Lahden museoiden kokoelmat


Arkeologiset kokoelmat

Julistekokoelmat

Kulttuurihistorialliset kokoelmat

Kuvakokoelmat

Radio- ja tv-alan kokoelmat

Taidekokoelmat

Talviurheilukokoelma

Päijät-Häme arkisto


pisteviiva.gif

Arkeologiset kokoelmat

Lahden museoiden arkeologiset kokoelmat ovat pienet. Ne käsittävät Viipurin historiallisen museon esineitä, Lahden kylän arkeologisten kaivausten esineistön sekä muutaman irtolöytöinä Päijät-Hämeestä kokoelmiin otetun esineen.

 

kolikko.jpg

Erik XIV:n ajan puoliäyrinen vuodelta 1564. Löytö torikaivauksilta 2013. Kuva: Hanna Suihko.


Viipurin museon G-ryhmä käsittää yhteensä 124 esinettä. Kaikki ovat kivikirveitä eri puolilta entistä Viipurin museon hankinta-aluetta Karjalan kannasta. Joukossa on kuitenkin muutama esine myös Itä-Karjalasta sekä läntisestä Suomesta. E-ryhmän esineisiin kuuluu myös rautakauden esineitä, joista merkittävimmät ovat rautakautinen miekka ja kirves Muolaasta, hevosenkenkäsolki niin ikään Muolaasta sekä hopeoitu kaularengas Hiitolasta. Lisäksi museon A-ryhmään kuului muutama kehäsolki, jotka ajoittuvat  esihistoriallisen-/historiallisen ajan taitteeseen.

 

hylsyt.jpg

Salpausselän harjulta kesällä 2016 löytyneitä, Yhdysvalloissa Winchesterin ja Remingtonin tehtailla Venäjää varten valmistettuja kolmen linjan patruunan hylsyjä. Hylsyt liittyvät 1918 sisällissodan tapahtumiin. Kuva: Hanna Suihko.

 

Lahden kauppatorin ja Torikadun pelastuskaivauksilla 2013 ja 2015 tutkittiin vanhan Lahden kylän historiaa. Kaivauslöytöjen kokonaismäärä oli useita satojatuhansia kappaleita, joista museokokoelmiin kuuluu molemmilta kaivauksilta yhteensä 14 453 löytöä – esinenumeroita on 2114. Löydöt ovat muiden muassa keramiikkaa ja erilaisia metalliesineitä. Torikaivauksen löytöihin kuuluu myös muutama vuoden 1918 sisällissotaan liittynyt ammus.

 

piippu.jpg

Merenvaha- eli sepioliittipiippu Lahden kylän ajoilta 1800-luvun puolivälistä. Mahdollisesti kaiverrettu Keski-Euroopassa. Löytynyt torikaivausten yhteydessä 2013 kaivon pohjalta Lahden kauppatorilta. Kuva: Hanna Suihko.

 

Muut arkeologiset esineet ovat esihistoriallisia kourutalttoja, tasatalttoja ja reikäkiviä Lahdesta ja lähiympäristön kunnista.

 

Takaisin alkuun


pisteviiva.gif

Julistekokoelmat

Julistekokoelmiin kerätään sekä kotimaista että ulkomaista graafista muotoilua. Pääpaino on kotimaisissa julisteissa, mutta myös ulkomaisten julisteiden määrä on suuri. Julistemuseon kokoelmien perustan muodostavat ennen vuotta 1975 Lahden taidemuseoon kerätyt näyttelyjulisteet, museolle lahjoitettu Lahden I julistebiennalen materiaali ja Graafisten muotoilijoiden kokoelma, johon on koottu keskeisten suomalaisten graafisten suunnittelijoiden julisteita ja muita painotuotteita. Kokoelma on kattava 1950-luvun julisteista lähtien.

 

IMG_0244a.jpgMartti Mykkänen: MG-julisteita Wulff. 1967.

 

Julistemuseon vanhin suomalainen juliste on vuodelta 1851, J. W. Lillja & Co:n painama "Åbo nya ångfartygs-bolag". Julistekokoelmiin liittyy läheisesti Suomen Taidepiirtäjäin Liiton kokoelma, joka on lahjoitettu Lahden taidemuseolle. Julistemuseoon lahjoitetun materiaalin joukossa on ollut myös teoksia, jotka on kirjattu STL:n kokoelmaan.

 

IMG_0243a.jpgLiisa Kotilainen ja Esa Ojala: Kangasteatterissa juhlivat... Marimekko. 1981.

