Lahden museoiden kokoelmaohjelma

Lahden kaupunginmuseon kokoelmapoliittinen ohjelma julkaistaan museon nettisivuilla osoitteessa http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/lahden-museoiden-kokoelmat/ ja se täydentyy ja päivittyy edelleen. Museossa siitä käytetään nimitystä kokoelmaohjelma. Ohjelmassa kuvataan Lahden kaupunginmuseon kokoelmien historia ja nykytila ja määritellään kokoelmahallinnan periaatteet ja kokoelmastrategiset linjaukset.

Ohjelma on laadittu museon kokoelmatyötä tekevän henkilökunnan toimesta usean vuoden kuluessa, teema ja aihepiiri kerrallaan. Ohjelma on laadittu Museoviraston vuonna 2015 julkaiseman Kokoelmapolitiikan muistilista museoille –opasta hyödyntäen ja Lahden museoiden toimintaan soveltaen.

Ohjelma esitelty ja hyväksytty Lahden kaupungin sivistyksen palvelualueen Liikunnan- ja kulttuurin lautakunnan kokouksessa 12.3.2019 (§15).


Lahden museoiden kokoelmahistoria

Kokoelmat, aineistotyypit ja painopisteet

Arkeologiset kokoelmat

Julistekokoelmat

Kulttuurihistorialliset kokoelmat

Kuvakokoelmat

Radio- ja tv-alan kokoelmat

Taidekokoelmat

Talviurheilukokoelma

Päijät-Häme -arkisto

Kokoelmahallinta

Lahden museoiden kokoelmien tallennus- ja poistoperiaatteet

Kokoelmatyö

Kokoelmaprosessi

Konservointi

Säilytys

Kokoelmien turvallisuus

Kokoelmahallintaan liittyviä prosesseja (täydentyy)

Nouto/palautus

Kokoelmien saavutettavuus

Kokoelmien saavutettavuus -osiossa valotetaan kokoelmien ja kokoelmapalvelujen liikkuvuutta, käyttöä ja käyttötapoja, mm. lainausmenettelyjä ja Lahden kaupungin taidekokoelman käyttöä ja resursointia. Täydentyy vuoden 2019 aikana.

Lahden museoiden kokoelmia julkaistaan FINNAssa

Lahden kaupunginmuseon monipuolisiin kokoelmiin pääsee nyt tutustumaan kansalaisille avoimessa hakupalvelussa Finnassa (https://museot.finna.fi)Vuoden 2019 alussa Finnassa oli julkaistu noin 2000 valokuvan, 3000 huonekalupiirustuksen ja noin 5000 eri kokoelmiin kuuluvan esineen kuvat ja tiedot. Yleisölle avoimet kokoelmat kasvavat koko ajan.
  

Lue lisää

 

finna3.jpg

 

Kokoelmahallinnan linjauksia

Hallinto ja kokoelmat

Museotoiminnan perusta on museokokoelma ja museon keskeinen tehtävä on dynaaminen ja systemaattinen kokoelmahallinta, joka pitää sisällään kokoelmien perustellun kartuttamisen, tutkimisen, esittämisen ja julkistamisen sekä säilyttämisen.

Kokoelmiin talletettu aineellinen ja henkinen perinne säilyttää kansallista ja alueellista identiteettiä ja toimii muun museotoiminnan tärkeänä lähtökohtana.

Lahden kaupunginmuseo on Lahden kaupungin Sivistyksen palvelualueen ja siellä liikunta- ja kulttuurilautakunnan alainen palveluyksikkö. Lahden kaupungin hallintosäännössä, sivistyksen palvelualueen osuudessa, on kiteytetty myös museota koskeva toiminta-ajatus, jossa todetaan pyrkimys edistää lahtelaisten hyvinvointia, elämänhallintaa, oppimista ja osallisuutta sekä kaupunkiseudun vetovoimaisuutta. Lahden kaupunginmuseo toimii maakunta- ja aluetaidemuseona ja täten myös alueellisen taide- ja kulttuuriperintöalan toiminnan tukeminen ja yhteistyö ovat museon keskeisiä toiminta-alueita. Kaupunginmuseon kokoelmat käsittävät (aakkosjärjestyksessä) arkeologiset-, juliste-, kulttuurihistorialliset-, kuva-, radio- ja tv-historian-, taide- sekä talviurheilukokoelmat ja Päijät-Häme arkiston ja muut edellä mainittuihin aihealueisiin liittyvät käsikirjasto- ja arkistokokoelmat. Kokoelmiensa laadusta ja tallennusvastuun laajuudesta johtuen museon tehtävät laajenevat erikoisalueidensa puitteissa käsittämään myös valtakunnallisia tallennusvastuita. Näistä museo on tehnyt sopimuksen Museoviraston kanssa (http://tako.nba.fi/tallennustyonjako).

Paitsi Lahden kaupungin hallintosääntö, museon toimintaa säätelee myös yleinen museoalan lainsäädäntö (tarkemmin: http://www.museoliitto.fi/museoala/lainsaadanto) sekä kaikkia museossa työskenteleviä ohjaavat kansainväliset ICOMin museoeettiset säännöt (https://icomfinland.squarespace.com/new-page).

"Museoilla on velvollisuus hankkia, säilyttää ja edistää kokoelmiaan edistääkseen luonnonperintöä sekä kulttuurillista sekä tieteellistä perintöä. Niiden kokoelmat muodostavat merkittävän julkisen perinnön, jolla on erityisasema lain edessä ja jota kansainvälinen lainsäädäntö suojaa. Tämä julkinen luottamus edellyttää kokoelmien oikeudenmukaista omistamista, pysyvyyttä, dokumentointia, saavutettavuutta ja poistojen suorittamista vastuullisesti." ICOM museoeettiset säännöt.


Arvot, kokoelmastrategia

Strategisena pohjana museon kokoelmatoimintaa ohjaa Lahden kaupungin strategia ja museon oma tulkinta siitä. Kaupungin arvot avoimesti, vastuullisesti ja yhdessä toimivat erinomaisesti myös kokoelmatoiminnan strategisina linjauksina. Museo vastaa kokoelmiin kuuluvan taide- ja perinneaineiston säilymisestä asianmukaisin, ammattimaisin menetelmin. Museon strateginen tavoite on tuoda ihmisiä yhteen ja tarjota keinoja oivaltaa, mistä olemme tulossa ja minne olemme yhdessä menossa. Kokoelmatyön tavoitteena on kokoelmien avaaminen yleisön käyttöön, osallistavien kokoelmahankkeiden kokeilu, ja hyväksi havaittujen uusien käytänteiden vakiinnuttaminen. Käytännössä tämä ilmenee mm. panostuksena kokoelmatietojen koko ajan lisääntyvään julkistamiseen yleisöselaimissa (kuten Finna.fi) sekä kokoelmaystävä- ja – kummitoiminnan vakiinnuttamisena osaksi kokoelmatyötä. Lisäksi yhteistyötä alueen muiden museotoimijoiden kanssa tiivistetään entisestään.

Lahden museot toimii vetäjänä Päijät-Hämeen museoiden työryhmässä, jossa syksystä 2018 alkaen työstetään maakunnassa toimivien kunnallisten ja harrastajavoimin ylläpidettyjen paikallismuseoiden kokoelmaohjelmia. Kooste maakunnan museoiden kokoelmalinjauksista julkaistaan työn päätteeksi vuonna 2020 tällä nettisivulla.

 

finna.jpg

 

Kokoelmat, aineistotyypit ja painopisteet

Arkeologiset kokoelmat

Lahden museoiden arkeologiset kokoelmat ovat pienet. Ne käsittävät Viipurin historiallisen museon esineitä, Lahden kylän arkeologisten kaivausten esineistön sekä muutaman irtolöytöinä Päijät-Hämeestä kokoelmiin otetun esineen.

 

kolikko.jpgErik XIV:n ajan puoliäyrinen vuodelta 1564. Löytö torikaivauksilta 2013. Kuva: Hanna Suihko.

Viipurin museon G-ryhmä käsittää yhteensä 124 esinettä. Kaikki ovat kivikirveitä eri puolilta entistä Viipurin museon hankinta-aluetta Karjalan kannasta. Joukossa on kuitenkin muutama esine myös Itä-Karjalasta sekä läntisestä Suomesta. E-ryhmän esineisiin kuuluu myös rautakauden esineitä, joista merkittävimmät ovat rautakautinen miekka ja kirves Muolaasta, hevosenkenkäsolki niin ikään Muolaasta sekä hopeoitu kaularengas Hiitolasta. Lisäksi museon A-ryhmään kuului muutama kehäsolki, jotka ajoittuvat  esihistoriallisen-/historiallisen ajan taitteeseen.

 

hylsyt.jpgSalpausselän harjulta kesällä 2016 löytyneitä, Yhdysvalloissa Winchesterin ja Remingtonin tehtailla Venäjää varten valmistettuja kolmen linjan patruunan hylsyjä. Hylsyt liittyvät 1918 sisällissodan tapahtumiin. Kuva: Hanna Suihko.

Lahden kauppatorin ja Torikadun pelastuskaivauksilla 2013 ja 2015 tutkittiin vanhan Lahden kylän historiaa. Kaivauslöytöjen kokonaismäärä oli useita satojatuhansia kappaleita, joista museokokoelmiin kuuluu molemmilta kaivauksilta yhteensä 14 453 löytöä – esinenumeroita on 2114. Löydöt ovat muiden muassa keramiikkaa ja erilaisia metalliesineitä. Torikaivauksen löytöihin kuuluu myös muutama vuoden 1918 sisällissotaan liittynyt ammus. Näitä ammuksia, niiden osia ja hylsyjä otettiin kokoelmiin 2016 suoritettujen sisällissodan Lahden taistelupaikkojen arkeologisilta kaivauksilta 111 kappaletta.

piippu.jpgMerenvaha- eli sepioliittipiippu Lahden kylän ajoilta 1800-luvun puolivälistä. Mahdollisesti kaiverrettu Keski-Euroopassa. Löytynyt torikaivausten yhteydessä 2013 kaivon pohjalta Lahden kauppatorilta. Kuva: Hanna Suihko.

