Kokoelmat

Pienoismallikokoelma. Kuva: Lahden museot, kuvakokoelmat, Eetu-Pekka Heiskanen.

Lahden kulttuurihistorialliseen kokoelmaan kuuluu noin 45 500 esinettä. Kokoelmaan on tallennettu erityisesti alueen huonekalu- ja tekstiiliteollisuuteen liittyvää aineistoa. Lisäksi museo tallentaa tällä hetkellä elävän vanhusväestön elämää kuvaus- ja haastatteluhankkeissa.

Kokoelman nykyisestä tallennusperiaatteesta ja käytöstä voit lukea tarkemmin Lahden museoiden kokoelmaohjelmasta.

Pääset tarkastelemaan museon kokoelmia Finnasta.

  • Historiallinen museo on kulttuurihistoriallinen museo, joka kerää ja tallentaa Lahden ja Päijät-Hämeen kulttuuria. Otamme vastaan lahjoituksia, jotka täydentävät olemassa olevia kokoelmia.

    Erikoisesti huonekalu- ja tekstiiliteollisuus ovat kiinnostuksen kohteina. Alueellisen ulottuvuuden lisäksi museolla on erityinen vastuu vanhusväestön elämänpiiriin liittyvien ilmiöiden tallentamisessa.

    Miten lahjoitat?

    Ota yhteyttä Historiallisen museon kokoelmista vastaavaan amanuenssiin, lähetä kuva esineestä tai sovi esineen näytöstä. Tiedot esineen käyttö- ja omistushistoriasta lisäävät oleellisesti esineen museaalista arvoa. Lahjoittaja voi olla vain aineiston omistaja tai tämän valtuuttama taho.

    Emme ota kokoelmaan aineistoa, joka on ennestään kokoelmassa tai jonka parempi paikka on jossain muussa museossa.

    Tunnemme taiteen ja esineiden historialliset taustat, mutta emme anna niistä rahallista arviota.

  • Vuonna 1912 tehtiin ensimmäinen varteenotettava yritys perustaa museo Lahteen, mutta hanke jäi sodan jalkoihin. Asiaan palattiin uudelleen 1920-luvulla, kun muurari Atle Salmi ja opettaja Matti Alanko tekivät kaupunginvaltuustolle aloitteen museon perustamista. Aloite tuotti toivotun tuloksen, ja Lahden museo perustettiin vuonna 1924.

    Innostus oli suurta. Alkuvaiheessa sanomalehdessä vedottiin suureen yleisöön esineistön saamiseksi. Lisäksi tehtiin keruumatkoja maakuntaan. Keruualueeksi muodostui vanha Suur-Hollola eli nykyinen Päijät-Häme. 1950-luvulle tultaessa museossa oli jo noin 2300 esineen kokoelma, joka käsitti kansanomaisia huonekaluja, käsitöitä, työvälineitä sekä maanviljelyyn liittyvää esineistöä. Kaksi 1950-luvulla saatua suurta erikoiskokoelmaa – Viipuri-kokoelma ja Klaus Holman muistokokoelma – kaksinkertaistivat esinemäärän.

    Vuonna 1958 museo sai käyttöönsä ensimmäiset sodan jälkeiset näyttelytilat entisestä koulurakennuksesta Möysän kaupunginosassa. Sinne koottiin näyttely museon kansatieteellisestä esineistöstä ja siellä esiteltiin uudet erikoiskokoelmat. Kymmenen vuoden kuluttua edessä oli muutto ja siirtyminen nykyisiin tiloihin; Kartano-rakennukseen.

    Kartanon perusnäyttelyssä oli ajalle tyypilliseen tapaan esillä lukuisiin eri aihepiireihin kuuluvia kokonaisuuksia, mm. kansanomaista esineistöä, tyylihuonekaluja, suomalaista lasia ja fajanssia. Teemat kertovat, että paikallisuuteen liittyvän esineistön ohella kokoelmiin hankittiin laajalti myös kansalliseen kulttuurihistoriaan liittyvää esineistöä.

    Kokoelmien kasvu taittui 2000-luvun alussa. Resurssien pienentyessä tuli yhä tärkeämmäksi tehdä yhteistyötä muiden museoiden kanssa ja määritellä tarkemmin ne aihepiirit, mitä kukin museo tallettaa kokoelmiinsa. Lahden museoiden vastuuseen kuuluu vanhusväestön elämään liittyvien ilmiöiden tallentaminen. Esimerkiksi viimeisimpänä selvitettiin vanhusväestön tuntoja korona-pandemiassa keväällä 2020.

Nostoja kulttuurihistoriallisista kokoelmista