Päijät-Hämeen paikallismuseot

Antin Automuseo sijaitsee Asikkalan Vesivehmaalla, Vähälän tilan entisessä navetassa.

Museossa on esillä autoja eri vuosikymmeniltä kanttiautosta 1970-luvun menopeleihin. Rakennus on kunnostettu 2000–2005 säilytystilaksi omille ja muiden harrastajien museoajoneuvoille. Kalusto vaihtelee jonkin verran vuosittain. Talviaikaan esillä on noin 30 ajoneuvoa. Kaikki autot ovat ajokuntoisia ja suurin osa niistä on jonkin verran ajossa kesäaikaan.

Puh. 040 555 9265, leantti@phnet.fi
Vesivehmaantie 308, 17130 Vesivehmaa
Siirry museon verkkosivulle

Asikkalan kotiseutumuseo Asikkalan idyllisellä kirkonkylällä tarjoaa mielenkiintoisen matkan perinteisiin hämäläisiin maisemiin. Museon rakennusryhmä on osa kylän valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa.

Kirkonmäellä sijaitseva vuonna 1840 rakennettu pitäjän viljamakasiini toimii esinemuseona. Vastapäätä, vanhan pappilan pihamaalla on talomuseoalue, jonne kootut rakennukset muodostavat perinteikkään hämäläisen pihapiirin aittoineen ja talleineen. Pihapiirin päärakennus on vuodelta 1786. Tuvassa voi kokeilla kutomista vanhoilla kangaspuilla.

Pappilan vanhassa arkistorakennuksessa on pieni näyttely arkeologisista löydöistä. Vanhasta navettarakennuksesta löytyy erilaisia hevosvetoisia kulkupelejä kuten kuomuvaunuja, joilla matkustavaiset ennen kulkivat. Erillisessä maatalouskonemuseossa on esillä maataloudessa käytettyjä koneita silppurista puimuriin ja maamoottoreista traktoreihin.

Heinäkuisena sunnuntaina museoalueella järjestetään perinnepäivä. Museota ylläpitää Asikkalan kotiseutuyhdistys ry.

Puh. Pj 040 8381368, opas 040 7551309. puheenjohtaja@asikkalanmuseo.fi
Kirkkotie 43, 17320 Asikkala
Siirry museon verkkosivulle
Tutustu museon kokoelmaohjelmaan

Vääksyssä kanavan varrella sijaitseva Danielson-Kalmarin huvila edustaa tyylisuunnaltaan uusrenessanssia. Sitä ympäröi kaunis puisto patsaineen.

Johan Richard Danielson-Kalmari (1853–1933) oli oman aikansa johtava suomalainen historiantutkija sekä keskeinen poliitikko. Vuonna 1892 hän osti Suviniemi-nimisen kiinteistön Asikkalan Vääksystä, jossa hän vietti kaikki kesänsä perheensä kanssa.

Huvila entisöitiin ympärivuotiseen käyttöön vuonna 1986. Nykyisin se toimii Danielson-Kalmarin museona sekä näyttelytilana. Huvilan kaksi museohuonetta on sisustettu 1900-luvun alun tyyliin ruokasaliksi ja työhuoneeksi. Työhuoneeseen on koottu valtioneuvoksen kirjallista tuotantoa.

Syksystä kevääseen huvilassa toimii Asikkalan seudun musiikkiopisto. Huvilaa on mahdollista vuokrata myös yksityistilaisuuksia varten. Danielson-Kalmarin huvilaa ylläpitää Asikkalan kunta.

Puh. 044 778 0661 (museo), 044 778 0276 (tilavaraukset), matkailuinfo@asikkala.fi
Kalmarintie 8, 17200 Vääksy
Siirry museon verkkosivulle

Tutustu museon kokoelmaohjelmaan

Häggin Eläintäyttämön museo sijaitsee Urajärvellä, Korpipohjan tilan 100-vuotta vanhassa hirsiateljeessa. Museon näyttely koostuu eläintentäyttäjän ammattiin liittyvästä esineistöstä, Häggin Eläintäyttämön töistä sekä 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikalaisaineistosta. Museon tarkoituksena on kertoa perinteikkäästä, mutta sittemmin unohdetusta preparaattorin ammatista sekä rohkaista suomalaisia intoutumaan kotimaisesta metsästä sekä sen eläimistöstä.

Museokäynnin lomassa vierailijoilla on mahdollisuus maistella kesäkahvila Mummolan herkkuja. Häggin Eläintäyttämön museolla järjestetään myös tapahtumia, joista löytyy tietoa museon Facebook-sivulta.

Puh. 040 5858 006, hagginelaintayttamo@gmail.com
Häggintie 28, 17150 Urajärvi
Siirry museon Facebooksivulle

Kuva Häggin eläintäyttämön museo.

Päijät-Hämeen Ilmailumuseo sijaitsee toisen Salpausselän laella, Lahti-Vesivehmaan lentopaikalla.

Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa on esillä Suomen Ilmavoimissa käytössä olleita lentokoneita 1920-luvulta alkaen sekä lukuisia eri lentokoneiden osia. Nähtävillä on esimerkiksi maailman ainoa säilynyt Blackburn Ripon II F -tyyppinen meritiedustelupommikone. Museolla on myynnissä valikoima ilmailukirjauutuuksia ja muuta ilmailuun liittyvää materiaalia. Museolla järjestetään kesäisin ilmailuun liittyviä tapahtumia. Museota ylläpitää Lahden Ilmasilta ry.

Itse lentokenttä on rakennettu vuosina 1939-1940. Ensimmäinen lentokone, Ilmavoimien Fieseler Storch ST-113, laskeutui kentälle 28.5.1940 ja nykyinen museohalli otettiin käyttöön Lentolaivue 24:n Brewster-koneille elokuussa 1940. BW-koneet poistuivat kentältä heinäkuussa 1941, kentän jäädessä Ilmavoimien jatkokoulutuspaikaksi vuoteen 1945 asti. Nykyään kenttä on käytössä vilkkaana harrasteilmailukeskuksena.