Muut arkeologiset esineet ovat esihistoriallisia kourutalttoja, tasatalttoja ja reikäkiviä Lahdesta ja lähiympäristön kunnista.

 

Takaisin alkuun

pisteviiva.gif

Julistekokoelmat

Julistekokoelmiin kerätään sekä kotimaista että ulkomaista graafista muotoilua. Pääpaino on kotimaisissa julisteissa, mutta myös ulkomaisten julisteiden määrä on suuri. Julistemuseon kokoelmien perustan muodostavat ennen vuotta 1975 Lahden taidemuseoon kerätyt näyttelyjulisteet, museolle lahjoitettu Lahden I julistebiennalen materiaali ja Graafisten muotoilijoiden kokoelma, johon on koottu keskeisten suomalaisten graafisten suunnittelijoiden julisteita ja muita painotuotteita. Kokoelma on kattava 1950-luvun julisteista lähtien.

IMG_0244a.jpgMartti Mykkänen: MG-julisteita Wulff. 1967.

Julistemuseon vanhin suomalainen juliste on vuodelta 1851, J. W. Lillja & Co:n painama "Åbo nya ångfartygs-bolag". Julistekokoelmiin liittyy läheisesti Suomen Taidepiirtäjäin Liiton kokoelma, joka on lahjoitettu Lahden taidemuseolle. Julistemuseoon lahjoitetun materiaalin joukossa on ollut myös teoksia, jotka on kirjattu STL:n kokoelmaan.

IMG_0243a.jpgLiisa Kotilainen ja Esa Ojala: Kangasteatterissa juhlivat... Marimekko. 1981.


Keskeisiä julistemuseossa säilytettäviä kotimaisia kokoelmia ovat:

WSOY:N KOKOELMA, joka sisältää yhtiöön ja sen painattamaan kirjallisuuteen liittyvää julistemateriaalia.

OSKAR NUPPOSEN KOKOELMA, joka koostuu 1910-luvun saksalaista julisteista ja suomalaisista 1910–1950-luvulla painetuista julisteista.

KIRMO MIKKOLAN KOKOELMA, jossa on sekä suomalaisia että ulkomaisia julisteita, joista vanhimmat ovat 1890-luvulta.

OSUUSKUNTA SUOMEN MESSUJEN KOKOELMA (talletus), jossa on yhtiön messumainontaa 1920-luvulta 1980-luvulle.

GRAAFISTEN MUOTOILIJOIDEN KOKOELMA, jossa on suomalaista julistetaidetta 1950-luvulta 1980-luvulle. Joukossa on muutama varhaisempi painotuotekin.

ELANNON KOKOELMA, jossa on yhtiön mainontaa 1910-luvulta lähtien.

KULUTUSOSUUSKUNTIEN KESKUSLIITON KOKOELMA, joka koostuu serigrafiana painetuista myymäläjulisteista, joita on valmistettu 1940-luvulta lähtien.

OTAVAN KOKOELMA (talletus), joka käsittää yhtiön mainontaa 1920-luvulta lähtien.

ERKKI RUUHISEN KOKOELMA, joka koostuu muotoilijan koko tuotannosta ja kirjastoon lahjoitetuista graafista muotoilua käsittelevistä kirjoista.

ALMA MEDIAN KOKOELMA, jossa on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kivipainossa painettuja julisteita 1910-luvulta lähtien.

SVENSKA CENTRALARKIVETIN KOKOELMA, jossa on Svenska folkpartietin vaalimainoksia 1910-luvulta lähtien.

HERBIE KASTEMAAN KOKOELMA, joka koostuu muotoilijan suunnittelemista julisteista.

ASKON SERIPAINON KOKOELMA, jossa on keskeisiä Askon mainontaan liittyviä serigrafioina painettuja julisteita.

PEKKA NISSISEN KOKOELMA, jossa on muotoilijan suunnittelemia julisteita.

ALEKSANDER LINDEBERGIN KOKOELMA, jossa on hänen suunnittelemiaan julisteita ja muuta mainosmateriaalia.

ILPO KAISLANIEMEN KOKOELMA, jossa on puolalaisia, unkarilaisia, neuvostoliittolaisia ja suomalaisia julisteita.

LauriTarastiPrize_ILJA_ILJA_KLEMENCOV_verkkokoko.jpgIlja Klemencov: They Can Disappear, 2010. Klemencov voitti julisteellaan Lauri Tarasti -ympäristöjulistesarjan Lahden kansainvälisessä julistetriennalessa 2011.

Ulkomaisista julisteista vanhimpia ovat ranskalaiset art nouveau -julisteet ja puupiirroksina toteutetut japanilaiset julisteet, jotka ovat 1890-luvulta. Kokoelmissa on myös monia saksalaisia Jugend-julisteita sekä 1920- ja 30-luvulla painettuja matkailuun liittyviä keskieurooppalaisia julisteita. Lisäksi puolalaisten julisteiden kokoelma on niin ajallisesti kuin määrällisesti kattava, samoin ranskalaisen Grapus-ryhmän lahjoittama, ryhmän omista julisteista koostuva kokoelma. Julistemuseossa säilytetään kansainväliseen parfyymimainontaan liittyvää kokoelmaa. Macaon taidemuseo lahjoitti Lahteen macaolaisista julisteista koostuvan kokoelman ja kiinalaisia vallankumousjulisteita. Library of Congress lahjoitti kattavan neuvostoliittolaisten nykyjulisteiden kokoelman. Kulturzentrum der DDR lahjoitti itäsaksalaisten julisteiden kokoelman. Benetton lahjoitti Toscanin suunnittelemia yhtiön tuotteita mainostavia suurjulisteita. JAGDA ja muutama japanilainen painotalo ovat lahjoittaneet Lahteen julisteita. Tämän lisäksi monet yksityiset ulkomaiset henkilöt ja yhteisöt ovat lahjoittaneet Lahteen julisteita.

Julistekokoelman aineistotyypit

Kokoelmissa on tällä hetkellä noin 80 000 julistetta, joista kotimaisten osuus on noin 30 000 julistetta. Lisäksi kokoelmissa on taidepainojäljennöksiä, ex libriksiä ja etikettejä, joita otetaan vastaan hyvin rajoitetusti

Takaisin alkuun              

pisteviiva.gif                                        

Kulttuurihistorialliset kokoelmat

Kulttuurihistoriallisiin kokoelmiin talletetaan Lahden ja Päijät-Hämeen esineellistä historiaa. Kaupungin luonteesta johtuen erikoisesti huonekalu- ja tekstiiliteollisuus ovat tallennuksen keskiössä.

Alueellisin perustein syntyneitä kokoelmia täydentävät kaksi jo 1950-luvulla saatua suurta erikoiskokoelmaa: Viipuri-kokoelma ja Klaus Holman muistokokoelma. Viipuri-säätiön omistama, mutta Lahden museoille ainaistalletettu Viipuri-kokoelma sisältää noin 3000 Viipurin historiallisen museon kokoelmista talvi- ja jatkosodan jaloista pelastettua esinettä.

Klaus Holman muistokokoelmassa on ranskalaista ja italialaista antiikkia, kuten huonekaluja, keramiikkaa ja taidetta. Esineistö on aikanaan muodostanut näyttävät puitteet ministeri Harri Holman ja rouva Alli Holman edustuskodissa Pariisissa ja Roomassa. Klaus Holman 541 esineen muistokokoelma oli pääosin esillä perusnäyttelynä Lahden historiallisessa museossa vuoteen 2018 asti. Viipuri-kokoelma ja Klaus Holman muistokokoelma eivät ole karttuvia kokoelmia.

di29045.jpgVuonna 2014 käynnistynyt Klaus Holman muistokokoelman tutkimushanke tuo mahdollisesti lisätietoa myös tästä Kaarle Häijyksi-nimetystä puuveistoksesta. Kuva: Tiina Rekola.

Teollisesti valmistettujen huonekalujen osuus kokoelmassa kasvoi huomattavasti vuonna 2005 kun Askon huonekalutehtaiden oman museotoiminnan myötä karttunut kokoelma siirtyi Lahden museoiden omistukseen. Kokoelmaan kuuluu noin 400 huonekalua tehtaan 81 vuotisen toiminnan ajalta sekä 30 Upon valmistamaa kodinkonetta. Muuta Askon ja Upon toimintaan liittyvää esineistöä on noin 2000. Esineistön lisäksi lahjoituksessa oli mukana niin ikään tehtaan toiminta-ajan kattava laaja arkisto- ja valokuva-aineisto.

 

AskoKokelma.jpg

Askon kokoelman helmiä. Kuvat: Tiina Rekola.

Muun alueellisen teollisuusperinteen ja elinkeinoelämän tallentaminen pyritään tekemään muuten kuin esineellisessä muodossa, mm. näyttelyhankkeina, haastatteluilla ja dokumentoinnilla. Myös esinehankintoja tehdään, mutta rajoitetummin kuin painopisteryhmissä. Lahtelaisia yrityksiä ja yhteisöjä rohkaistaan ja opastetaan tallentamaan ja säilyttämään toimintaansa liittyvää esineistöä ja muuta materiaalia.

Nykydokumentoinnin vastuualueeksi valittiin vuonna 2009 vanhusväestön elämänpiiriin liittyvien ilmiöiden tallentaminen. Lahden museo oli mukana vuonna 2011 toteutetussa valtakunnallisessa Talvipäivä-hankkeessa, jonka yhteydessä dokumentoitiin yhden päivän ajan lahtelaisen, laitoksessa asuvan vanhuksen arkea.

Kulttuurihistoriallisiin kokoelmiin on sen historian aikana tallennettu alueen julkiseen - ja elinkeinoelämään liittyviä kokonaisuuksia, joita on sittemmin lahjoitettu edelleen aihepiiriä tallentaville museoille. Koulukokoelma ja Sairaalamuseokokoelma odottavat vielä sopivaa valtakunnallista ylläpitäjää.

