Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä valmistunut

Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä on viisi vuotta kestänyt tutkimus- ja julkaisuhanke, joka perustuu Lahden kaupunkisuunnittelun, rakennusvalvonnan ja kaupunginmuseon yhteistyölle. Uunituore kirja kertoo Lahden sodanjälkeisen rakentamisen historian.

Lahti kasvoi sodan jälkeen suhteellisesti ripeimmin Suomen kaupungeista. Asuntoja rakennettiin paljon, mutta evakkojen mukanaan tuomat teollisuus- ja liikelaitokset sekä koulut tarvitsivat myös runsaasti tiloja. Sotaa seuranneena kymmenvuotiskautena Lahteen rakennettiin noin 5000 asuntoa ja 50 kilometriä uusia katuja. Lahdesta tuli yksi maamme pientalovaltaisimmista ja aluerakenteeltaan pirstoutuneimmista kaupungeista, sillä maata hankittiin sieltä, mistä edullisimmin ja nopeimmin sai.

1960-luvulla siirryttiin lähiöiden rakentamiseen. Lahden harjujen komeat kerrostaloryhmät kertovat ajan arkkitehtuuri-ihanteista, muun muassa tavoitteesta siirtää suuri osa keskustan asukkaista puutarhamaisiin, kattavilla palveluilla varustettuihin "tytärkaupunkeihin" keskustan ulkopuolelle.

Seuraavan vuosikymmenen suuri kehityskohde oli Ahtiala, jota alettiin suunnitella 60 000 asukkaan keskittymäksi. Sinne varattiin alue myös yliopistolle. Koska väestöennusteet osoittautuivat ylimitoitetuiksi, Ahtialasta tuli tiiviin kerrostaloalueen sijasta pienten kodikkaiden pienkerrostaloryppäiden ja vanhan maalaismaiseman yhdistelmä.

Sodan jälkeen puolet lahtelaisista sai elantonsa teollisuudesta. Monet lahtelaiset maamerkit, kuten radanvarren Asko ja Upo sekä läntistä kaupunkisiluettia leimaava Oululainen panostivat yritysarkkitehtuuriin ja loivat kuvaa dynaamisesta teollisuuspaikkakunnasta.

Koulut olivat asuntojen ohella suurin sodanjälkeinen rakennustehtävä. 1960-luvulla todettiin, että asukasluvun kasvu vaati yhden uuden kansakoulun tai koulun peruskorjauksen per vuosi. Oppikouluja rakennettiin paljon myös yksityisin varoin, sillä kolmasosa halukkaista jäi 1950-luvulla ilman oppikoulupaikkaa.

Kaikki Lahden nykyiset kirkot ja yhtä lukuun ottamatta myös siunauskappelit ovat sodanjälkeiseltä ajalta. Seurakuntakodit edustivat kirkon uusia sosiaalipainotteisia työmuotoja. 1980- ja 1990-luku olivat kulttuurirakennusten aikaa. Lahden kulttuurikeskus ja Sibeliustalo ratkaisivat teatterin, kirjaston ja kaupunginorkesterin tilapulmat. Vuonna 1954 valmistunut konserttitalo on karjalaisten vahvan rakennustyön ja kulttuuritahdon vertauskuva.

Lahti on nuori kaupunki, ja sen kaupunkikuvaa leimaa sodanjälkeinen rakentaminen. Uusi rakennusperintö on tyypillistä lahtelaisuutta, meidän perinnettämme.

Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä -kirjaa myyvät museokaupat ja lahtelaiset kirjakaupat. Julkaisussa on 164 sivua ja runsas värikuvitus. Kirjan hinta on 29 euroa.

Lisätietoja:     

Tutkija Riitta Niskanen 03 814 4541, 0400 433 255

Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen 050 387 8715

Yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki 050 518 4445

Kaavoitusarkkitehti Päivi Airas 050 518 4447

Tiedotuskuvat

Mukkulankatu 2-12
Kuva: Tiina Rekola
Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto
Lataa kuva >>

Renkomäen ajoramppi
Kuva: Tiina Rekola
Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto
Lataa kuva >>

Liipolan lähiöalue
Kuva: Tiina Rekola
Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto
Lataa kuva >>