Puh. 050 529 1135, lahdenilmasilta@gmail.com
Lentotie 89c, 17130 Vesivehmaa
Siirry museon verkkosivulle

Tutustu museon kokoelmaohjelmaan

Suomen vapaa-ajan kalastusmuseo sijaitsee Vääksyn kanavan tuntumassa vanhassa meijerirakennuksessa, Päijännetalossa.

Museon perusnäyttely kertoo vapaa-ajankalastuksen historiasta ja päijäthämäläisestä kalastuskulttuurista sekä Asikkalasta alkaneesta Rapalan uistimien kansainvälisestä menestystarinasta. Museossa on myös vaihtuvia näyttelyitä. Museota ylläpitävät Asikkalan kunta ja Suomen kalastusmuseoyhdistys.

Päijännetalosta löytyy lisäksi vaihtuvia näyttelyitä, Asikkalan matkailupalvelut ja monipuolinen myymälä.

Puh. 044 778 0680, 044 778 0701, matkailuinfo@asikkala.fi, info@suomenkalastusmuseo.fi
Meijeritie 1, 17200 Vääksy
Siirry museon verkkosivulle

Tupalan talomuseo sijaitsee Asikkalassa, Myllykselän kylässä.

Tupalan sukutilan juuret ulottuvat vuoteen 1539. Talomuseon 1800-luvun alkupuolen rakennukset muodostavat tiiviin umpipihan. Vuodelta 1841 olevan päärakennuksen lisäksi talomuseoon kuuluvat vanha riihi, hevoskierto, mallassauna ja läpiajettava aittarakennus. Rakennuksissa on nähtävillä vanhaa esineistöä ja päärakennus on sisustettu 1900-luvun alun tyyliin.

Puh. 050 501 1610
Myllykseläntie 224, 17450 Iso-Äiniö
Siirry museon Facebook-sivulle

Urajärven kartanomuseo sijaitsee Asikkalan Urajärven kylässä, Urajärven etelärannalla.

Urajärven kartano kuului lähes 350 vuotta baltiansaksalaiselle von Heideman -suvulle. Sukunsa viimeiset edustajat, sisarukset Lilly (1849-1917) ja Hugo (1851-1915) von Heideman testamenttasivat rakkaan kotikartanonsa ylläpidettäväksi museona. Empiretyylisessä päärakennuksessa on sisarusten tunnelmallinen koti 1900-luvun vaihteesta. Vanhassa siipirakennuksessa on sisarusten jo elinaikanaan perustama museo, johon on kerätty suvun vanhempaa esineistöä.

Päärakennus on muuttanut aikojen saatossa ulkonäköään ollen alun perin yksikerroksinen, mansardikattoinen rakennus. Päärakennuksen viimeinen suuri muutos, korottaminen kaksikerroksiseksi, suoritettiin 1840-luvulla. Vanha siipirakennus eli vanha museo on rakennettu 1700-luvun puolenvälin jälkeen. Pihapiiriin kuuluu vanhaa siipirakennusta vastapäätä olevan aittarivin lisäksi lukuisia talousrakennuksia.

Kartanoalueeseen kuuluu englantilaistyylinen puisto ”Hugo-herran -polkuineen”. Polku päättyy näköalapaikka Valhallaan, jossa on antiikin temppeliä muistuttava puolikaareva pylväikkö. Valhallasta avautuu näköala suoraan järvelle.

Urajärven kartanomuseo on yksi maamme vanhimmista kartanomuseoista. Se avattiin yleisölle jo vuonna 1928. Kartanoa on kunnostettu vuosina 2009–2013. Museon esittelystä vastaa Urajärven Kartanon Ystävät ry.

Puh. 044 239 9759, urajarvenkartano@gmail.com
Kartanontie 77, 17150 Urajärvi
Siirry museon verkkosivulle
Museon mobiiliopas

Vääksyn vesimylly- ja sähkövoimalaitosmuseo sijaitsee kauniin Vääksyn kanavan vieressä, vanhan Vääksynjoen partaalla. Museossa esitellään entisajan elämää ja erästä keskeistä elinkeinoa, viljan jauhatusta.

Vääksynjoessa on ollut vesimyllyjä jo 1400-luvulla. Vääksyn vesimylly- ja sähkövoimalaitosmuseona toimivan myllyrakennuksen vanhin osa on 1750-luvulta. Rakennuksen sisäosiin tehtiin toiminnallisia muutoksia 1930-luvulla. Museo on toiminut vuodesta 1985 lähtien ja se käsittää vesimylly-ja sähkövoimalaitosmuseon sekä vesirattaan. Museossa on esillä mm. vilja- ja jauhomittoja sekä myllyssä käytettyjä työvälineitä. Museokävijä voi kokeilla myös itse käsikivillä jauhamista.

Museota ylläpitää Asikkalan kunta.

Puh. 044 778 0661, matkailuinfo@asikkala.fi
Vääksyntie 15, 17200 Vääksy
Siirry museon verkkosivulle

Tutustu museon kokoelmaohjelmaan

Itä-Hämeen museo toimii Koskipään kartanon rakennuksissa, Tainionvirran jokimaisemassa.

Museo on Itä-Hämeen seitsemän pitäjän seutumuseo, jonka omistaa vuonna 1928 perustettu Museoyhdistys. Presidentti Relander vihki museon 30.6.1929, josta lähtien museo on ollut yleisölle avoinna.

Koskipää on ollut Itä-Hämeen suurimpia kartanoita, ja sen omistajia ovat olleet Silferbögel-, Tandefelt– ja von Gerdten -suvut. Museoalueeseen kuuluu Koskipään kartanon päärakennus vuodelta 1828, haikutupa 1600-luvulta, aittarakennus ruokakelloineen 1820-luvulta, aitan alla sijaitsevat kellarit 1750-luvulta sekä ratasliiteri ja tuulimylly. Tuulimylly on ainut alueelle siirretty rakennus; muut rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan.