Kulttuurihistoriallisessa peruskokoelmassa on noin 45 400 esinettä.

Kulttuurihistoriallisen kokoelman aineistotyypit

Kulttuurihistoriallisten kokoelmiin kuuluu erityyppisiä esineitä ja suoraan niihin liittyvää arkistoaineistoa sekä immateriaaliseen tallennukseen liittyvää arkisto-aineistoa. Lisäksi kulttuurihistoriallisessa kokoelmassa on alueen historiaan ja kokoelmasisältöihin liittyvää audiovisuaalista aineistoa.

Takaisin alkuun

pisteviiva.gif

Kuvakokoelmat

Kuva-arkiston tallennusaluetta määrittää toisaalta paikallisuus, toisaalta Lahden museoiden toiminta sekä niiden kokoelmien tallennusalueet. Teemojen yhteenlaskettu kirjo on näin ollen laaja. Erityyppisiä kuvatallenteita on viimeisen arvion mukaan noin 500 000 kappaletta, näistä digitaalisia kuvaoriginaaleja on n. 70 000.

Paikallisuuden osalta ensisijaista on Lahden kaupungin historiaan liittyvä kuva-aineisto. Toissijaisesti tallennetaan myös Päijät-Hämeen maakuntamuseon alueeseen ja suomalaiseen Viipuriin liittyvää kuva-aineistoa.

KUVDRV2015005_10.jpgFellmanin perhe hulluttelee todennäköisesti August Fellmanin 60-vuotisjuhliin liittyen 16.9.1899 Lahden kartanon portailla. Kuva: V. A. Rautell.

Tallennusalueessa ei ole tapahtunut periaatteen tasolla suuria muutoksia, mutta periaatteen noudattamisessa pyritään nyt entistä suurempaan tarkkuuteen.

Kuvakokoelmien aineistotyypit

Tällä hetkellä eniten aineistoa tallentuu oman tuotannon kautta digitaalisessa muodossa. Kuva-arkisto vastaanottaa myös erikokoisia ja -tyyppisiä negatiiveja, vedoksia, dioja, Lahti-aiheisia maisemapostikortteja, albumeja ja kehystettyjä valokuvia. Kokoelmiin kuuluu entuudestaan myös muita aineistotyyppejä, esimerkiksi pahvimatriiseja.

Tallennuksessa on otettava huomioon kunkin aineistotyypin säilyvyys. Värikuvia on otettu ja vastaanotettu aiemmin varsin vähän niiden huonon säilyvyyden vuoksi. Viime aikoina värikuvia on jälleen vastaanotettu, mutta ne on myös pyritty digitoimaan välittömästi tuhoutumisen varalta.

Postikortteja on paljon, ja suurin osa on omana kokonaisuutenaan. Tallennusalueeseen kuuluvat ns. maisemapostikortit on tarkoitus säilyttää jatkossakin kuva-arkiston yhteydessä. Sen sijaan muut kortit, esimerkiksi joulukortit, onnittelukortit ja taidekortit siirretään kulttuurihistoriallisiin kokoelmiin.

Kuva-arkiston näkökulmasta kuva on ensisijaisesti kuva, toissijaisesti esine. Kuvien, esimerkiksi lasinegatiivien, yhteydessä saatetaan säilyttää myös alkuperäisiä pakkausmateriaaleja, mikäli sen katsotaan olevan perusteltua. Kuva-arkiston kokoelmiin otettujen kehystettyjen valokuvien kohdalla kehysten säilyttämisessä ratkaisevaa on ollut kehysten kiinteä suhde kuvaan, kehyksiä koskevat kontekstitiedot ja kehysten merkitys kuvan suojana. Monessa tapauksessa kehykset on poistettu esimerkiksi niiden huonon kunnon vuoksi.

Albumit on nykyään pyritty säilyttämään kokonaisuuksina, milloin sen ei ole oleellisesti katsottu haittaavan kuvien luettelointia tai säilymistä. Toisinaan albumi on kuitenkin ensin dokumentoitu ja sitten purettu.

lefren_albumi.jpgLahtelaisen Lefrénin leipuriperheen valokuva-albumi.

Kuva-arkiston kokoelmiin otettujen kehystettyjen valokuvien kohdalla kehysten säilyttämisessä ratkaisevaa on ollut kehysten kiinteä suhde kuvaan, kehyksiä koskevat kontekstitiedot ja kehysten merkitys kuvan suojana. Monessa tapauksessa kehykset on poistettu esimerkiksi niiden huonon kunnon vuoksi.

Kuvakokoelmien painopisteet

Oman tuotannon osuus on ollut kokoelmien (sekä ei-digitaalisten että digitaalisten) kartunnan kannalta keskeinen. Tästä kuva-aineistosta on suuri osa Lahden museoiden (filmiajalla myös Päijät-Hämeen maakuntamuseon alueen museoiden) kokoelmista otettuja kuvia, kuvia julistebiennalessa mukana olleista julisteista sekä näyttelyihin liittyviä kuvia, ennen kaikkea ripustusten dokumentointia. Kokoelmista otettuja kuvia (esinekuvia, teoskuvia, digitoituja kuvia jne.) ei enää liitetä kuvakokoelmiin vaan ne saavat tiedostonimikseen kuvauskohteiden signumit.

Filmiajalla myös muu museon toiminnan (mm. avajaiset, opintomatkat, juhlat, vastaanotot, kokoukset) dokumentointi on ollut keskeistä. Museon toiminnan dokumentointia on viime aikoina vähennetty rajusti. Jatkossakin nykydokumentointi suunnataan nimenomaan museomaailman ulkopuolelle.

Museomaailman ulkopuolelle suuntautuva nykydokumentointi on osa kuva-arkiston toimintaa, kaupunkiympäristöä kuvataan sen muuttuessa. Varsinaisia nykydokumentointihankkeita on vuosien varrella sen sijaan ollut vähemmän, mutta näistä mainittakoon museon TAKO-työhön liittyvät vanhuksen elämää dokumentoineet Suomalainen talvipäivä (2011) ja Onni museoon-hankkeissa (2018) tuotettu materiaali sekä eräät teollisen tuotannon dokumentoinnit. Nykydokumentointihankkeita on tarkoitus lisätä aikatauluttamalla valokuvaajan tehtäviin tallennusalueisiin sopivia kohteita

Filmiajalta on jonkin verran systemaattista kaupunkikuvan dokumentointia. Myös yksittäisiä kohteita ja perinteitä on kuvattu. Kaivaus- ja rakennusinventointikuvat ovat tulleet tuotantoon 1990-luvulta alkaen. Dioissa painottuvat taide- ja julistekuvat kokoelmista ja julistebiennalesta.

Talviurheiluun liittyvässä valokuva-aineistossa painottuvat Salpausselän kisoihin ja Lahdessa järjestettyjen pohjoismaisten lajien maailmanmestaruuskisoihin liittyvät valokuvat, talviolympialaisiin sekä maailmamestaruuskisoihin liittyvät suomalaisurheilijat lukuun ottamatta jäälajeja sekä monenlaiset muut hiihtolajeihin ja alan urheilijoihin liittyvät valokuvat.

Digitaalisen kuvan ajalla on toteutettu muutamia laajempia kuvaushankkeita tutkimus- ja julkaisuhankkeisiin liittyen. Suurimpia kokonaisuuksia ovat kuvaukset Lahden arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa varten (APOLI), arkkitehti Unto Ojosen tuotannon dokumentointi, Lahden sodanjälkeisen rakennusperinnön dokumentointi ja Lahden sakraalirakennusten ja puistojen kuvaus. Lisäksi mainittakoon Päijät-Hämeen kuntakeskusten dokumentointi, Nastolan kuvaus Nastolan kulttuuriympäristöselvitystä varten ja Lahden MM-kisat 2017. Vuosittaisia kuvauskohteita ovat olleet Salpausselän kisat ja vuoteen 2007 asti Suomalaiset historiapäivät.

Vastaanotetun aineiston osalta varsinaisia painopisteitä ei ole helppo hahmottaa. Aiemmin aineistoa on otettu vastaan nykynäkökulmasta löyhin perustein. Painopisteet noudattelevat kuitenkin osin esinekokoelmien painopisteitä. Yksityistä elämää ja vapaa-aikaa käsittävää aineistoa on verrattain vähän, hallinnon ja kaupan alan kuvia vastaavasti verrattain paljon.

Ajallisesti katsottuna hyvin varhaista aineistoa 1800-luvun lopulta alkaen on entuudestaan varsin niukasti. Näin ollen kaikki varhainen tallennusalueeseen kuuluva aineisto täydentäisi hyvin kokoelmia. Isot lahjoituserät ovat tuoneet mukanaan ajallisia painotuksia siten, että 1950- ja 1960-luvun aineistoa on verrattain paljon. Vastaavasti 1990-luvun ja 2000-luvun aineistoa on tallennettu varsin vähän omaa tuotantoa lukuun ottamatta. Oma tuotantokin on 1990-luvulla karkeasti ottaen rajoittunut kokoelmakuvauksiin, museon toiminnan dokumentointiin ja itsestään selviksi muodostuneisiin kuvauskohteisiin. Vielä 2000-luvulla omaa tuotantoa ovat ohjailleet pitkälti museon muusta toiminnasta nousseet kuvatarpeet.

Jatkossa tallennusta määrittävät osin tutkimusohjelmaan ja tulevaan näyttelyohjelmaan kirjatut linjaukset, mutta myös kuvakokoelmien sisälle jo muodostuneet painopisteet.

Systemaattinen aukkojen paikkaaminen ainakaan ostoin ei vaikuta lähitulevaisuudessa realistiselta resurssien vähyyden vuoksi. Hankintapäätöksiä tehtäessä, erityisesti lahjoitusten vastaanottoa harkittaessa ja omaa tuotantoa suunniteltaessa, on kuitenkin paikattava aukkoja mahdollisuuksien mukaan.

kuva_arkistoa2a.jpgKuva-arkiston työskentelytiloja.