 

Keskeisiä julistemuseossa säilytettäviä kotimaisia kokoelmia ovat:

WSOY:N KOKOELMA, joka sisältää yhtiöön ja sen painattamaan kirjallisuuteen liittyvää julistemateriaalia.

OSKAR NUPPOSEN KOKOELMA, joka koostuu 1910-luvun saksalaista julisteista ja suomalaisista 1910–1950-luvulla painetuista julisteista.

KIRMO MIKKOLAN KOKOELMA, jossa on sekä suomalaisia että ulkomaisia julisteita, joista vanhimmat ovat 1890-luvulta.

OSUUSKUNTA SUOMEN MESSUJEN KOKOELMA (talletus), jossa on yhtiön messumainontaa 1920-luvulta 1980-luvulle.

GRAAFISTEN MUOTOILIJOIDEN KOKOELMA, jossa on suomalaista julistetaidetta 1950-luvulta 1980-luvulle. Joukossa on muutama varhaisempi painotuotekin.

ELANNON KOKOELMA, jossa on yhtiön mainontaa 1910-luvulta lähtien.

KULUTUSOSUUSKUNTIEN KESKUSLIITON KOKOELMA, joka koostuu serigrafiana painetuista myymäläjulisteista, joita on valmistettu 1940-luvulta lähtien.

OTAVAN KOKOELMA (talletus), joka käsittää yhtiön mainontaa 1920-luvulta lähtien.

ERKKI RUUHISEN KOKOELMA, joka koostuu muotoilijan koko tuotannosta ja kirjastoon lahjoitetuista graafista muotoilua käsittelevistä kirjoista.

ALMA MEDIAN KOKOELMA, jossa on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kivipainossa painettuja julisteita 1910-luvulta lähtien.

SVENSKA CENTRALARKIVETIN KOKOELMA, jossa on Svenska folkpartietin vaalimainoksia 1910-luvulta lähtien.

HERBIE KASTEMAAN KOKOELMA, joka koostuu muotoilijan suunnittelemista julisteista.

ASKON SERIPAINON KOKOELMA, jossa on keskeisiä Askon mainontaan liittyviä serigrafioina painettuja julisteita.

PEKKA NISSISEN KOKOELMA, jossa on muotoilijan suunnittelemia julisteita.

ALEKSANDER LINDEBERGIN KOKOELMA, jossa on hänen suunnittelemiaan julisteita ja muuta mainosmateriaalia.

ILPO KAISLANIEMEN KOKOELMA, jossa on puolalaisia, unkarilaisia, neuvostoliittolaisia ja suomalaisia julisteita.

 

LauriTarastiPrize_ILJA_ILJA_KLEMENCOV_verkkokoko.jpgIlja Klemencov: They Can Disappear, 2010. Klemencov voitti julisteellaan Lauri Tarasti -ympäristöjulistesarjan Lahden kansainvälisessä julistetriennalessa 2011.

 

Ulkomaisista julisteista vanhimpia ovat ranskalaiset art nouveau -julisteet ja puupiirroksina toteutetut japanilaiset julisteet, jotka ovat 1890-luvulta. Kokoelmissa on myös monia saksalaisia Jugend-julisteita sekä 1920- ja 30-luvulla painettuja matkailuun liittyviä keskieurooppalaisia julisteita. Lisäksi puolalaisten julisteiden kokoelma on niin ajallisesti kuin määrällisesti kattava, samoin ranskalaisen Grapus-ryhmän lahjoittama, ryhmän omista julisteista koostuva kokoelma. Julistemuseossa säilytetään kansainväliseen parfyymimainontaan liittyvää kokoelmaa. Macaon taidemuseo lahjoitti Lahteen macaolaisista julisteista koostuvan kokoelman ja kiinalaisia vallankumousjulisteita. Library of Congress lahjoitti kattavan neuvostoliittolaisten nykyjulisteiden kokoelman. Kulturzentrum der DDR lahjoitti itäsaksalaisten julisteiden kokoelman. Benetton lahjoitti Toscanin suunnittelemia yhtiön tuotteita mainostavia suurjulisteita. JAGDA ja muutama japanilainen painotalo ovat lahjoittaneet Lahteen julisteita. Tämän lisäksi monet yksityiset ulkomaiset henkilöt ja yhteisöt ovat lahjoittaneet Lahteen julisteita.

 

Julistekokoelman aineistotyypit

Kokoelmissa on tällä hetkellä noin 70 000 julistetta, joista kotimaisten osuus on noin 30 000 julistetta. Lisäksi kokoelmissa on taidepainojäljennöksiä, ex libriksiä ja etikettejä, joita otetaan vastaan hyvin rajoitetusti.