Museossa on esillä kartanointeriöörejä 1800-luvulta sekä itähämäläistä talonpoikais- ja kansanomaista esineistöä. Samoin nähtävillä on museon perustajan kirjailija Maila Talvion työhuone hänen kodistaan Helsingin Laaksolasta, runoilija Uuno Kailaan ja kirjailija Mika Waltarin muistohuoneet. Haikutupa on sisustettu 1800-luvun pirtiksi odottamaan tulevaa sunnuntaita. Ratasliiterissä on kartanon vaunut ja maatalouteen liittyvää esineistöä. Museon kokoelmiin kuuluu Vuoksenranta-osasto, johon on koottu esineistöä vuoksenrantalaisten mukanaan tuomista esineistä Karjalan kannakselta ja evakkomatkalta.

Joen rannassa on Vanha-Koskipää, kartanon edellinen päärakennus 1700-luvulta. Rakennus on Hartolan kunnan omistuksessa, ja siellä toimii kesäisin Taidesalonki Talvio. Itä-Hämeen museo järjestää tilauksesta kartano-, esihistoria-, kirjailija- ja kulttuurikierroksia.

Museossa on käytössä Museokortti.

Puh. 03 716 1252, 044 0770 149, info@ihmuseo.fi
Koskipääntie 1, 19600 Hartola
Siirry museon verkkosivulle

Tutustu museon kokoelmaohjelmaan

Heinolan kaupunginmuseo sijaitsee aivan kaupungin ydinkeskustassa. Vuonna 2020 uudistunut kaupunginmuseo tarjoaa elämyksiä kaikille aisteille.

Made in Heinola -näyttelyssä kävijä pääsee tutustumaan monipuolisesti kaupungin kulttuuriperintöön. Näyttelyn tarina vie kävijän halki Heinolan historian esihistoriallisista ajoista aina toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Esillepanossa on painotettu mahdollisimman paljon Heinolassa tehtyjä tai heinolalaisten käyttämiä esineitä.

Näyttelyssä on muun muassa hakutoiminnolla täydennetty Heinolan kaupungin pienoismalli sekä täysin uudet interiöörit. Monet esineistä ovat kuuluneet kiinnostaville paikallisille henkilöille kuten seudun ensimmäisille asukkaille, tasavallan presidentti P. E. Svinhufvudille tai Apulanta-yhtyeelle. Näyttelyssä voi tutkia myös kuva-aarteita museon omista kokoelmista.

Lapset voivat toteuttaa oman löytöretkensä näyttelyssä etsimällä Hiirulaisten suvun edustajia kartan ja tarrojen avulla.

Museokaupan valikoimista löytyy Heinolassa tehtyjä uniikkeja kotiseutuhenkisiä käyttö- ja muistoesineitä sekä kirjallisuutta.

Museorakennus valmistui vuonna 1872. Talon rakennutti itselleen Hollolasta kotoisin ollut kauppias Ulrik Lindholm (1825–90). Hän määräsi testamentissaan koko omaisuutensa sosiaalisiin tarkoituksiin varattomien lasten hyväksi sekä nykyisen museorakennuksen Heinolan kaupungille, joka muutti sen pian raatihuoneeksi. Talo muutettiin museoksi 1980-luvun alussa, jolloin sen alkuperäistä asua pyrittiin palauttamaan. Heinolan kaupunginmuseo perustettiin 1964 ja se on toiminut nykyisellä paikallaan vuodesta 1984 lähtien.

Museossa on käytössä Museokortti.

Puh. 044 769 4215, museo@heinola.fi
Kauppakatu 14, 18100 Heinola
Siirry museon verkkosivulle
Kuva Niclas Warius/Heinolan kaupunginmuseo.

Heinolan taidemuseo sijaitsee aivan kaupungin keskustassa. Empire-tyylinen museorakennus on valmistunut 1830 kauppias Aleksander Toropoffin (1780-1852) perheen kodiksi. Talon rakennusmestarina toimi puuseppä Jacob Nygrén (1768-1836) ja hänelle ominaisia piirteitä on nähtävissä sisäovien ja ulkoikkunoiden ruusu- ja laakerinlehtikoristeissa. Rakennus korjattiin 1985-86 käsityöläistaloksi ja vuodesta 1991 alkaen rakennuksessa on toiminut Heinolan taidemuseo.

Taidemuseossa on pysyvästi esillä kokoelmat Spranger ja Henry Lönnfors, jotka esittelevät eurooppalaista posliinia 1700-1900-luvuilta, sekä museolle talletettu Ministeri P. J. Hynnisen taidesäätiön kirjasto. Taidemuseo tarjoaa vaihtuvia näyttelyitä ympäri vuoden.

Heinolan taidemuseon kokoelmaan kuuluu noin 1100 taideteosta. Lisäksi taidemuseoon on talletettu Niilo Helanderin säätiön kokoelma. Pääosin kokoelman teokset ovat suomalaista taidetta 1900-2000-luvuilta.

Museossa on käytössä Museokortti.

Puh.  044 469 4363, 044 769 4216, museo@heinola.fi
Kauppakatu 4, 18100 Heinola.
Siirry museon verkkosivulle

Lääninkivalteri Aschanin talo sijaitsee Heinolan keskustassa ja on ainutlaatuinen 1700-luvun kaupunkitalomiljöö sisämaassa.

Jo portilta astutaan 200 vuotta ajassa taaksepäin talon pihaan ja puutarhaan ja sisällä kustavilaisen ajan huonekalut, tapetit ja käyttöesineet, ovet ja ikkunat, kertovat maaherran ajan Heinolasta ja vievät kävijän ainutlaatuiseen tunnelmaan. Talon puutarha on laadittu 1700-luvun lopun tapaan ja joka kesä siellä kasvatetaan tuon ajan hyöty- ja koristekasveja. Joulun ja vuodenvaihteen aikaan talossa vietetään 1700-luvun lopun joulua mausteiden tuoksuineen ja kynttilänvaloineen.