Takaisin alkuun

pisteviiva.gif

Radio- ja tv-alan kokoelmat

Radio- ja tv-museon kokoelma on syntynyt Yleisradion Radiomuseon peruina saadusta n. 10 000 esineestä. Radio- ja tv-museosäätiön perustamisvaiheessa Yleisradio Oy lahjoitti radio- ja tv-toimintaan liittyvän laite- ja esinekokoelmansa säätiölle. Kokoelma siirtyi 18.2.1993 Radio- ja tv-museosäätiön omistuk­seen. Säätiö puolestaan luovutti kokoelman hallinnan museolle. Vuodesta 1993 lähtien kokoelmat ovat karttuneet Radio- ja tv-museon omistukseen.

Radio- ja tv-alan kokoelmiin tallennetaan radio- ja tv-toimintaan liittyvää esineistöä ja perinnettä valtakunnallisesti. Puhelin- ja telelaitteiden osalta näkökulma on paikallinen ja siinä rajoitutaan paikalliseen puhelinyhdistykseen sen koko toiminta-ajalta. Keräyksen etusijalla on radio- ja tv-museosäätiön yhteisöjäseniin liittyvä aineisto.

RTMRTME96047_2a.jpg

Käsityönä Lahdessa vuonna 1933 tehty kidekone, jossa on loimukoivukuori.

Kokoelmiin kuuluu radio- ja televisiovastaanottimia, kodin äänen- ja kuvantallennuslaitteita, Lahden ja Tiirismaan radioasemaan ja muuta lähetystoimintaan liittyvää esineistöä, vastaanotin- ja lähetinputkia sekä studioteknistä ja ohjelman valmistukseen liittyvää esineistöä, kuten lavasteita ja tarpeistoa. Lisäksi tallennetaan DX-kuuntelu- ja radioamatöörilaitteita sekä radiopuhelimia ja laiva-, lentokone- ja rautatieradioita. Puhelinlaitteista talletetaan vain paikalliseen tele- ja puhelintoimintaan liittyvää esineistöä.

RTMRTME97030.JPGSuomalainen televisio Asavisio1336 vuodelta 1965.

Kokoelmissa on tällä hetkellä noin 20 000 esinettä. Muun tallennusalueeseen liittyvän aineiston osalta keskeisiä ovat radio- ja tv-toimintaan liittyvät valokuvat (etenkin kuuntelu- ja kat­selutilanteisiin liittyen), radio- ja tv-alan kirjat, lehdet ja av-materiaali (radio- ja tv-ohjelmat, äänitteet) sekä arkistoaineisto. Valokuvia kokoelmissa on n. 10 000 kpl, kirjoja ja lehtiä n. 11 000 kpl. Erilaisia äänitteitä kokoelmissa on n. 7300 kpl ja lisäksi käsittelemätöntä ääniteaineistoa 150 hyllymetriä. Arkistoaineistoa on 1500 arkistoyksikköä.

Takaisin alkuun

pisteviiva.gif

Taidekokoelmat

Taidekokoelmat jakautuvat museon omistuksessa olevaan taiteeseen ja museolle talletettuun taiteeseen. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Lahden kaupungin taidekokoelma, joka poikkeaa statukseltaan ja hankintaprosessiltaan muusta kokoelmasta.

Museon omistamiin taidekokoelmiin kuuluu 5300 taideteosta. Ne koostuvat pääasiassa suomalaisesta vanhemmasta ja modernista taiteesta siten, että ajallinen painopiste on 1950-luvussa ja alueellinen Päijät-Hämeen alueen taiteessa. Taidekokoelmaan hankitaan teoksia, joilla on tekijänsä, aiheensa, synty- tai omistushistoriansa kautta jokin yhteys Lahteen tai Päijät-Hämeeseen. Kokoelmiin kerätään myös Lahden taideinstituutista valmistuneiden taiteilijoiden tuotantoa.

LTMB13.jpgOrimattilaisen kuvanveistäjän Pentti Papinahon elegantti puuveistos Aatelistyttö on vuodelta 1954. Kuva: Tiina Rekola.

Kokoelmaan on hankittu ja hankitaan mm. Väinö Hämäläisen, Pentti Melasen, Reino Hietasen, Mauno Hartmanin, Olavi Lanun, Matti Koskelan sekä monen nuoremman polven taiteilijan teoksia. Myös taiteilijat ovat lahjoittaneet teoskokonaisuuksiaan museolle, näistä mainittakoon Pentti Melanen (127 teosta), Paavo Sarelli (yli 100 teosta), Georg Engeström (47 teosta). Vuonna 2017 museo vastaanotti merkittävät lahjoituskokoelmat taiteilija Olavi Lanulta (180 teosta) ja Mauno Hartmanilta (460 teosta).

Kokoelmaan kuuluu yksittäisiä ulkomaisia taideteoksia ja lisäksi mm. yhdeksän kiinalaista terrakottaveistosta Han, Sung- ja Tang-kausilta.

Grafia ry:n vuonna 1982 museolle lahjoittama taidehistoriallisesti arvokas Suomen Taidepiirtäjäin Liiton kokoelma sisältää piirustuksia ja piirustuksiksi katsottavia teoksia 1800-luvun puolivälistä nykypäiviin. Kokoelmaa kartutetaan ja täydennetään mahdollisuuksien mukaan ja siihen otetaan myös lahjoituksia.

LTMG135.jpgLahden taidemuseon kokoelmissa on useita Tuulikki Pietilän grafiikanvedoksia ja piirustuksia. Väripuupiirros Metropol on vuodelta 1961. Kuva: Tiina Rekola.

Lahden kaupungin taidekokoelma sisältää noin 1 680 teosta. Siihen kuuluu maalauksia, piirustuksia, grafiikkaa, veistoksia, lähinnä 1900-luvun paikallista taidetta. Kokoelmaan kuuluvat kaupungin ulkoveistokset ja -reliefit, joita on noin 80 sijoitettuna eri puolille kaupunkia. Kaupungin taidekokoelmat teokset ovat ns. käyttökokoelmaa, jonka teoksia museo lainaa kaupungin virastoihin ja laitoksiin. Kokoelmat karttuvat pääsääntöisesti lahjoituksina ja kaupungin vastaanottamina

taidelahjoina [1]. Kokoelmahankinnat tekee museo mutta suurten julkisten teosten tilauksesta päättää viime kädessä kaupunginhallitus.

Noin neljännes museon hallinnoimista taidekokoelmista on talletuksia. 

Taidekokoelman perustan ja vanhimman osan muodostavat vuonna 1950 entisestä Viipurin taidemuseosta siirretyt 74 teosta. Kokoelma sisältää 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolen kotimaista ja ulkomaista taidetta. Viipuri-kokoelmaa täydennetään resurssien mukaan. Kokoelman omistaa Viipuri-säätiö, mutta se on ainaistalletettu Lahden museoille.

LTMD18.jpg

Eero Järnefeltin suurikokoinen maalaus Syysmaisema Kolilta (1910) on aikoinaan kuulunut Viipurin taidemuseon kokoelmiin. Viipurista saadut teokset ovat Lahden taidemuseon vanhin ja arvokkain osa. Kuva: Tiina Rekola.

Lahden Taiteet ry:n kokoelmassa on 1960- ja 1970-lukujen kokeilevaa kotimaista taidetta. Teosten omistajatahoa ei ole enää olemassa, koska yhdistyksen toiminta on loppunut. Kokoelman varhaisin talletussopimus on vuodelta 1973.

Päijät-Hämeen Taidemuseoyhdistyksen omistama kokoelma sisältää noin 70 teosta, joista osa on taiteilijoiden lahjoittamia teoskokonaisuuksia ja osa yksityisten tahojen rahoituksen turvin hankittuja teoksia. Osa kokoelmasta on sijoitettu kaupungin julkisiin tiloihin. Yhdistys kartuttaa kokoelmaa muutaman vuoden välein.

Suomen Säästöpankin kokoelma, jonka omistaa Valtion taidemuseo (vuodesta 2014 Suomen Kansallisgalleria), sisältää 101 kotimaista taideteosta. Kokoelmassa on joitakin merkittäviä paikallisten taiteilijoiden töitä. Neuvottelu kokoelman lahjoittamisesta Lahden museoiden omistukseen on käynnissä.

LTMA635_rajattuA4.jpg

Olavi Lanu sai aiheen lasikuituiseen Ympyrä-teokseensa (1995) multapellon pintaan sataneesta ensilumesta. Kuva: Tiina Rekola

Silvekoski-säätiön omistama kokoelma käsittää 260 teosta. Se sisältää lahtelaisen Hilkka Silvekosken (1913–1972) puupiirroksia, litografioita ja metalligrafiikkaa 1950- ja 1960-luvuilta.

Ionowa-säätiön omistuksessa oleva 1250 teoksen kokoelma sisältää Lahdessa ja Hämeenkoskella asuneen Aleksandra Ionowan (1899–1980) improvisoituja, spontaanisti syntyneitä teoksia vuosilta 1946–1978, joissa on uskonnolliseen mystiikkaan (antroposofiaan) liittyvä aihemaailma. Ionowa-kokoelman mukana on tullut hänen taiteilijaystävänsä Selma Mäkelän maalauksia.

Lahden Lakimiesyhdistys ry:n omistamissa kokoelmissa on 97 Tapani Lemminkäisen karikatyyripiirustusta Lakimiesyhdistyksen jäsenistä. Lemminkäisen karikatyyrikokoelma sai täydennystä vuonna 2007, kun LC Lahti Vesijärvi talletti museolle 28 taiteilijan tekemää karikatyyriä Lions-klubin jäsenistä.

Lisäksi taidekokoelmissa on kolme pienenpää talletusta, jossa on 43 teosta.

Taidekokoelman aineistotyypit

Taidekokoelmassa on eri tekniikalla toteutettuja maalauksia, piirustuksia, veistoksia, grafiikkaa ja ns. muulla tekniikalla valmistettuja taideteoksia. Valokuvia ja videotaidetta on hankittu jonkin verran, samoin muutamia installaatioita.