 

Takaisin alkuun

                                              

pisteviiva.gif                                        

Kulttuurihistorialliset kokoelmat

Kulttuurihistoriallisiin kokoelmiin talletetaan Lahden ja Päijät-Hämeen esineellistä historiaa. Kaupungin luonteesta johtuen erikoisesti huonekalu- ja tekstiiliteollisuus ovat tallennuksen keskiössä.

Alueellisin perustein syntyneitä kokoelmia täydentävät kaksi jo 1950-luvulla saatua suurta erikoiskokoelmaa: Viipuri-kokoelma ja Klaus Holman muistokokoelma. Viipuri-säätiön omistama, mutta Lahden museoille ainaistalletettu Viipuri-kokoelma sisältää noin 3000 Viipurin historiallisen museon kokoelmista talvi- ja jatkosodan jaloista pelastettua esinettä.

Klaus Holman muistokokoelmassa on ranskalaista ja italialaista antiikkia, kuten huonekaluja, keramiikkaa ja taidetta. Esineistö on aikanaan muodostanut näyttävät puitteet ministeri Harri Holman ja rouva Alli Holman edustuskodissa Pariisissa ja Roomassa. Klaus Holman 541 esineen muistokokoelma on pääosin esillä perusnäyttelynä Lahden historiallisessa museossa. Viipuri-kokoelma ja Klaus Holman muistokokoelma eivät ole karttuvia kokoelmia.

 

di29045.jpg

Vuonna 2014 käynnistynyt Klaus Holman muistokokoelman tutkimushanke tuo mahdollisesti lisätietoa myös tästä Kaarle Häijyksi-nimetystä puuveistoksesta. Kuva: Tiina Rekola.

 

Teollisesti valmistettujen huonekalujen osuus kokoelmassa kasvoi huomattavasti vuonna 2005 kun Askon huonekalutehtaiden oman museotoiminnan myötä karttunut kokoelma siirtyi Lahden museoiden omistukseen. Kokoelmaan kuuluu noin 400 huonekalua tehtaan 81 vuotisen toiminnan ajalta sekä 30 Upon valmistamaa kodinkonetta. Muuta Askon ja Upon toimintaan liittyvää esineistöä on noin 2000. Esineistön lisäksi lahjoituksessa oli mukana niin ikään tehtaan toiminta-ajan kattava laaja arkisto- ja valokuva-aineisto.

 

AskoKokelma.jpg

Askon kokoelman helmiä. Kuvat: Tiina Rekola.

 

Muun alueellisen teollisuusperinteen ja elinkeinoelämän tallentaminen pyritään tekemään muuten kuin esineellisessä muodossa, mm. näyttelyhankkeina, haastatteluilla ja dokumentoinnilla. Myös esinehankintoja tehdään, mutta rajoitetummin kuin painopisteryhmissä. Lahtelaisia yrityksiä ja yhteisöjä rohkaistaan ja opastetaan tallentamaan ja säilyttämään toimintaansa liittyvää esineistöä ja muuta materiaalia.

Nykydokumentoinnin vastuualueeksi valittiin vuonna 2009 vanhusväestön elämänpiiriin liittyvien ilmiöiden tallentaminen. Lahden museo oli mukana vuonna 2011 toteutetussa valtakunnallisessa Talvipäivä-hankkeessa, jonka yhteydessä dokumentoitiin yhden päivän ajan lahtelaisen, laitoksessa asuvan vanhuksen arkea.

Kulttuurihistoriallisiin kokoelmiin on sen historian aikana tallennettu alueen julkiseen - ja elinkeinoelämään liittyviä kokonaisuuksia, joita on sittemmin lahjoitettu edelleen aihepiiriä tallentaville museoille. Koulukokoelma ja Sairaalamuseokokoelma odottavat vielä sopivaa valtakunnallista ylläpitäjää.

Kulttuurihistoriallisessa peruskokoelmassa on noin 44 000 esinettä.

 

Kulttuurihistoriallisen kokoelman aineistotyypit

Kulttuurihistoriallisten kokoelmiin kuuluu erityyppisiä esineitä ja suoraan niihin liittyvää arkistoaineistoa sekä immateriaaliseen tallennukseen liittyvää arkisto-aineistoa. Lisäksi kulttuurihistoriallisessa kokoelmassa on alueen historiaan ja kokoelmasisältöihin liittyvää audiovisuaalista aineistoa.