Talo valmistui 1780-luvun alussa Kymenkartanon läänin lääninkivalterin (poliisimestarin) perheen kodiksi. Mansardi- eli taitekattoisessa rakennuksessa on ollut alkuaan punamullalla sivelty pystyvuorilaudoitus ja ikkunaluukuilla varustetut 16- tai 4-ruutuiset ikkunat. Nykyinen keltamullattu vaakavuorilaudoitus sekä kuusiruutuiset ikkunat ovat peräisin 1840-luvun korjauksesta, joka on ollut talon viimeinen suuri korjaus. Talo edustaa monin tavoin 1700-luvun Heinolalle tyypillistä rakennusta, jossa on ns. karoliininen pohjakaava: keskellä on sali, sivuilla kaksi huonetta molemmin puolin ja salin edessä eteinen. Mansardikerroksen molemmissa päissä on kamari. Rakennuksen sisäpuoli on säilynyt lähes kokonaan 1700-luvun asussa lukuun ottamatta keittiötä ja eteistä. Huoneissa on kustavilaiset paperitapetit sekä marmoroidut rintapaneelit. Ovet ovat kolmepeilistä rokokootyyppiä, katot ja lattiat alkuperäiset.

Museossa on käytössä Museokortti.

Puh.  044 469 4363, 044 769 4217, museo@heinola.fi
Kauppakatu 3, 18100 Heinola.
Siirry museon verkkosivulle

Hollolan Herralassa sijaitseva museo on suutari Juho Mäkäräisen (1892-1967) eli Heikan Jussin perintö kyläläisille. Museo on perustettu vuonna 1967 testamentin perusteella.

Kotimuseo antaa elävän kuvan kyläsuutarin vaatimattomasta työtilasta ja asunnosta. Lisäksi se valottaa poikkeuksellisen ja lahjakkaan henkilön elämää yhteisössään.

Kyläoriginellista Heikan Jussista on tehty mm. väitöskirja (Tuija Saarinen: Poikkeusyksilö ja kyläyhteisö, SKS 2003) ja hänen kirjeenvaihtoaan kuvaava kirja Mökkiläiselämää. Molemmat kirjat sekä postikortteja on myynnissä museolla. Museota ylläpitää Herralan kotiseutuyhdistys.

Puh. 0500 807 252, pilvinen@pp.phnet.fi
Herralantie 625, 16500 Hollola

Hollolan kotiseutumuseo sijaitsee Hollolan kirkonkylässä keskiaikaisen kirkon lähettyvillä, valtakunnallisestikin arvokkaassa kulttuurimaisemassa.

Kotiseutumuseoon kuuluu esinemuseo sekä talomuseoalue. Talomuseoalueella on Hentilän ja Ylä-Köllin talot sekä aittoja, paja, riihi, mallassauna, ometta, talli, ajokaluvaja sekä torppa, kaikkiaan 16 rakennusta.

Esinemuseona toimii vanha viljamaksiini, joka on valmistunut vuonna 1855. Esinemuseolla järjestetään kesäisin vaihtuvia näyttelyitä, lisäksi pysyvässä näyttelyssä on esillä mm. hollolalaisia hevoskaluja. Museoalueen rakennuksissa on nähtävillä aikakauden mukaisesti sisustettuja interiöörejä sekä rakennusten käyttötarkoitukseen liittyvää maatalous- ja talonpoikaisesineistöä. Lisäksi Ylä-Köllin talossa on esillä vaihtuvin teemoin tekstiilejä museon kokoelmasta. Museoon voi tutustua virtuaalisesti Hollolain repun avulla.

Talomuseoalueella järjestetään vuosittain Hollolan kunnan sahtimestaruuskilpailut ennen juhannusta. Museoalueella järjestetään myös erilaisia työnäytöksiä ja tapahtumia, kuten vuosittain elokuussa pidettävä Sadonkorjuu- ja perinnetapahtuma. Museota ylläpitää Hollolan kotiseutuyhdistys.

Puh. 041 440 5450, yhdistys@hollolankotiseutuyhdistys.fi
Rälssintie 6, 16710 Hollola
Siirry museon verkkosivulle
Museon mobiiliopas

Hämeenkosken kotiseutumuseo sijaitsee Keskustien varrella Hämeenkosken kirkon alapuolella.

Museoalueeseen kuuluu kolme rakennusta. 1856 rakennetussa viljamakasiinissa on esillä Hämeenkosken kirkkoja kuvaava näyttely sekä kyläkauppoja ja kouluja käsittelevät nurkkaukset. Lisäksi museossa voi tutustua pellavan historiaan ja maatalon esineistöihin. Viljamakasiinin viereen on siirretty Mustiston tilan päärakennus, joka on rakennettu 1836. Rakennus isännänhuoneineen kuvaa 1800-luvun elämää. Kolmas rakennus on Hyväneulan kylästä museoalueelle siirretty kaksikerroksinen luhtiaitta.

Museota ylläpitää Hollolan kunta.

Puh. 040 557 4402
Keskustie 36, 16800 Hämeenkoski
Siirry museon verkkosivulle

Tutustu museon kokoelmaohjelmaan

Iitin Kirkonkylän museonmäellä sijaitsevan Iitin kotiseutumuseon tarkoituksena on kotiseutuhengen ylläpitäminen ja kotiseututietouden lisääminen. Kotiseutumuseossa on paljon nähtävää ja koettavaa 1800–1900-luvun vaihteen iittiläisistä perinteistä ja esineistä kiinnostuneille.

Museon perusnäyttely esittelee pääasiassa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun talonpoikaisesineistöä. maataloustyökaluja, kodinkoneita ja sisustusta. Lisäksi esillä on kuuluisaa iittiläistä puusepäntaitoa sekä Iitin kirkkoon liittyvää esineistöä.

Museon perusnäyttely on uudistettu vuonna 2020. Näyttelyssä ovat esillä esihistoria ja pitäjän historia, elinkeinojen kehitys Kymijoen erätaloudesta teollisuuteen, Kirkonkylän asukkaat, puu- ja tekstiilikäsityöt sekä hevosperinteet ja kirkko.

Iitin kotiseutumuseo sijaitsee entisessä viljamakasiinissa, jonka aumakattoinen empirerakennus on vuodelta 1830. Museonmäellä on viljamakasiinin lisäksi 1750-luvulta peräisin oleva luhtiaitta sekä riihi. Museonmäkeä ympäröi Iitin kirkonkylän kauniit maalaismaisemat. Museota ylläpitää Iitin kunta.