Takaisin alkuun

pisteviiva.gif

Talviurheilukokoelmat

Talviurheilukokoelmat koostuvat hiihdon pohjoismaisten lajien kuten hiihdon, mäkihypyn, yhdistetyn ja ampumahiihdon sekä alppilajien että talviurheilu eli lumileikkien historiaan ja nykypäivään liittyvästä aineistosta. Kokoelmia on aloitettu kartuttaa vuodesta 1959 lähtien Lahden Hiihtoseuran veteraanien toimesta. Lahden kaupunginmuseon hoitoon talviurheilukokoelmat ja Hiihtomuseo on otettu vuodesta 1974 lähtien. Nykyisessä Hiihtomuseossa kokoelmia on esitelty vuodesta 1989 lähtien.

Ajallisesti tallennus kattaa historiallisen ajan, mutta painopiste on 1900-luvun historiassa, kun talvisten lajien kilpailutoiminta ja liikuntaharrastus ovat voimistuneet ja kasvaneet merkittäviksi tekijöiksi suomalaisessa yhteiskunnassa.

HIMHIME3253a.jpgMäkihyppääjän kypärä, Lake Placid 1980. Kuva: Tiina Rekola.

Jääkiekosta ja muista jäälajeista tallennetaan nykyisin vain paikallista aineistoa, koska Suomen Jääkiekkomuseolla valtakunnallinen vastuu jääkiekkoperinteen keruusta. Kilpaurheilun lisäksi kerätään tarvehiihtohistoriaa, talvista kunto- ja harrastushiihtoperinnettä ja lumileikkien maailmaa sekä talvilajien urheiluvälineiden valmistusperinnettä ja urheiluseuraperinnettä talvilajien osalta.

Talviurheiluaiheisissa kokoelmissa on noin 15 300 esinettä, noin 7000 talviurheiluaiheista postimerkkiä, noin 19 500 talviurheiluhistoriaan liittyvää valokuvaa ja laaja talviurheiluaiheinen esinearkisto (=käsiarkisto), joka sisältää muun muassa 3749 talviurheiluaiheista postikorttia. Lisäksi on alan kirjallisuutta sisältävä käsikirjasto, jossa on noin 11 300 kirjaa, lehteä ja muuta julkaisua. Esineet painottuvat maastohiihto-, alppilaji- ja mäkihyppyvälineisiin, erilaisiin talviurheiluvarusteisiin, palkintoihin, talviurheilutekstiileihin, erilaisiin merkkeihin, kilpatapahtumiin liittyviin esineisiin ja alan tehtaiden toimintaan liittyvään esineistöön. Talviurheiluun liittyvää kuva-aineistoa on kuvattu kuvakokoelmien kohdalla.

HIMHIME2004055a.jpgMitalityyny, MM Lahti 1958. Kuva: Tiina Rekola.

Hiihtomuseo huolehtii myös muutamasta hiihdon aihepiiriin kuuluvasta arkistosta. Talletusarkistoja tällä hetkellä ovat Lahden Hiihtoseuran arkisto, MM-kisat Lahti 1978 -arkisto, MM-kisat Lahti 1989 –arkisto, , MM-kisat Lahti 2001 –arkisto, Ampumahiihto MM-kisat Lahti 1981 –arkisto ja Ampumahiihto MM-kisat Lahti 1991 –arkisto. Lahjoitusarkistoja ovat Finlandia hiihdon arkisto ja Vanhat Hiihtoveikot -arkisto.

Takaisin alkuun

 


[1] Kaupungin vastaanottamat muut lahjaesineet menevät kulttuurihistoriallisiin kokoelmiin

 

Kokoelmatyö

Kokoelmatyötä tehdään kokoelmayksikössä, johon kuuluvat kokoelmapäällikkö, eri kokoelmista vastaavat amanuenssit (5), museoapulainen, tekstiilikonservaattori ja esinekonservaattori, kuvankäsittelijä ja kaksi museomestaria. Julistemuseon amanuenssi ja valokuvaaja tekevät myös kokoelmatyötä, samoin kokoelmatyötä tehdään arkeologiseen aineistoon ja kulttuuriympäristöön liittyvien kokoelmien osalta tutkimusyksikössä.

Kokoelmatyön voi jakaa kokoelmahoitotehtäviin (alla kuvattu kokoelmaprosessi), asiantuntijatehtäviin (kokoelmiin liittyvä tutkimus, konsultointi, näyttelyiden ja julkaisujen sisällöntuotanto, luennot, opastus, tiedonkeruu), kokoelman julkaisemiseen liittyviin tehtäviin (näyttelyt, kuva-tilaukset, lainat, sijoitukset) sekä logistisiin tehtäviin (alla kuvattu nouto/palautusprosessi).

Kokoelmaprosessi

Kokoelmista vastaaviksi nimitetään työntekijöitä, jotka tuntevat asiantuntemuksensa puitteissa kyseessä olevan kokoelman sisällön ja yhdessä kokoelmapäällikön kanssa vastaavat sen hallinnasta.

Kokoelmista vastaavat:

Kokoelmapäällikkö

Arkeologiset kokoelmat
Tutkimuspäällikkö

Julistekokoelmat
Julistekokoelmista vastaava amanuenssi

Kuva- ja arkistokokoelmat
Kuvakokoelmista vastaava amanuenssi
Valokuvaaja (digikuvakokoelmat)

Kulttuurihistorialliset kokoelmat
Kulttuurihistoriallisista kokoelmista vastaava amanuenssi

Tekstiilikokoelmat
Tekstiilikonservaattori

Radio- ja tv-historian kokoelmat
Radio- ja tv-alan kokoelmista vastaava amanuenssi

Rakennettuun ympäristöön liittyvät arkistot ja kartat
Rakennustutkija

Taidekokoelmat
Taidekokoelmista vastaava amanuenssi

Talviurheilukokoelmat
Talviurheilukokoelmista vastaava amanuenssi

KARTUNTA

Lahden kaupunginmuseon kokoelmat voivat karttua seuraavilla tavoilla:

Lahjoitus: Omistaja lahjoittaa objektin tai erän museolle, jolloin omistus- ja muut oikeudet siirtyvät museolle. Lahjoitukseen voi liittyä ehtoja, mutta pääsääntöisesti lahjoitukset tulevat museolle vastikkeetta ja peruuttamattomasti.

Osto: Kokoelmia voidaan kartuttaa ostamalla.

Museolöytö on museon kokoelmiin kuuluva objekti, jonka numero, alkuperä- ja/tai muut taustatiedot ovat jostain syystä kadonneet tai jääneet kirjaamatta.

Siirto kokoelmaan: Kaupungin omistuksessa oleva taideteos, esine tai muu materiaali, jonka voidaan katsoa soveltuvan osaksi museon kokoelmia. Kokoelmaan siirrettyyn materiaaliin sovelletaan museossa hyväksyttyä kokoelmahallintaprosessia.

Oma tuotanto hankintaterminä tarkoittaa kuva-arkistokokoelmaan liittyvä nykydokumentointi- ja asiakaskuvien digitaalista dokumentointia ja perinnearkiston muistitietoaineistoa.

Deponointi (talletus) on museokokoelmaan otettu objekti tai erä, jonka omistaa edelleen objektin tai erän luovuttaja ja museolla on huolto- ja hallintaoikeus sovituin ehdoin. Lahden museoissa uushankintoja ei oteta vastaan talletuksina. Kokoelmissa ennestään olevista talletuksista pyritään eroon muuttamalla talletus tallettajan kanssa neuvotellen lahjoitukseksi tai lahjoittamalla talletus takaisin tallettajalle.

Arkeologiset löydöt Tietyt historiallisen ajan maalöydöt voidaan Museoviraston kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen liittää osaksi Lahden kaupunginmuseon kokoelmia.

KOKOELMIIN LIITTÄMINEN

1. HANKINTA: YHTEYDENOTTO, ARVIOINTI, PÄÄTÖS

Yhteydenotto

A. Kun museo haluaa kokoelmaan esineen/taideteoksen/kuvan/arkistomateriaalin (jatkossa objekti), museon edustaja on yhteydessä objektin omistajaan.

B. Objektia tarjotaan museokokoelmaan.

Jos tarjous ei tule suoraan k.o. kokoelmasta vastaavalle henkilölle, asiakkaan yhteystiedot otetaan ylös ja asiasta ilmoitetaan kokoelmapäällikölle tai kokoelmasta vastaavalle.

Lahden kaupunginmuseon tiloihin ei oteta objekteja, joita ei haluta kokoelmiin. Objektin voi erillistä lomaketta käyttäen jättää museon arvioitavaksi kokoelmaan ottamista varten.

Arviointi

Jos objekti/objektiryhmä täyttää vastaanottokriteerit (yllä), kokoelmavastaava, kokoelmapäällikkö, konservaattori ja mahdolliset muut kysymykseen tulevat asiantuntijat arvioivat museokokoelman hankintaperiaatteiden pohjalta, onko perustetta kokoelmaan ottamiselle. Ostoissa kokoelmavastaava neuvottelee hinnasta myyjän kanssa ja sopii asiasta kokoelmapäällikön ja/tai museonjohtajan kanssa.

Kokoelmaostot tehdään pääsääntöisesti kokoelmayksikön budjetista.

Jos objekti/objektiryhmä ei täytä vastaanottokriteereitä (yllä) riittävältä osin tai sen parempi paikka on muussa muistiorganisaatiossa tai vastaava objekti on jo kokoelmassa, kokoelmavastaava ilmoittaa asiakkaalle ilman neuvottelua muiden kokoelmayksikön työntekijöiden kanssa, että objektia ei oteta kokoelmaan.

Arvioinnin pohjalta tehdään hankintapäätös.

2. VASTAANOTTO

Lahja- tai kauppakirja

Kokoelmasta vastaava täyttää vastaanottolomakkeen yhdessä objektin luovuttajan kanssa. Vastaanottolomake toimii sekä lahja- että kauppakirjana. Luovuttajalta otetaan aina allekirjoitus vastaanottolomakkeeseen. Allekirjoituksellaan luovuttaja hyväksyy museon asettamat vastaanottoehdot itseään sitoviksi ja vakuuttaa antamansa tiedot oikeiksi. Asiakirjasta otetaan kopiot molemmille osapuolille.