 

Takaisin alkuun

 

pisteviiva.gif

Kuvakokoelmat

Kuva-arkiston tallennusaluetta määrittää toisaalta paikallisuus, toisaalta Lahden museoiden toiminta sekä niiden kokoelmien tallennusalueet. Teemojen yhteenlaskettu kirjo on näin ollen laaja. Erityyppisiä kuvatallenteita on noin 350 000 kappaletta.

Paikallisuuden osalta ensisijaista on Lahden kaupungin historiaan liittyvä kuva-aineisto. Toissijaisesti tallennetaan myös Päijät-Hämeen maakuntamuseon alueeseen ja suomalaiseen Viipuriin liittyvää kuva-aineistoa.

 

KUVDRV2015005_10.jpgFellmanin perhe hulluttelee todennäköisesti August Fellmanin 60-vuotisjuhliin liittyen 16.9.1899 Lahden kartanon portailla. Kuva V. A. Rautell.

 

Tallennusalueessa ei ole tapahtunut periaatteen tasolla suuria muutoksia, mutta periaatteen noudattamisessa pyritään nyt entistä suurempaan tarkkuuteen.

 

Kuvakokoelmien aineistotyypit

Tällä hetkellä eniten aineistoa tallentuu oman tuotannon kautta digitaalisessa muodossa. Kuva-arkisto vastaanottaa myös erikokoisia ja -tyyppisiä negatiiveja, vedoksia, dioja, Lahti-aiheisia maisemapostikortteja, albumeja ja kehystettyjä valokuvia. Kokoelmiin kuuluu entuudestaan myös muita aineistotyyppejä, esimerkiksi pahvimatriiseja.

Tallennuksessa on otettava huomioon kunkin aineistotyypin säilyvyys. Värikuvia on otettu ja vastaanotettu aiemmin varsin vähän niiden huonon säilyvyyden vuoksi. Viime aikoina värikuvia on jälleen vastaanotettu, mutta ne on myös pyritty digitoimaan välittömästi tuhoutumisen varalta.

Postikortteja on paljon, ja suurin osa on omana kokonaisuutenaan. Tallennusalueeseen kuuluvat ns. maisemapostikortit on tarkoitus säilyttää jatkossakin kuva-arkiston yhteydessä. Sen sijaan muut kortit, esimerkiksi joulukortit, onnittelukortit ja taidekortit siirretään kulttuurihistoriallisiin kokoelmiin.

Kuva-arkiston näkökulmasta kuva on ensisijaisesti kuva, toissijaisesti esine. Kuvien, esimerkiksi lasinegatiivien, yhteydessä saatetaan säilyttää myös alkuperäisiä pakkausmateriaaleja, mikäli sen katsotaan olevan perusteltua.

Albumit on nykyään pyritty säilyttämään kokonaisuuksina, milloin sen ei ole oleellisesti katsottu haittaavan kuvien luettelointia tai säilymistä. Toisinaan albumi on kuitenkin ensin dokumentoitu ja sitten purettu.

 

lefren_albumi.jpgLahtelaisen Lefrénin leipuriperheen valokuva-albumi.

 

Kuva-arkiston kokoelmiin otettujen kehystettyjen valokuvien kohdalla kehysten säilyttämisessä ratkaisevaa on ollut kehysten kiinteä suhde kuvaan, kehyksiä koskevat kontekstitiedot ja kehysten merkitys kuvan suojana. Monessa tapauksessa kehykset on poistettu esimerkiksi niiden huonon kunnon vuoksi.

 

Kuvakokoelmien painopisteet

Oman tuotannon osuus on ollut kokoelmien (sekä ei-digitaalisten että digitaalisten) kartunnan kannalta keskeinen. Tästä kuva-aineistosta on suuri osa Lahden museoiden (filmiajalla myös Päijät-Hämeen maakuntamuseon alueen museoiden) kokoelmista otettuja kuvia, kuvia julistebiennalessa mukana olleista julisteista sekä näyttelyihin liittyviä kuvia, ennen kaikkea ripustusten dokumentointia. Kokoelmista otettuja kuvia (esinekuvia, teoskuvia, digitoituja kuvia jne.) ei enää liitetä kuvakokoelmiin vaan ne saavat tiedostonimikseen kuvauskohteiden signumit.

Filmiajalla myös muu museon toiminnan (mm. avajaiset, opintomatkat, juhlat, vastaanotot, kokoukset) dokumentointi on ollut keskeistä. Museon toiminnan dokumentointia on viime aikoina vähennetty rajusti. Jatkossakin nykydokumentointi suunnataan nimenomaan museomaailman ulkopuolelle.