Puh. 040 773 6743 (kahvila), 040 483 3800 (kirjasto, maksullinen)
Museotie 8, 47520 Iitti
Siirry museon verkkosivulle

Karralan kotisetutalo pihapiireineen sijaitsee Kolisevan kylässä. Päärakennus on peräisin 1700-luvun lopulta ja tilan historia ulottuu 1500-luvulle. Rakennus on sisustettu talonpoikaistyyliin ja esillä on osin Iitin kotisetumuseon kokoelmia.

Karralalla on pitkä historia, vuonna 1543 Karralan hyvinvoipaa taloa viljeli kolme perhekuntaa. Kruunun ratsutilasta muodostettiin 1700-luvulla kuusi Karralaa ja talot toimivat tuohon aikaan nk. yhteistalojärjestelmän mukaan. Isojaon tapahduttua vuonna 1848 jaettiin maat ja tilat saivat omat isäntänsä. Karralan viimeisin isäntä – Kolisevan patriarkka – hallitsi taloa aina vuoteen 1977 saakka. Hän eli vanhana poikana, vaurastutti taloa ja tarkan talonpidon ansiosta talo kukoisti. Perikunta lahjoitti talon päärakennuksen Iitin kunnalle patriarkan kuoltua.

Karralasta ja sen esittelystä huolehtii Iitin kotiseutuyhdistys ry, joka on kohdistanut suuren osan toimistaan talon ja sen pihapiirin kunnostamiseen säilyttäen näin jälkipolville kappaleen vanhaa iittiläistä talonpoikaisperinnettä.

Puh. 045 232 6242, 050 352 4959
Myllymäentie 32, 47310 Haapa-Kimola
Siirry museon verkkosivulle

Kärkölän kotiseutumuseo sijaitsee Kärkölän kirkonkylän läheisyydessä Huovilan englantilaistyylisen maisemapuiston alueella.
Alkuperäisen, 1900-luvun alun mallin mukaiseksi, entisöidyn Huovilan kartanon maisemapuiston idylliset lammet ja polut, alueen kasvillisuus sekä museon viihtyisä alue hirsirakennuksineen muodostavat elämyksellisen kokonaisuuden.

Museoalueeseen kuuluu 14 rakennusta, jotka savusaunaa ja lehmikatosta lukuun ottamatta on siirretty paikalle muualta Kärkölästä. Museon vanhin rakennus on osin 1700-luvulta peräisin oleva päärakennus, Maijalan talo. Talon interiööri ja esinekokoelma antavat kuvan 1800-luvun hämäläisestä talonpoikaisesta elämänmenosta Kärkölässä. Museoalueelta löytyvät niin savusauna, vinttikaivo, hevoskierto ja syytinkimökki kuin perinteisemmät aitat ja viljamakasiinikin. Aitoissa ja makasiinissa on pysyvien näyttelyiden ohella esillä vuosittain vaihtuvia pieniä teemanäyttelyitä.

Museoalueen tuorein lisä on Järvelästä siirretty vanha kauppamakasiinirakennus, jonka alakerrassa on esillä vanhoja puusepän ja suutarin työkaluja sekä hevosvetoisia ajoneuvoja ja työkoneita. Rakennuksen yläkerrassa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä ja kesäaikaan toisinaan pieniä musiikki- tai teatteriesityksiä.

Kotiseutumuseolla järjestetään kesäisin tapahtumia mm. kesäkuun alkupuolella Kärkölä-päivä ja viikko juhannuksen jälkeen pitäjän sahdinvalmistajien mestaruuskilpailut. Museon pihapiirissä toimii kesäisin kahvila vanhassa kaupparakennuksessa. Museota ylläpitää Kärkölä-seura ry.

Puh. 040 726 8540, ilkka.kari@phnet.fi
Museotie 17, 16610 Kärkölä
Siirry museon verkkosivulle

Apulandia sijaitsee Lahden Hennalan entisellä varuskunta-alueella arvokkaassa punatiilisessä rakennuksessa, joka alun perin on rakennettu prikaatin komentajan taloksi. Apulandiassa toimii Apulanta-yhtyeen museo sekä kahvila. Apulandia on myös yhtyeen tukikohta toimistoineen, treenikämppineen ja studioineen.

Museo tarjoaa matkan heinolalaislähtöisen Apulanta-yhtyeen menneisyyteen. Näyttelyssä on esillä harvinaisia keräilyesineitä, tarinoita, videoita, kuvia, julisteita, soittimia, kultalevyjä, lavasteita, vaatteita ja muistoja Apulannan uran varrelta. Museon näyttely täydentyy jatkuvasti uusilla esineillä ja tarinoilla.

Museosta löytyy myös yhtyeen alun perin Heinolassa sijainnut treenikämppä, jonka seinät on siirretty museoon alkuperäisen rakennuksen saatua purkutuomion. Treenikämppä on edelleen yhtyeen käytössä ja museon käytävillä onkin mahdollista törmätä yhtyeen jäseniin. Museon piha-alueella järjestetään erilaisia tapahtumia markkinoista pihakirppikseen.

apulantaofficial@gmail.com
Helsingintie 199, 15700 Lahti
Siirry museon verkkosivulle

Sotilaslääketieteen museo sijaitsee entisellä varuskunta-alueella Lahden Hennalassa, Apulandian naapurissa. Museo toimii yhdessä kasarmialueen arvokkaista punatiilirakennuksista, joka alun perin valmistui Venäjän armeijan esikuntarakennukseksi vuonna 1913.

Sotilaslääketieteen museon useat näyttelyt esittelevät Suomen sotien 1939-1945 lääkintähuoltoa sekä puolustusvoimien rauhanajan sotilasterveydenhuoltoa. Lääkintähuollon ja eläinlääkinnän lisäksi näyttely tutustuttaa kävijän niin päijäthämäläisten kohtaloihin Talvisodassa, Jatkosodan puhdetöihin kuin sankarivainajien viimeaikaisiin etsintöihinkin Karjalan taistelupaikoilla. Museosta löytyvät myös Hennalan kasarmialueen historiasta sekä sisällissodan aikaisista tapahtumista Lahdessa ja Hennalan vankileirillä kertovat näyttelyt. Lotta-Svärd järjestöllä on ollut oma osasto museossa jo vuodesta 1983.