Taustatiedot

Luovutustilanteessa kirjataan lahjoittajalta/myyjältä/luovuttajalta saatavat, objektiin liittyvät tiedot (valmistus-, käyttö-, omistus- ja hankintatiedot). Tiedot liitetään vastaanottolomakkeeseen edelleen siirrettäväksi objektin luettelointitietoihin.

Maksatus/ kiitos

Kokoelmapäällikkö hoitaa maksuliikenteen kaupungin maksujärjestelmän kautta. Vuoden aikana Lahden museoille lahjoittaneille lähetetään kiitos joulukortilla.

3. DIARIOINTI

Diarioinnilla tarkoitetaan toimenpidettä, jolla objekti liitetään kokoelmaan. Objekti saa kokoelmakohtaisen tunnuksen, joka on jokaisella objektilla ainutlaatuinen. Kokoelmasta vastaava tai luetteloija diarioi hankintaerän museotietokantaan.

Objekteihin, jotka numeroidaan maalaamalla tai ompelemalla, kiinnitetään diarioinnin yhteydessä tunnistenumero väliaikaisesti. Arkistoaineistoon ja kuviin merkitään lopullinen numero diariointivaiheessa.

4. OBJEKTIN KÄSITTELY kokoelmiin liittämistä VARTEN

Siirto vastaanottotilaan

Objekti siirretään vastaanottotiloihin. Tarvittaessa hankintaerän tilapäinen sijaintipaikka merkitään tietokantaan hankintaerän tietoihin.

Vastaanotto

Konservaattorin tarpeelliseksi katsomat toimenpiteet tehdään.

Numerointi

Objektiin merkitään numero kullekin objektiryhmälle sovitulla tavalla.

Kuvaaminen

Objekti kuvataan. Kuvaustilanteessa harkitaan, riittääkö yksi kuva vai tarvitaanko useampi, (esim. leimat, tausta). Kuva/kuvat lisätään tietokantaan ohjeen mukaisesti.

Hankinnasta vastaava harkitsee onko valokuvaajan syytä kuvata objektit korkearesoluutioisena tulevaa käyttöä varten. Asia aikataulutetaan valokuvaajan (ja jos siirtoja tarvitaan museomestareiden) kanssa.

5. LUETTELOINTI

Objekti luetteloidaan museotietokantaan luettelointiohjeiden mukaan (luetteloija, valokuvaaja). Hankinnalle/objekteille kirjataan merkitystaso.

6. PAKKAAMINEN, SUOJAUS JA SIJOITUS

Vain numeroitu, luetteloitu ja kuvattu objekti voi päätyä säilytystiloihin, näyttelyyn tai lainaan.

Objekti pakataan kullekin objektiryhmälle soveltuvalla ja sovitulla tavalla säilytystä/kuljetusta varten. Konservaattori määrittelee pakkaamistavan.

Objektille määritellään sijoituspaikka ja se siirretään säilytystiloihin.

Säilytyspaikkatieto kirjataan museotietokantaan sovittujen koodien mukaisesti.

7. SÄILYTYSTILASEURANTA ja INVENTOINTI

Esinekonservaattori valvoo säilytystilaolosuhteita systemaattisesti ja analysoi vuosittain mahdollisia toimenpiteitä vaativat kohteet. Esimerkiksi tuhohyönteisten kannan kasvu jossain tilassa edellyttää tuholaistorjuntaa.

Säilytystilat siivotaan suunnitelmallisen kuukausi- ja vuosirytmin mukaan. Laitoshuoltajat raportoivat havaitsemistaan esineturvallisuuteen vaikuttavista seikoista konservaattorille.

Toimintasuunnitelmaan otetaan harkinnan mukaan kokoelmainventointeja, joissa käydään läpi isompia ryhmiä joko säilytyspaikoittain tai teemoittain. Näihin projekteihin osallistuu tarvittava määrä kokoelmayksikön henkilökuntaa toimestaan tai toimipaikastaan riippumatta.

Säilytystilasiirtojen yhteydessä tehdään aina inventointi, mahdollisuuksien mukaan myös valokuvaus ja täydennysluettelointi. Nämä suunnitellaan ja toteutetaan projekteina, joissa on mukana koko kokoelmayksikön henkilökunta.

Objektin täydennysluettelointi

Täydennysluetteloinnissa luettelointitiedoista tarkastetaan, että kirjaamistapa, tietosisältö ja asiasanoitus vastaavat nykytietoja ja -ohjeistusta. Näyttely- ja lainaustoiminnan sekä asiakaspalvelun vuoksi esille otettavan objektin tiedot tarkastetaan, ja mikäli luettelointi on puutteellinen, se täydennetään viimeistään tässä vaiheessa. Tarvittaessa objektit myös kuvataan.

Takaisin alkuun

 

Konservointi

Lahden museoilla työskentelee vakituisesti esine- ja tekstiilikonservaattori, jotka työskentelevät kaikkien kokoelmien parissa.

Museon konservointitilat sijaitsevat kokoelmakeskuksessa, jossa on erilliset tilat sekä esine- että tekstiilikonservoinnille. Muissa museorakennuksissa ei ole käytössä omia konservointitiloja. Museolla on käytössä pakastushuone kokoelmakeskuksen vastaanottovaraston yhteydessä. Esinekonservoinnin tiloissa on kaksi työhuonetilaa, joista toiseen on asennettu kaksi kohdepoistoa. Toiseen tilaan on asennettu vetokaappi.

Tekstiilikonservoinnin työhuoneita on kokoelmakeskuksessa kolme. Tiloissa on yksi kohdepoisto, yksi vetokaappi sekä tekstiilien pesuallas. Luvanvaraisia liuottimia säilytetään lukitussa kaapissa tekstiilikonservoinnin tiloissa.

Konservointityöt painottuvat ennaltaehkäisevään konservointiin sekä näyttelyiden ja kokoelmaan liittämisten yhteydessä tapahtuviin esinetarkastuksiin sekä -huoltoihin. Aktiivisia konservointeja tehdään vain tarvittaessa tai muiden töiden salliessa. Pakollisia aktiivisia konservointeja, joita ei kyetä aikataulujen tai vähäisten henkilöresurssien takia suorittamaan, teetetään ulkopuolisilla tahoilla ostopalveluna. Alan oppilaitoksissa voidaan myös teettää konservointeja oppilastöinä harkinnan mukaan.

Hoidon tavoitetaso

Kokoelmien hoidolla pyritään turvaamaan hyvä tai vähintään riittävä hoidon taso kaikille museoiden kokoelmille. Osa museoiden kokoelmista on määritelty toisia merkittävämmäksi ja näiltä osin kokoelmia hoidon tason tulee olla vähintään hyvä, mutta tavoitellusti erinomainen.

Valtaosa riittävän hoidon tason takaamisesta perustuu säilytystila- ja suojausratkaisuihin sekä esineistön oikeaoppisiin käsittelytapoihin. Oikeilla säilytysratkaisuilla saadaan minimoitua ulkoisten tekijöiden haitalliset vaikutukset museoesineisiin ja niiden materiaaleihin. Kokoelmia siirrettäessä säilytykseen tai näytteille, arvioidaan esinehuollon tarve ja tehdään tarvittavat toimenpiteet. Esinehuolto keskittyy esineiden puhdistukseen.

Kokoelman kunnon arviointi, dokumentointi ja konservointisuunnitelmat

Kullekin Lahden museoiden kokoelmalle on määritelty oma kokoelmavastaava, joka seuraa kokoelmien kuntoa sekä arvioi kokoelmien hoidon tasoa yhdessä kokoelmapäällikön kanssa. Hoidon tasoa varmistavat työllään konservaattorit, amanuenssit sekä museon teknisen ryhmän työntekijät. Konservaattorit tekevät tarvittavat kuntoarviot.

Kokoelmien kuntoarvioita tehdään näyttelyiden, kokoelmasiirtojen sekä muiden käsittelyjen yhteydessä ja esinekohtaisia kuntoarvioita kirjataan kokoelmatietokantaan. Tarkempi kuntoarvio voidaan liittää konservointiraportin yhteyteen.

Ennaltaehkäisevä ja aktiivinen konservointi

Lahden kaupunginmuseon konservointitoiminta painottuu lähes täysipainoisesti ennaltaehkäisevään konservointiin. Konservaattorit varmistavat, että kaikkia kokoelmia säilytetään ja esitellään asianmukaisissa tiloissa ja olosuhteissa. Konservaattorit vastaavat myös siitä, että käytetyt pakkaus- ja suojausmateriaalit ovat materiaaleille sopivia ja että kokoelmia käsitellään asianmukaisesti.

Kokoelmien puhdistus voi olla joko ennaltaehkäisevää tai aktiivista konservointia. Esineet, taideteokset ja muut materiaalit puhdistetaan niiden mennessä näyttelyyn tai takaisin säilytystiloihin. Puhdistuksen suorittavat konservaattorit. Harkinnan mukaan puhdistustyön voi suorittaa myös muu museon henkilökuntaan kuuluva henkilö konservaattorin ohjeistuksen mukaisesti. Tällöinkin puhdistuksesta vastaa konservaattori.

Museon yleisessä toiminnassa aktiivinen konservointi esineiden puhdistusta lukuun ottamatta on hyvin vähäistä ja rajoittuu lyhytkestoisiin konservointitoimenpiteisiin. Laajempia aktiivisia konservointeja joudutaan suunnittelemaan ajoittain yksittäisille esineille. Museon konservaattorit arvioivat konservointitarpeen esineen kunnon sekä tilanteen mukaan. Joissain tapauksissa konservointitarpeen selvittämiseenkin tarvitaan ulkopuolista asiantuntemusta. Konservaattorit etsivät konservointityölle soveltuvan ulkopuolisen toteuttajan.