Museomaailman ulkopuolelle suuntautuva nykydokumentointi on ollut pitkään osa toimintaa, mutta vuosien varrella sen osuus on jäänyt verrattain vähäiseksi. Nykydokumentoinnin osuutta on tarkoitus lisätä aikatauluttamalla valokuvaajan tehtäviin tallennusalueeseen sopivia kohteita.

Filmiajalta on jonkin verran systemaattista kaupunkikuvan dokumentointia. Myös yksittäisiä kohteita ja perinteitä on kuvattu. Kaivaus- ja rakennusinventointikuvat ovat tulleet tuotantoon 1990-luvulta alkaen. Dioissa painottuvat taide- ja julistekuvat kokoelmista ja julistebiennalesta. Muilta osin diojen kuvauskohteet ovat pitkälti samoja kuin negatiiveissa.

 

kuva_arkistoa3.jpgKuva-arkiston tutkija käsittelee valokuvia digitaalisesti.

 

Digitaalisen kuvan ajalla on toteutettu muutamia laajempia kuvaushankkeita tutkimus- ja julkaisuhankkeisiin liittyen. Suurimpia kokonaisuuksia ovat kuvaukset Lahden arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa varten (APOLI), arkkitehti Unto Ojosen tuotannon dokumentointi, Lahden sodanjälkeisen rakennusperinnön dokumentointi ja Lahden sakraalirakennusten kuvaus. Vuosittaisia kuvauskohteita ovat olleet Salpausselän kisat ja Suomalaiset historiapäivät, joita on dokumentoitu jo filmiajalla.

Vastaanotetun aineiston osalta varsinaisia painopisteitä ei ole helppo hahmottaa. Aiemmin aineistoa on otettu vastaan nykynäkökulmasta löyhin perustein. Painopisteet noudattelevat kuitenkin osin esinekokoelmien painopisteitä. Yksityistä elämää ja vapaa-aikaa käsittävää aineistoa on verrattain vähän, hallinnon ja kaupan alan kuvia vastaavasti verrattain paljon.

Ajallisesti katsottuna hyvin varhaista aineistoa 1800-luvun lopulta alkaen on entuudestaan varsin niukasti. Näin ollen kaikki varhainen tallennusalueeseen kuuluva aineisto täydentäisi hyvin kokoelmia. Isot lahjoituserät ovat tuoneet mukanaan ajallisia painotuksia siten, että 1950- ja 1960-luvun aineistoa on verrattain paljon. Vastaavasti 1990-luvun ja 2000-luvun aineistoa on tallennettu varsin vähän omaa tuotantoa lukuun ottamatta. Oma tuotantokin on 1990-luvulla karkeasti ottaen rajoittunut kokoelmakuvauksiin, museon toiminnan dokumentointiin ja itsestään selviksi muodostuneisiin kuvauskohteisiin. Vielä 2000-luvulla omaa tuotantoa ovat ohjailleet pitkälti museon muusta toiminnasta nousseet kuvatarpeet.

Jatkossa tallennusta määrittävät osin tutkimusohjelmaan ja tulevaan näyttelyohjelmaan kirjatut linjaukset, mutta myös kuvakokoelmien sisälle jo muodostuneet painopisteet.

Systemaattinen aukkojen paikkaaminen ainakaan ostoin ei vaikuta lähitulevaisuudessa realistiselta resurssien vähyyden vuoksi. Hankintapäätöksiä tehtäessä, erityisesti lahjoitusten vastaanottoa harkittaessa ja omaa tuotantoa suunniteltaessa, on kuitenkin paikattava aukkoja mahdollisuuksien mukaan.

 

kuva_arkistoa2a.jpgKuva-arkiston työskentelytiloja.

 

Takaisin alkuun

 

pisteviiva.gif

Radio- ja tv-alan kokoelmat

Radio- ja tv-museon kokoelma on syntynyt Yleisradion Radiomuseon peruina saadusta n. 10 000 esineestä. Radio- ja tv-museosäätiön perustamisvaiheessa Yleisradio Oy lahjoitti radio- ja tv-toimintaan liittyvän laite- ja esinekokoelmansa säätiölle. Kokoelma siirtyi 18.2.1993 Radio- ja tv-museosäätiön omistuk­seen. Säätiö puolestaan luovutti kokoelman hallinnan museolle. Vuodesta 1993 lähtien kokoelmat ovat karttuneet Radio- ja tv-museon omistukseen.

Radio- ja tv-alan kokoelmiin tallennetaan radio- ja tv-toimintaan liittyvää esineistöä ja perinnettä valtakunnallisesti. Puhelin- ja telelaitteiden osalta näkökulma on paikallinen ja siinä rajoitutaan paikalliseen puhelinyhdistykseen sen koko toiminta-ajalta. Keräyksen etusijalla on radio- ja tv-museosäätiön yhteisöjäseniin liittyvä aineisto.