Museoon on mahdollista tutustua opastetun virtuaalikierroksen avulla ajasta ja paikasta riippumatta. Museossa järjestetään luentotilaisuuksia ja Hennalan historiaan liittyviä elokuvaesityksiä. Museota ylläpitää Suomen Sotilasmuseosäätiö.

Puh. 050 309 2232, hennalaan(at)phnet.fi
Helsingintie 199 B, 15700 Lahti
Siirry museon verkkosivulle
Siirry virtuaalimuseoon

Suomen Melontamuseo sijaitsee pikkuruisessa Kahvisaaressa, Niemen venesataman edustalla. Kahvisaari on alun perin toiminut Lahden Polttimo Oy:n perustajan Ferdinand Frigrénin kesäsaarena ja saari rakennuksineen on kulttuuri- ja teollisuushistoriallisesti arvokas kokonaisuus. Nykyisin Kahvisaaressa sijaitsee lahtelaisen melontaseura Vesisamoilijoiden retki- ja kuntomelontakeskus, jonka yhteydessä Suomen Melontamuseo on toiminut vuodesta 2008 lähtien.

Melontamuseon näyttely esittelee suomalaisen melontatoiminnan historiaa – lajin, tekniikan ja välineistön kehitystä. Museon päämääränä on toimia suomalaisen melonnan tulevaisuuden muistina. Museon kompaktissa näyttelyssä on esillä niin kilpa- kuin retkimelontaankin liittyvää välineistöä, kuten kanootteja sekä melontaan liittyviä esineitä, valokuvia ja kirjallisuutta. Museon kokoelman helmi on Sylvi Saimon kilpakajakki, jolla hän voitti olympiakultaa Helsingissä vuonna 1952. Museota ylläpitää Vesisamoilijat ry.

Puh. 044 581 7681, 0400 491 452, melontamuseo@vesisamoilijat.fi
Kipparinkuja, 15140 Lahti
Siirry museon verkkosivulle

Tutustu museon kokoelmaohjelmaan

Suomen Moottoripyörämuseo sijaitsee Niemen venesatamassa, Vesijärven rannan tuntumassa. Museo toimii vanhassa, 1959 valmistuneessa kuivaamorakennuksessa, joka on uudistettu ja laajennettu museokäyttöön.

Suomen moottoripyörämuseo esittelee laajasti suomalaisen moottoripyöräilyn historiaa viime vuosisadan alusta aina 80-luvulle saakka. Museossa on esillä laaja kirjo entisöityjä pyöräharvinaisuuksia Suomesta ja maailmalta sekä perinteisempiä arkikäytössä olleita moottoripyöriä ja mopoja tarinoineen. Yli 100 moottoripyörän lisäksi museosta löytyy aihepiiriin esineistöä kuten vanhoja pienoismalleja ja ajovarusteita.

Museossa järjestetään vuosittain teemoiltaan vaihtelevia näyttelyitä ja kesäaikaan runsaasti tapahtumia konserteista kirpputoreihin ja kokoontumisajoihin. Museon yhteydessä toimii ravintola.

Museossa on käytössä Museokortti.

Puh. 0400 712 310, lahti@moottoripyoramuseo.fi
Veistämönkatu 1, 15140 Lahti
Siirry museon verkkosivulle

Artjärven kotiseutumuseo sijaitsee Ratulan kartanon naapurissa, Villikkalanjärven pohjoispuolella. Artjärven kotiseutumuseo on Päijät-Hämeen alueen vanhin kotiseutumuseo. Tonttimaan kartanon läheisyydessä sijaitsevaa talomuseoaluetta varten lahjoittivat Ratulan kartanon silloiset omistajat Gustaf Alexander ja Märtha Rotkirch jo vuonna 1923.

Museoalueelle on koottu perinnepihapiiri 1700- ja 1800-luvuilta peräisin olevista rakennuksista. Päärakennus on vuodelta 1757, ja se on siirretty Iitin Sääksjärven kylästä. Rakennuksen ovien ja ikkunanpielien puuleikkaukset ovat erittäin taidokasta työtä. Perinteisten talonpoikaisrakennusten lisäksi alueella on kartanonherran työhuoneena toiminut piilopirtti, johon paikallinen maalari Martti Koivisto on tehnyt seinämaalauksia. Nyt piilopirtissä on esillä kouluesineistöä. Alueelta löytyy lisäksi kaunis pärepaviljonki, jonka kartanon omistaja Alexander Armfelt rakennutti vuonna 1844 vaimolleen Alinelle hartaushuoneeksi.

Museoalueesta erillään, Kirkonmäellä sijaitsevaan entiseen viljamakasiiniin on koottu artjärveläistä esineistöä. Makasiinissa on myös laaja kotiseutuarkisto, joka on tutkijoiden käytettävissä sopimuksen mukaan. Itse rakennus on vuodelta 1825. Museota ylläpitää Artjärven kotiseutuyhdistys.

Puh. 040 505 5869, artjarven.kotiseutuyhdistys@gmail.com
Museoalue Ratulantie 312, 16200 Artjärvi; Makasiini Kirkkotie 36, 16200 Artjärvi
Siirry museon verkkosivulle

Orimattilan kotiseutumuseo sijaitsee Orimattilan keskustassa muodostaen viehättävän pihapiirin kirkon lähettyville. Museo avattiin yleisölle vuonna 1952 Orimattilan maatalousnäyttelyn yhteydessä, vaikkakin ajatus museon perustamisesta oli syntynyt jo 30-luvulla.

