustelutilaisuudessa pääkirjaston auditoriossa. Elokuinen tiistai-ilta oli kesäinen, mutta peräti kahdeksisenkymmentä taidemuseon toiminnasta kiinnostunutta oli saapunut kuulemaan alustuksia ja vaihtamaan ajatuksia uuden taidemuseon tarpeellisuudesta.

Lahden taidemuseo aloitti toimintansa vuonna 1949, jolloin sille rakennettiin tilat uuden virastotalon ullakolle Vesijärvenkatu 11:een. 1970-luvulla museo sai lisää näyttelytilaa samaan rakennukseen liittyvästä entisestä sähkölaitoksen kytkinhallista. Julistemuseo aloitti tiloissa vuonna 1975. Alkuperäiset näyttelytilat viraston vintiltä on viime vuosina muutettu työhuoneiksi, varastoiksi ja arkistoiksi.

Taidemuseon tiloista kaavailtiin alun pitäenkin väliaikaisia, eivätkä ne enää vuosikymmeniin ole täyttäneet moderneja museoteknisiä vaatimuksia. Kuitenkin taidemuseon ja julistemuseon kokoelmien arvo on huomattava sekä taiteellisesti, historiallisesti että taloudellisesti. Kokoelmat ansaitsisivat päästä asianmukaisiin varastoihin ja ennen kaikkea yleisön nähtäviksi.

Jo 1950-luvun lopussa alettiin haaveilla omasta taidemuseorakennuksesta, ja sen jälkeen on laadittu useita piirustuksia, sekä uudis- että vanhoihin rakennuksiin. Taidemuseosuunnitelmia vuosikymmenien varrelta sekä museorakennusten historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta käsittelevää materiaalia asetettiin elokuussa esille pääkirjaston sisääntuloaulaan keskustelutilaisuuden virittäjäksi ja ajatuksenruoaksi. Mukana oli myös otos Euroopan rakennusperintöpäivän Lahden toimintaryhmän keväiseltä opintomatkalta Kööpenhaminaan, jossa tutustuttiin tanskalaisiin museorakennuksiin.

Arkkitehti Seppo Markun puheenjohdolla käydystä keskustelusta tuli vilkas ja - mikä tärkeintä - keskustelu näyttää yhä jatkuvan. Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta muistutti alustuksessaan, että Lahdessa on jo taidemuseo, joka on vuosikymmeniä toiminut hyvin, mutta että uudenlainen, visuaaliset taiteet laajasti käsittävä museokonsepti on tervetullut. Museo voitaisiin sijoittaa esimerkiksi Lahden uusille ranta-vyöhykkeille, jossa se antaisi julkisen rakennuksen ja toiminnan arvovaltaa muutoin asumiselle osoitetulle alueelle ja kohottaisi kaupungin uuden vapaa-ajan keskuksen merkitystä entisestään. Myllyvirta painotti kaupungin ulkopuolisen rahoituksen tarvetta.

Vs. museonjohtaja Esa Hassisen puheenvuoro sisälsi painokkaan tuen Ranta-Kartanon alueelle kaavoitettavalle taidemuseorakennukselle. Hän piti erillisten taidemuseo- ja huonekalumuseorakennusten saamista epärealistisena ja toivoi muotoilun ja kuvataiteiden yhteishanketta, joka toisi molemmille asianosaisille uudenlaista näkyvyyttä ja tukisi museoväen kehittämää museokeskusajatusta.

Ranta-Kartanon alueen ideakilpailun voittaneen suunnittelijaryhmän jäsen, arkkitehti Kimmo Lintula esitteli palkintoratkaisun pääperiaatteita, järvinäköalan säilyttämistä, pitkiä näkymiä ja Lahden jälleenrakennusmaiseman parhaita piirteitä muuntelevaa torniarkkitehtuuria. Museokorttelista on rakennettava ohikulkijoita luontevasti puoleensa vetävä, pistäytymisiin ja oleskeluun houkutteleva kokonaisvaltainen taideympäristö.

Sisustusarkkitehti Risto Halme puhui tilaisuudessa huonekalumuseon ja lahtelaisen huonekalusuunnittelun ja -valmistuksen pitkän historian puolesta. Hän kuvaili ulkomaisia esimerkkejä ja uskoi huonekalumuseon ja taidemuseon yhdistämisen olevan uudenlainen, kansallisesti ja kansainvälisesti menestyvä resepti.

p1010332.jpg

Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ja vs. museonjohtaja Esa Hassinen (selin) tutkivat museonäyttelyä ennen keskustelutilaisuuden alkua Lahden pääkirjaston aulassa. Äärimmäisenä vasemalla kulttuurilaitosten lautakunnan puheenjohtaja Ulla Koskinen-Laine.