 

RTMRTME96047_2a.jpg

Käsityönä Lahdessa vuonna 1933 tehty kidekone, jossa on loimukoivukuori.

 

Kokoelmiin kuuluu radio- ja televisiovastaanottimia, kodin äänen- ja kuvantallennuslaitteita, Lahden ja Tiirismaan radioasemaan ja muuta lähetystoimintaan liittyvää esineistöä, vastaanotin- ja lähetinputkia sekä studioteknistä ja ohjelman valmistukseen liittyvää esineistöä, kuten lavasteita ja tarpeistoa. Lisäksi tallennetaan DX-kuuntelu- ja radioamatöörilaitteita sekä radiopuhelimia ja laiva-, lentokone- ja rautatieradioita. Puhelinlaitteista talletetaan vain paikalliseen tele- ja puhelintoimintaan liittyvää esineistöä.

 

RTMRTME97030.JPG

Suomalainen televisio Asavisio1336 vuodelta 1965.

 

Kokoelmissa on tällä hetkellä noin 20 000 esinettä. Muun tallennusalueeseen liittyvän aineiston osalta keskeisiä ovat radio- ja tv-toimintaan liittyvät valokuvat (etenkin kuuntelu- ja kat­selutilanteisiin liittyen), radio- ja tv-alan kirjat, lehdet ja av-materiaali (radio- ja tv-ohjelmat, äänitteet) sekä arkistoaineisto. Valokuvia kokoelmissa on n. 10 000 kpl, kirjoja ja lehtiä n. 11 000 kpl. Erilaisia äänitteitä kokoelmissa on n. 7300 kpl ja lisäksi käsittelemätöntä ääniteaineistoa 150 hyllymetriä.  Arkistoaineistoa on 1500 arkistoyksikköä.

 

Takaisin alkuun

 

pisteviiva.gif

Taidekokoelmat

Taidekokoelmat jakautuvat museon omistuksessa olevaan taiteeseen ja museolle talletettuun taiteeseen. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Lahden kaupungin taidekokoelma, joka poikkeaa statukseltaan ja hankintaprosessiltaan muusta kokoelmasta.

Museon omistamiin taidekokoelmiin kuuluu 3800 taideteosta. Ne koostuvat pääasiassa suomalaisesta vanhemmasta ja modernista taiteesta siten, että ajallinen painopiste on 1950-luvussa ja alueellinen Päijät-Hämeen alueen taiteessa. Taidekokoelmaan hankitaan teoksia, joilla on tekijänsä, aiheensa, synty- tai omistushistoriansa kautta jokin yhteys Lahteen tai Päijät-Hämeeseen. Kokoelmiin kerätään myös Lahden taideinstituutista valmistuneiden taiteilijoiden tuotantoa.

 

LTMB13.jpg

Orimattilaisen kuvanveistäjän Pentti Papinahon elegantti puuveistos Aatelistyttö on vuodelta 1954. Kuva: Tiina Rekola.

 

Kokoelmaan on hankittu ja hankitaan mm. Väinö Hämäläisen, Pentti Melasen, Reino Hietasen, Mauno Hartmanin, Olavi Lanun, Matti Koskelan sekä monen nuoremman polven taiteilijan teoksia. Myös taiteilijat ovat lahjoittaneet teoskokonaisuuksiaan museolle, näistä mainittakoon Pentti Melanen (127 teosta), Paavo Sarelli (yli 100 teosta), Georg Engeström (47 teosta). Kokoelmaan kuuluu yksittäisiä ulkomaisia taideteoksia ja lisäksi mm. yhdeksän kiinalaista terrakottaveistosta Han-, Sung- ja Tang-kausilta.

Grafia ry:n vuonna 1982 museolle lahjoittama taidehistoriallisesti arvokas Suomen Taidepiirtäjäin Liiton kokoelma sisältää piirustuksia ja piirustuksiksi katsottavia teoksia 1800-luvun puolivälistä nykypäiviin. Kokoelmaa kartutetaan ja täydennetään mahdollisuuksien mukaan ja siihen otetaan myös lahjoituksia.

 

LTMG135.jpg

Lahden taidemuseon kokoelmissa on useita Tuulikki Pietilän grafiikanvedoksia ja piirustuksia. Väripuupiirros Metropol on vuodelta 1961. Kuva: Tiina Rekola.