Museoalueen yhdeksässä pääosin 1800-luvulta peräisin olevassa rakennuksessa on esillä 1800-luvun ja 1900-luvun alun maatalon arkielämään liittyvää esineistöä. Päärakennuksen ja aittojen lisäksi alueella on mm. kyläsepän paja sekä 1700-luvun savupirtti, jossa voi tutustua metsästys- ja kalastusvälineisiin sekä suutarin tarvikkeisiin. Keiturin kylästä peräisin oleva kivenhakkaajan mökki muistuttaa alueen yleisestä elinkeinosta. Porvoonjoen ansiosta Orimattilassa on ollut varsin laajaa myllytoimintaa, ja niinpä kotiseutumuseon pihapiirissä on myös vesimylly Heinämaalta. Museota ylläpitää Orimattilan kaupunki.

Puh. 040 569 6672, 044 781 3567
Pappilantie 4, 16300 Orimattila
Siirry museon verkkosivulle

Tutustu museon kokoelmaohjelmaan

Orimattilan pullomuseo sijaitsee Orimattilan keskustassa.

Orimattilan pullomuseo kerää, tallentaa ja esittelee Suomen historiaan liittyvää lasi- ja juomahistoriaa. Museon esillä oleva kokoelma sisältää yli 1 500 esinettä aina 1600-luvulta viime vuosisadalle. Pullokokoelman lisäksi museosta löytyy tsaarin vallan ajan uniikein tupakkapakkauksin ja julistein sisustettu tupakkahuone ja apteekkarin nurkkaus 1800-luvun lopulta. Pullomuseo on yksityinen museo.

Puh. 050 518 8061
Puistotie 12 B, 16300 Orimattila
Siirry museon verkkosivulle

Orimattilan taidemuseo sijaitsee Orimattilan keskustassa, punatiilisessä entisessä tekstiiliteollisuusrakennuksessa, Kulttuuritalossa. Orimattilan taidekokoelmat on perustettu vuonna 1978 ja nykyisissä tiloissaan Kulttuuritalon toisessa kerroksessa museo on toiminut vuodesta 1993 lähtien.

Taidemuseon perusnäyttelyssä on esillä Taidesäätiö Ilmari ja Toini Wall-Hakalan kokoelmat, Pentti Papinahon kokoelmat sekä veljesten J.H., Eero ja Rudolf Elias Erkon elämänvaiheita esittelevä näyttely Orimattilan Erkot.

Ilmari Wall-Hakalan (1904-1973) keräämä 1800- ja 1900-lukujen suomalaista ja ulkomaista taidetta käsittävä kokoelma sisältää yli 170 maalausta ja piirrosta, noin 60 veistosta sekä antiikkihuonekaluja. Kokoelman taiteilijoiden nimet ovat tuttuja: Akseli Gallén-Kallela, Albert Edelfelt, Pekka Halonen, Eero Järnefelt, Helene Schjerfbeck, Maria Wiik, Ferdinand ja Magnus von Wright. Wall-Hakalan isä oli Orimattilasta kotoisin, ja niinpä hän viimeisenä tahtonaan halusi tulla haudatuksi paikkakunnalle ja määräsi säätiön antamaan taidekokoelman Orimattilan kaupungissa esillä pidettäväksi. Wall-Hakalan kokoelmiin voi tutustua myös mobiilioppaan avulla.

Kuvanveistäjä Pentti Papinahon (1926-1992) kokoelma käsittää taiteilijan tuotantoa kolmenkymmen vuoden ajalta. Esillä on muotokuvia, abstrakteja veistoksia, reliefejä, mitaleita ja valokuvia. Papinaho on tehnyt lukuisia julkisia teoksia eri puolille maata; tunnetuimpia on Hakkapeliittojen kotiinpaluu (1975) Lahdessa ja Rakuunapatsas (1982) Lappeenrannassa.

Museossa järjestetään vuosittain useita vaihtuvia näyttelyitä sekä yleisötilaisuuksia konserteista joogaan ja lastentapahtumista luentotilaisuuksiin. Museota ylläpitää Orimattilan kaupunki.

Museossa on käytössä Museokortti.

Puh. 044 781 3567
Lahdentie 65, 16300 Orimattila
Siirry museon verkkosivulle
Museon mobiiliopas

Enni Idin taiteilijakoti, viehättävä pieni punainen talo, sijaitsee Padasjoella Seitniemen kylässä Kellosalmentien varrella.

Padasjokelaisen naivisti- ja ITE-taiteilija Enni Idin (1904-1992) koti Seitniemellä on värikylläinen kokonaistaideteos. Mökki on maalattu katosta lattiaan taiteilijan lempiaiheilla: kukka- ja kasviornamenteilla ja kissoilla. Enni Idin öljyväritöiden aiheina olivat myös enkelit, pirut ja nuijasota-aihe. Suuren yleisön tietoisuuteen hänen työnsä tulivat vuonna 1973 Helsingin Taidehallissa pidetyn naivistisen taiteen näyttelyssä.

Kesäisin taiteilijakodilla järjestetään tapahtumia sekä työpajoja, kohteen yhteydessä toimii myös kahvio. Enni Idin elämäntyötä sekä taiteilijakotia ja sen pihapiiriä ylläpitää ja vaalii Kellosalmi-Seitniemi-Virmailan kyläyhdistys.

Puh. 040 595 3445, piipa.rinne@gmail.com
Kellosalmentie 579, 17500 Padasjoki
Siirry museon verkkosivulle

Padasjoen kotiseutumuseo sijaitsee Padasjoen kirkonkylässä, Kuusikujan varressa olevassa entisessä viljamakasiinissa. Museo tunnetaankin Padasjoella myös makasiinimuseona. Makasiini on rakennettu pitäjän lainajyvästöksi vuonna 1850 ja se sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä, Saksalan kartanoon johtavan lehtikuusikujan katveessa. Museo on toiminut rakennuksessa vuodesta 1956 lähtien, jolloin se avattiin yleisölle Padasjoen maa- ja metsätalousnäyttelyn yhteydessä.

Museossa on esillä esineitä eri puolilta pitäjää, muun muassa paikallista käsityöläisyyttä, metsästys- ja kalastusvälineitä sekä kouluesineistöä käsittävät näyttelykokonaisuudet. Museon näyttelyissä on lisäksi perinteisiä maanviljelyyn, eläintenhoitoon ja ruuanlaittoon liittyviä esineitä, ammateista edustettuina ovat räätäli, suutari, puuseppä sekä käsinkaavaaja eli valuri.