Takaisin alkuun

 

Säilytys

Kokoelman hoito- ja säilytystilat

Museolla on kokoelmakeskus, jossa on kokoelmien parissa työskentelevien työtiloja, konservointitilat, kokoelmiin liittyvä käsikirjasto, kuva-arkiston tilat sisältäen valokuvaajan studion sekä teknisiä tiloja, kuten kokoelman vastaanottotilat ja pakastinhuoneen. Nämä tilat ovat suuruudeltaan noin 900 m2. Lisäksi museolla on vajaat 8500 m2 eritasoista kokoelmasäilytystilaa. Näistä noin tuhat neliötä on museo suoraan vuokrannut yksityiseltä kiinteistön omistajalta ja 7500 m2 on Lahden Tilakeskuksen hallinnoimaa tai vuokraamaa ja museolle edelleen vuokramaa tilaa. Kaikissa tiloissa on murtohälytys.

Erityisesti kokoelmasäilytystilat, mutta myös kokoelmien käsittelytilat ovat kokoelmien laajuuteen ja kehitykseen nähden kooltaan ja osittain laadultaan riittämättömät. Museo on laatinut vuonna 2016 suunnitelman, jossa yksilöidään tilan tarvetta jatkossa. Suunnitelma on toimitettu Lahden Tilakeskukselle ja sen saa tarvittaessa kokoelmapäälliköltä.

Lahden museoilla on runsaasti eritasoisia säilytystiloja. Eri kokoelmilla on omia sekä yhteisiä säilytystiloja. Joitakin kokoelmia on myös hajasijoitettu eri kiinteistöihin. Kunkin kiinteistön ja jokaisen säilytystilan kuntoa ja olosuhteita seurataan henkilökunnan, kiinteistöhuollon laitteiden sekä olosuhdemittariston avulla.

Suhteellisen ilmankosteuden sekä lämpötilan vaihteluja seurataan tiloihin sijoitetuilla dataloggereilla. Kertynyt olosuhdedata kerätään ja tulkitaan vuoden välein. Saatujen tietojen perusteella arvioidaan esineistön säilymisen edellytyksiä ja tarvittaessa tehdään toimenpide-ehdotuksia kokoelmien paremman säilymisen turvaamiseksi. Saadun tiedon pohjalta voidaan tehdä myös paremmin perusteltuja kokoelmien säilytyssijoituksia.

Tiloissa tehdään vuosittain tuhohyönteiskartoitus säilytystiloihin sijoitettujen liima-ansojen sekä valopyydysten avulla. Vuosikartoituksella pystytään seuraamaan tuhohyönteiskantoja ja tuhohyönteisongelmien kasvaessa hallitsemattomaksi ryhdytään rajoittaviin toimenpiteisiin. Tuholaistorjuntaa on tehty kemikaalein ja kohdennetuin pakastuksin.

Säilytystilojen olosuhteet

Taidekokoelmia varten on käytössä säilytystila, jossa on kosteudenhallintalaitteisto sekä argon-kaasusuojausjärjestelmä paloturvallisuutta varten. Myös toisessa säilytystilassa, jossa säilytetään museoiden suurikokoisempaa esineistöä, on oma kosteudenhallintajärjestelmänsä. Muissa säilytystiloissa ei ole erillisiä laitteistoja museaalisten olosuhteiden hallitsemiseksi. Noin puolet museon säilytystiloista ovat olosuhteiltaan puutteelliset. Kokoelmien sijoittelussa otetaan huomioon eri säilytystilojen tasoerot ja merkittäviä tai materiaaleiltaan herkkiä kokoelmanosia pyritään sijoittamaan turvallisempiin ja olosuhteiltaan tasaisempiin säilytystiloihin.

Museo pyrkii vaikuttamaan siihen, että olosuhteiltaan puutteellisista säilytystiloista päästään eroon ja että uudet vuokrattavat säilytystilat ovat esineturvallisuuden kannalta mahdollisimman hyviä museon kokoelmien säilyttämiseen.

Näyttelytilojen olosuhteet

Lahden museoilla on näyttelytiloja vanhoissa kiinteistöissä, jotka on muutettu museotarkoitukseen, sekä varta vasten museotoimintaan rakennetuissa tiloissa. Museo pyrkii jo rakennusvaiheessa vaikuttamaan mahdollisuuksien mukaan siihen, että näyttelytiloista tulee museoesineistölle mahdollisimman turvallinen.

Osaan uudemmista näyttelytiloista on asennettu kiinteistön puolesta erillinen kostutusjärjestelmä, jolla pyritään hallitsemaan näyttelytilan ilmaolosuhteita. Olosuhdehallittuun ja -valvottuun tilaan voidaan sijoittaa näytteille herkempiäkin museoesineitä. Laitteiston toiminnasta vastaa kiinteistöhuolto. Laitteiston toimintaa valvotaan museon toimesta näyttelytilaan asetetuiden dataloggereiden avulla.

Näyttelytiloissa on erilliset näyttely- sekä siivousvalaistus. Näyttelyvalaistuksessa otetaan huomioon valoherkkiin museoesineisiin kohdistuva valorasitus. Näyttelytiloissa olevat ulkoikkunat suojataan UV-kalvoilla haitallisen säteilyn sisäänpääsyn estämiseksi. Osassa esineisiin kohdistetuista valaisimista on erillinen valaistusvoimakkuuden säätö. Valaistuksen voimakkuutta mitataan ripustuksen yhteydessä lux-mittarilla ja varmistetaan että esineturvalliset arvot eivät ylity. Tarkempaa valoaltistuksen kumulatiivista vaikutusta arvioidessa voidaan käyttää erillistä värjätystä tekstiilistä valmistettua valoaltistusliuskaa.

Säilytystilojen vastuuhenkilöt

Säilytystiloja valvotaan yleisen käytön yhteydessä sekä museon tekninen henkilökunta tekee kuukausittain varastokierroksen säilytystiloissa. Tiloja siivotaan ulkoistetun siivousyrityksen henkilökunnan toimesta. Siivousyrityksen henkilökunta perehdytetään kohteisiin ja siivouksen vaatimuksiin. Kiinteistöhuolto vastaa talotekniikasta ja sen huolloista.

Säilytystilat ja suojaaminen

Varastointimateriaalit

Varastoinnissa otetaan huomioon museoesineiden säilytyksessä käytettävien kalusteiden ja pakkausmateriaalien mahdolliset haitalliset pitkäaikaissäilytyksen vaikutukset esineistölle. Materiaalit, jotka ovat suorassa kosketuksessa esineistöön, ovat happovapaita tai arkistokelpoisia. Yleisin käytössä oleva esineistöön koskeva materiaali on silkkipaperi. Esineistöä suojataan laskeutuvalta pölyltä myös muun muassa hallaharsolla sekä lakanoilla. Pienesineistö pakataan pakkauslaatikoihin. Esineet varastoidaan mahdollisuuksien mukaan hyllyihin ja maantasolle jäävät esineet varastoidaan lavojen päälle kosteusvahinkojen välttämiseksi.

Muun muassa valokuva-, dia-, negatiivi- ja filmimateriaalille on kokoelmakeskuksessa oma säilytystilansa.

Suurin osa arkistokokoelmista säilytetään metallisissa kaapeissa tai vetolaatikostoissa.

Valokuvat poistetaan vanhoista kehyksistään ja säilytetään irrallisina arkistokelpoisissa suojakuorissa.

Suojakuoria käytetään myös paperi- sekä negatiiviarkistojen säilytykseen. Museo poistaa kokoelmistaan materiaaliltaan vaarallisia filmimateriaaleja, sillä säilytystilat eivät ole niiden osalta riittävän turvalliset.

Kuljetusmateriaalit

Museoesineistön kuljetukset ovat yleensä lyhytkestoisia, mutta aiheuttavat kuitenkin huomattavan riskin esineistön kunnolle. Kuljetuspakkauksessa käytetyt materiaalit eivät välttämättä ole pitkäaikaissäilytykselle

soveltuvia, mutta niillä pyritään takaamaan mahdollisimman riskitön ja siten turvallinen kuljetus esineelle. Esineen koosta ja kunnosta riippuen, päätetään valmistetaanko sille erillinen kuljetuslaatikko. Pitkäaikaissäilytykseen soveltumattomat kuljetusmateriaalit poistetaan esineistön yhteydestä kuljetuksen jälkeen.

Digitaalinen pitkäaikaissäilytys

Museon kokoelmat luetteloidaan tällä hetkellä kahteen tietokantaan: kulttuurihistorialliset-, erikoiskokoelmat sekä maakuntamuseotoiminnan piiriin kuuluvia kokoelmia WebMusketti-tietokantaan sekä taide- ja julistekokoelmat Muusa-tietokantaan. Muusa on palvelintilan sisältävä kokonaispalvelu, WebMusketti -tietokannan tietosisältö säilytetään yksityiseltä palvelimentarjoajalta ostetulla, varmistetulla palvelimella. Tietokantapalvelimille talletetaan kokoelmien tekstitiedot ja tunnistekuvat, mutta digitaalioriginaalien ja julkaisukelpoiseen kokoon tallennettavien kuvakokoelman kuvien, esine-, juliste- ja taidekuvien kestävä palvelinratkaisu on taloudellisista syistä tekemättä. Nyt viimeksi mainittua, 3-4 teratavun digitaalista massaa talletetaan Lahden tietohallinnosta vastaavan Fujitsun ja museon räätälöimällä heikosti varmistetulla palvelinratkaisulla. Toistaiseksi kuva-arkistoon ei ole talletettu digitaalista liikkuvaa kuvaa ja ääntä, mutta sen käyttö arkielämässä ja täten myös merkitys perinteen tallentamisen muotona kasvaa kaiken aikaa. Samoin digitaalisessa muodossa olevien taideteosten yleistyminen aiheuttaa merkittävää lisäpainetta palvelinkysymyksen nopealle ratkaisemiselle.