 

Lahden kaupungin taidekokoelma sisältää noin 1 680 teosta. Siihen kuuluu maalauksia, piirustuksia, grafiikkaa, veistoksia, lähinnä 1900-luvun paikallista taidetta. Kokoelmaan kuuluvat kaupungin ulkoveistokset ja –reliefit, joita on noin 50 sijoitettuna eri puolille kaupunkia. Kaupungin taidekokoelmat teokset ovat ns. käyttökokoelmaa, jonka teoksia museo lainaa kaupungin virastoihin ja laitoksiin. Kokoelmat karttuvat pääsääntöisesti lahjoituksina ja kaupungin vastaanottamina taidelahjoina [1]. Kokoelmahankinnat tekee museo mutta suurten julkisten teosten tilauksesta päättää viime kädessä kaupunginhallitus.

Noin neljännes museon hallinnoimista taidekokoelmista on talletuksia. 

Taidekokoelman perustan ja vanhimman osan muodostavat vuonna 1950 entisestä Viipurin taidemuseosta siirretyt 74 teosta. Kokoelma sisältää 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolen kotimaista ja ulkomaista taidetta. Viipuri-kokoelmaa täydennetään resurssien mukaan. Kokoelman omistaa Viipuri-säätiö, mutta se on ainaistalletettu Lahden museoille.

 

LTMD18.jpg

Eero Järnefeltin suurikokoinen maalaus Syysmaisema Kolilta (1910) on aikoinaan kuulunut Viipurin taidemuseon kokoelmiin. Viipurista saadut teokset ovat Lahden taidemuseon vanhin ja arvokkain osa. Kuva: Tiina Rekola.

 

Lahden Taiteet ry:n kokoelmassa on 1960- ja 1970-lukujen kokeilevaa kotimaista taidetta. Teosten omistajatahoa ei ole enää olemassa, koska yhdistyksen toiminta on loppunut. Kokoelman varhaisin talletussopimus on vuodelta 1973.

Päijät-Hämeen Taidemuseoyhdistyksen omistama kokoelma sisältää noin 70 teosta, joista osa on taiteilijoiden lahjoittamia teoskokonaisuuksia ja osa yksityisten tahojen rahoituksen turvin hankittuja teoksia. Osa kokoelmasta on sijoitettu kaupungin julkisiin tiloihin. Yhdistys kartuttaa kokoelmaa muutaman vuoden välein.

Kuvanveistäjä Mauno Hartmanin talletuskokoelma käsittää yli 300 teosta, joista osa on esillä Lahden Sibeliustalossa .

Suomen Säästöpankin kokoelma, jonka omistaa Valtion taidemuseo (vuodesta 2014 Suomen Kansallisgalleria), sisältää 101 kotimaista taideteosta. Kokoelmassa on joitakin merkittäviä paikallisten taiteilijoiden töitä. Neuvottelu kokoelman lahjoittamisesta Lahden museoiden omistukseen on käynnissä.

 

LTMA635_rajattuA4.jpg

Olavi Lanu sai aiheen lasikuituiseen Ympyrä-teokseensa (1995) multapellon pintaan sataneesta ensilumesta. Kuva: Tiina Rekola.

 

Silvekoski-säätiön omistama kokoelma käsittää 260 teosta. Se sisältää lahtelaisen Hilkka Silvekosken (1913 - 1972) puupiirroksia, litografioita ja metalligrafiikkaa 1950- ja 1960-luvuilta.

Ionowa-säätiön omistuksessa oleva 1250 teoksen kokoelma sisältää Lahdessa ja Hämeenkoskella asuneen Aleksandra Ionowan (1899-1980) improvisoituja, spontaanisti syntyneitä teoksia vuosilta 1946-1978, joissa on uskonnolliseen mystiikkaan (antroposofiaan) liittyvä aihemaailma. Ionowa-kokoelman mukana on tullut hänen taiteilijaystävänsä Selma Mäkelän maalauksia.

Lahden Lakimiesyhdistys ry:n omistamissa kokoelmissa on 97 Tapani Lemminkäisen karikatyyripiirustusta Lakimiesyhdistyksen jäsenistä. Lemminkäisen karikatyyrikokoelma sai täydennystä vuonna 2007, kun LC Lahti Vesijärvi talletti museolle 28 taiteilijan tekemää karikatyyriä Lions-klubin jäsenistä.

Lisäksi taidekokoelmissa on kolme pienenpää talletusta, jossa on 43 teosta.