Kotiseutumuseon pihamaalla järjestetään kesäisin tapahtumia kuten kotiseutumarkkinat heinäkuussa ja elomarkkinat elokuussa. Museon pieni kahvilatila on käytössä kesäisin museon aukioloaikoina. Museota ylläpitää Padasjoki-seura.

Puh. 040 740 0020
Kuusikuja, 17500 Padasjoki
Siirry museon verkkosivulle

Palsan myllymuseo sijaitsee Padasjoen Vesijaon kylässä. Vesijako on Padasjoen vanhimpia kyliä, ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1464. Vesijako -järvi on ns. bifurkaatiojärvi eli vedenjakajajärvi; sen vesistä osa laskee Kymijoen ja osa Kokemäenjoen vesistöön.

Vesijaosta Parlammin järveen laskevassa Palsanojassa on sijainnut Vesijaon kylän mylly 1700-luvulta lähtien. Myllyn yhteyteen rakennettiin 1920-luvulla vesisaha. Korkea 15 metrinen vehnätorni rakennettiin 1937, kun mylly muutettiin vehnämyllyksi. Myllyn historiaan liittyy myös jännittävä tarina Suomen ensimmäisestä sarjamurhaajasta Juhani Aataminpojasta eli Kerpeikkarista, joka otettiin karkumatkallaan kiinni Palsan myllyllä 1849.

Nykyisin Palsan myllyssä voi kesäisin tutustua sekä myllyn että sahan historiaan. Myllyssä toimii myös kahvila ja kesämyymälä. Palsan myllymuseo on yksityinen museo.

Puh. 03 557 7073,040 062 2072,  helsinki@kapteenska.fi
Vesijaonraitti 562, 17630 Vesijako
Siirry museon verkkosivulle

Toritun Sepänmäen eli kyläsepän museo sijaitsee Padasjoen Toritun kylässä, kylän keskellä. Toritun kylällä on ollut kyläseppä asiakirjalähteiden mukaan ainakin 1700-luvulta lähtien. Sepänmäen viimeinen seppä oli Juho Kustaa Kauren (1879 -1955). Museoksi Sepänmäki muutettiin vuonna 1982, jolloin Padasjoen kunta osti kiinteistön ja antoi sen Toritun kyläyhdistyksen hoitoon.

Museoalueen alkuperäiset rakennukset ja piha-alue perinteisine kasveineen muodostavat luontevan miljöön. Alueella on 1800-luvun päärakennus, aitta, sauna, talli ja heinälato. 1980-luvulla alueelle on rakennettu uudelleen 1950-luvulla purettu paja ja pyykkikota samoille paikoille kuin missä vastaavat vanhat rakennukset sijaitsivat. Paja on toiminnassa ja siellä on järjestetty taontanäytöksiä ja -kursseja.

Toritun kyläyhdistys pitää alueen ja rakennukset kunnossa sekä järjestää museoalueella tapahtumia, kuten Sepänmäen perinteiset juhannusjuhlat. Kyläyhdistys vastaa myös museon avoinnapidosta.

Puh. 050 011 8889, juha.pastila@pp.inet.fi
Langantie 1, 17710 Torittu
Siirry museon Facebook-sivulle

Suomen Harmonikkamuseo sijaitsee aivan Sysmän keskustassa. Museo avattiin yleisölle vuonna 1993 ja se perustuu autoilija Tauno Ylösen elämäntyönään keräämään yksityiskokoelmaan.

Museossa on esillä lähes kaksisataa harmonikkaa ja yli 50 huuliharppua eri maista, pääpainon ollessa kuitenkin Suomessa valmistetuissa harmonikoissa. Museon vanhin esine on lusikkabassoharmonikka vuodelta 1850. Soittimien lisäksi museossa voi tutustua muuhun harmonikka-aiheiseen esineistöön sekä kuva- ja palkintogalleriaan.

Suomen Harmonikkamuseossa on perusnäyttelyn lisäksi vuosittain vaihtuva teemanäyttely. Teemanäyttelyissä on esitelty vuosien saatossa mm. harmonikkamestareita ja harmonikkatehtaiden historiaa, tanssimusiikkia ja naishanuristeja. Harmonikkamuseossa käydessään museovieras voi halutessaan soittaa itsekin. Museosta voi myös ostaa harmonikka-aiheista kirjallisuutta, lehtiä ja musiikkia. Suomen Harmonikkamuseo on yksityinen museo, jonka toimintaa tukee Suomen Harmonikkamuseoyhdistys.

Puh. 050 565 1219, 03 7170 363
Uotintie 4, 19700 Sysmä
Siirry museon verkkosivulle

Sysmän kotiseutumuseo sijaitsee Sysmän kirkon eli Pyhän Olavin keskiaikaisen kirkon läheisyydessä, Museonmutkassa kirkkoa vastapäätä. Sysmän kotiseutumuseo toimii kivisessä pitäjänmakasiinissa, joka on rakennettu vuosina 1854–55. Perimätiedon mukaan makasiini rakennettiin uhrikalliolle. Kotiseutumuseo on toiminut rakennuksessa vuodesta 1962 lähtien.

Museon perusnäyttelyssä on esillä Sysmän historiaa ja esineistöä aina esihistorialliselta ajalta lähtien. Kansanomaisen maanviljelys- ja kotitalousesineistön lisäksi näyttelyssä on esillä muun muassa paikkakunnan kouluihin ja kartanokulttuuriin liittyvää materiaalia. Näyttelystä löytyy myös esineitä, joita saa luvan kanssa kosketella, tunnustella tai vaikka haistella historian havinaa.

Kotiseutumuseon piha-alueella on vuonna 2010 rakennettu ja ajanmukaisesti sisustettu muinaistalo. Piha-alueelta löytyy lisäksi aittoja ja venekatos. Kotiseutumuseota ylläpitää Sysmä Seura.

Puh. 050 362 9973, 044 548 3905, marja.laajarinne@gmail.com
Makasiininmäentie 4, 19700 Sysmä
Siirry museon verkkosivulle