Museossa on meneillään kokoelmatietokantamigraatio, joka vuonna 2020 johtaa kokoelmahallintaohjelman vaihtoon, jonka yhteydessä pyritään saamaan myös palvelinratkaisut nykyistä kestävämmälle pohjalle. Riittävän vahvasti varmistetun palvelintilan ylläpito on kallista ja siihen on jatkossa varattava pysyvä varaus museon budjetissa kuten vuokrakuluihinkin.

Takaisin alkuun


Kokoelmien turvallisuus

Lahden kaupungin riskikartoituksen osana myös kaupunginmuseo on arvioinut toimintaansa liittyviä riskejä. Kokoelmien osalta nämä liittyvät esineturvallisuuteen ja tietoturvakysymyksiin. Yllä on kuvattu kokoelmien säilyttämiseen ja suojaamiseen liittyviä turvatoimia. Riski kokoelmien säilymiselle voi ympäristöolosuhteiden ja tuhoeläinten lisäksi olla tulipalo, siitä seuraava tai rakenteellisista vioista johtuva vesivahinko, luonnonkatastrofi tai muu poikkeustilanne tai varkaus. Museolla on oma pelastusorganisaatio, johon kokoelmatilojen valvonnasta vastaava konservaattori ja kokoelmapäällikkö kuuluvat.

Museokiinteistöissä on paitsi huomioitu pelastuslain mukaiset turvallisuuskysymykset, myös kiinnitetty huomiota niihin erityistarpeisiin, joita kokoelmaomaisuuden suojaaminen edellyttää. Kiinteistöistä on laadittu pelastussuunnitelmat, kaikki kiinteistöt on murtosuojattu ja valvontaa hoitaa Securitas Oy.

Kokoelmasäilytystilojen avaimet ovat vain kokoelmista vastaavan henkilökunnan saatavilla. Säilytystilatyötä tehdään pääsääntöisesti vain vakituisen henkilökunnan voimin. Säilytystilojen paikkatiedot ovat luottamuksellista tietoa ja niistä käytetään museon järjestelmissä ja asiakirjoissa koodinimiä, ei osoitteita. Tekeillä on siirtyminen avainkaappijärjestelmään, joka aluksi tulee koskemaan kokoelmatyö- ja kokoelmasäilytystiloja. Vuoden 2018 puolella on aloitettu kokoelmayksikön ja Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen riskikartoitus- ja riskihallintaprojekti.

Henkilökunta perehdytetään kokoelmia uhkaaviin riskeihin, ja koko henkilöstö, myös määräaikaiset työntekijät allekirjoittavat salassapitosopimuksen. Henkilökunta on saanut alkusammutuskoulutuksen ja pelastautumisharjoituksia järjestetään säännöllisesti.

Takaisin alkuun

 

Nouto/palautus

Esineen / taideteoksen NOUTO/PALAUTUS

A. ASIAKKAALLE (laina, lahjoitus, osto, konservointi, arviointi jne.)

Kaikissa siirroissa/kuljetuksissa aloitteentekijä ja prosessin omistaja/valvoja on museon työntekijä, joka vastaa ko projektista/työstä. Häntä sanotaan tässä tilaajaksi.

Ennen kuljetuksen tilaamista tilaajan on selvitettävä, onko siirtokohde niin suuri tai sen sijainti niin kaukana, ettei sitä voi/ei ole taloudellista museon autolla noutaa. Jos kuljettaminen tapahtuu muu kuin museon toimesta, on ensin huolehdittava että siirtoon on rahoitus ja tila, mihin objektin voi siirtää (tilaaja neuvottelee eri tahojen kanssa). Tekninen ryhmä (myöhemmin mestarit) huolehtivat itse siirtoon liittyvät toimenpiteet (aikataulutukset, tarjouspyynnöt jne.)

Alla kuvatusta prosessista on poikkeuksena tilanne, jossa hankinnan arviointikäynti sisältää myös noudon. Tällöin pohditaan tapauskohtaisesti, millä ryhmällä käynti hoidetaan.

Yhteydenotto ja työn tilaus

Tilaaja tekee tilauksen, jonka on hyvä sisältää seuraavat asiat:
- alustava aikataulutus (takaraja, jos tiedossa)
- esineen/taideteoksen ominaisuudet (mitat, paino ja muut erityispiirteet ja -vaatimukset jne.) HUOM! kuva, jos mahdollista
- noutopaikka, osoite
- esineen/taideteoksen luovuttajan/vastaanottajan/asiakkaan yhteyshenkilön yhteystiedot
- mahdolliset asiakkaan kanssa tehdyt ennakkosopimukset

Tilaaja lähettää kaikki nämä tiedot mieluiten yhdellä sähköpostilla suoraan mestareiden henkilökohtaisiin sähköpostiosoitteisiin.

Valmistelu

Tilaaja valmistelee asiakkaan tiedoksi mahdolliset laskutusasiat (palveluhinnaston mukaiset kuljetus-, ripustus-, pakkaus jne kulut).

Tilaaja huolehtii tarvittaessa lähtötarkastuksen tekemisestä asianomaisten museon työntekijöiden kanssa (pääsääntöisesti konservaattorit)

Tilaaja valmistelee noutoa/palautusta varten valmiiksi asiakirjat (kauppa- tai lahjakirja, lainasopimus tms. allekirjoitettuna kahtena kappaleena) ja toimittaa ne museomestareille ennen noutoa. Asiakirjoihin merkittävä, mitkä jäävät asiakkaalle ja mitkä palautuvat (asiakkaan allekirjoittamina) museoon.

Jos kysymyksessä on nouto tilaaja ilmoittaa mestareille, minne haettava esine/taideteos tuodaan museolla (huone, tila tms.)

Mestarit sopivat nouto/palautusajan luovuttajan/vastaanottajan/asiakkaan kanssa sovitun ajan puitteissa.

Mestarit ilmoittavat tämän ajan tilaajalle. Mikäli muutoksia tapahtuu, mestarit ilmoittavat myös niistä toimeksiantaja/tilaajalle.

Siirto (nouto/palautus)

Mestarit noutavat esineen/t taideteoksen/t sovitusta paikasta ja tuo sen/ne sovittuun paikkaan museolla tai palauttavat esineen/teoksen museolta asiakkaan kanssa sovittuun paikkaan.

Mestarit ilmoittavat toimeksiantajalle sähköpostilla, että esine/teos on tullut ja palauttavat sovitut asiakirjat (/esine/teos on palautettu).

Laskutus

Mestarit ilmoittavat sähköpostilla tilaajalle siirtoon tai ripustukseen käytetyt tunnit.

Tilaaja ilmoittaa laskun perustiedot sähköpostilla erillisen ohjeen mukaan myyntisihteerille:
1. mistä laskutetaan: (esim. 2 tuntia kuljetusta 2xNN euroa; 4 1/2 tuntia ripustusta 4 x MM euroa; lainakulut 50/100 euroa jne)
2. ketä laskutetaan: kaupungin sisäiset: palveluyksikkö ja yhteyshenkilö, muut nimi, osoite, Y-tunnus tai hetu (kts erillinen ohje)

B. OMAT KOKOELMAT

Museon oman esineen/taideteoksen nouto/palautus säilytystiloista/tiloihin

HUOM Käyttöhuonekalujen, kokonaisten tilojen irtaimistojen ja vastaavien siirroissa ollaan yhteydessä vastaavaan näyttelymestariin, joka koordinoi siirrot

Yhteydenotto ja työn tilaus

Tilaajan sähköpostiviesti museomestareiden henkilökohtaisiin sähköposteihin sisältäen seuraavat tiedot:

- Toivomus siirtoajasta, jos tarpeen
- Esinenumero ja nimi (museomestarit katsovat koko- ja muut tiedot luettelointiohjelmasta)
- tai paikka, jossa esineet on selvästi merkittynä
- Minne noudettava esine viedään (näyttelyyn, valokuvaajalle, konservaattorille jne.)
- Jos kysymys palautuksesta, sijaintipaikka säilytystiloissa näkyy luettelointiohjelmasta (näyttelyyn/lainaan menevien esineiden sijaintipaikat merkitään hyllylle ”Varattu” –lapulla, jotta esineen paikka säilyy näyttelyn/lainan ajan)
- Esineen/taideteoksen käsittelyyn liittyvät erityishuomiot (esim. erityistä varottavaa esineen kunnon vuoksi)

Päätös ja ilmoitus siirrosta

Museomestarit ilmoittavat toimeksiantajalle, milloin nouto/palautus on tarkoitus tehdä

Siirto

NOUTO: Mestarit merkitsevät säilytystiloissa tyhjäksi jäävän paikan ”Varattu” –lapulla tai muuten

PALAUTUS: Mestarit tarvittaessa päivittävät sijaintipaikan luettelointiohjelmaan (tai tuo tiedon paikasta toimeksiantajalle/tilaajalle)

Mestarit ilmoittavat tilaajalle, että nouto/palautus on tehty.

Lainoissa: Mestarit ilmoittavat tilaajalle, missä pakkausmateriaalit ovat näyttelyn ajan.

Takaisin alkuun



Historiallinen museo kiinni remontin vuoksi

Museo on sulkenut ovensa yleisöltä 2.9.2018 alkaen. Kiitämme yleisöä kuluneesta vuodesta - seuraa tiedostusta korjaustöiden etenemisestä!

Lahden taidemuseo on suljettu

Lahden taidemuseo on sulkenut ovensa osoitteessa Vesijärvenkatu 11. Avaamme ovet uusissa tiloissa Lahden taide-, juliste- ja muotoilumuseo LADin valmistuttua!

Ihanasti sanottu -näyttely on auki yleisölle!

Sanataituri Gösta Sundqvistista kertova Ihanasti sanottu -näyttely on avautunut Radio- ja tv-museo Mastolassa 14.11.2019.

Jusu Jussilaisen kierrokset Lasten talvikarnevaaleilla Hiihtomuseolla

Jusu Jussilaisen kanssa nuuskitaan jänniä juttuja Hiihtomuseolla ja sen jälkeen pompitaan korvia nostattavasta mäkihyppysimulaattorista.