Taidekokoelman aineistotyypit

Taidekokoelmassa on eri tekniikalla toteutettuja maalauksia, piirustuksia, veistoksia, grafiikkaa ja ns. muulla tekniikalla valmistettuja taideteoksia. Valokuvia ja videotaidetta on hankittu jonkin verran, samoin muutamia installaatioita.

 

Takaisin alkuun

 

pisteviiva.gif

Talviurheilukokoelmat

Talviurheilukokoelmat koostuvat hiihdon pohjoismaisten lajien kuten hiihdon, mäkihypyn, yhdistetyn ja ampumahiihdon sekä alppilajien että talviurheilu eli lumileikkien historiaan ja nykypäivään liittyvästä aineistosta.

Ajallisesti tallennus kattaa historiallisen ajan, mutta painopiste on 1900-luvun historiassa, kun talvisten lajien kilpailutoiminta ja liikuntaharrastus ovat voimistuneet ja kasvaneet merkittäviksi tekijöiksi suomalaisessa yhteiskunnassa.

 

HIMHIME3253a.jpg

Mäkihyppääjän kypärä, Lake Placid 1980. Kuva: Tiina Rekola.

 

Jääkiekosta ja muista jäälajeista tallennetaan nykyisin vain paikallista aineistoa, koska Suomen Jääkiekkomuseolla valtakunnallinen vastuu jääkiekkoperinteen keruusta. Kilpaurheilun lisäksi kerätään tarvehiihtohistoriaa, talvista kunto- ja harrastushiihtoperinnettä ja lumileikkien maailmaa sekä talvilajien urheiluvälineiden valmistusperinnettä ja urheiluseuraperinnettä talvilajien osalta.

Talviurheiluaiheisissa kokoelmissa on noin 14 600 esinettä, noin 7000 talviurheiluaiheista postimerkkiä, noin 17 000 talviurheiluhistoriaan liittyvää valokuvaa ja laaja talviurheiluaiheinen esinearkisto (=käsiarkisto), joka sisältää muun muassa 3749 talviurheiluaiheista postikorttia. Lisäksi on alan kirjallisuutta sisältävä käsikirjasto, jossa on noin 11 300 kirjaa, lehteä ja muuta julkaisua. Esineet painottuvat maastohiihto-, alppilaji- ja mäkihyppyvälineisiin, erilaisiin talviurheiluvarusteisiin, palkintoihin, talviurheilutekstiileihin, erilaisiin merkkeihin, kilpatapahtumiin liittyviin esineisiin ja alan tehtaiden toimintaan liittyvään esineistöön. Valokuva-aineistossa painottuvat Salpausselän kisoihin ja Lahdessa järjestettyjen pohjoismaisten lajien maailmanmestaruuskisoihin liittyvät valokuvat, talviolympialaisiin sekä maailmamestaruuskisoihin liittyvät suomalaisurheilijat lukuun ottamatta jäälajeja sekä monenlaiset muut hiihtolajeihin ja alan urheilijoihin liittyvät valokuvat.

 

HIMHIME2004055a.jpg
Mitalityyny, MM Lahti 1958. Kuva: Tiina Rekola.

 

Talviurheiluaiheiseen kokoelmaan on talletettu esineitä 2830 kappaletta.  Suuri suksikeräyskokoelma sisältää yhteensä 1443 suksea, sauvaa, lumikolaa 1800-luvun puolivälistä vuoteen 1932. Kokoelma on kerätty suuressa suksikeräyksessä Toivo Okkolan toimesta 1931–1932. Kokoelman omistaja on Suomen Urheilumuseo. Muita tallettajia ovat muun muassa Lahden Hiihtoseura, Suomen Hiihtoliitto, urheiluliitot kuten SVUL ja TUL. Myös valokuvia ja käsikirjastoaineistoa on pieniä eriä talletuksina talviurheiluaiheisissa kokoelmissa. Suurin osa varsinaisista arkistoaineistoista on talletuksia. Talletuksia puretaan tulevaisuudessa lahjoituksiksi ja arkistoja sijoitetaan uudelleen.

 

Takaisin alkuun

 

 

 


[1] Kaupungin vastaanottamat muut lahjaesineet menevät kulttuurihistoriallisiin kokoelmiin

 

 

Radio- ja tv-museon museokauppa on nyt verkossa

Museokauppaan pääset netissä museon ollessa suljettuna.

Hiihtomuseo on suljettu 14.2.-9.3.2017

Hiihtomuseon tilat ovat kisaorganisaation käytössä 14.2.-9.3.2017.

 

 

 LHMLHME83010_2_Jalkineet_naisen_poistettu_pieni.jpg

Lahden museoiden kokoelmien tallennus- ja poistoperiaatteet