Päijät-Hämeen kulttuuriympäristöselvitys
Mitä yhteistä on Asikkalan ikonisella Pulkkilanharjulla, Mainiemen sahalla Padasjoella, Liipolan lähiöllä Lahdessa ja Pyhäniemen kartanolla Hollolassa?
Ne ovat eräitä esimerkkejä maakuntamme arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä, jotka kuvastavat maakunnan kehityksen vaiheita ja vaalimisen arvoisia ominaispiirteitä. Päijät-Hämeen alueella on lähes 200 arvokasta kulttuuriympäristöaluetta, jotka on merkitty maakuntakaavaan. Kulttuuriympäristöarvojen vaaliminen tulee ottaa huomioon alueiden käytön suunnittelussa.
Maakuntaliitot ja niitä edeltäneet Seutukaavaliitot ovat Suomessa inventoineet arvoalueita 1960-luvulta lähtien. Päijät-Hämeessä edellinen kulttuuriympäristöselvitys on tehty vuonna 2006, ja inventoinnin päivittäminen on nyt alkanut. Tällä kertaa mukana on myös maakunnan uusi tulokas Iitin kunta.
Työhön on varattu aikaa kaksi vuotta, sillä edeltävää inventointia on tarpeen paitsi päivittää, myös täydentää etenkin niin sanotun modernin rakennetun ympäristön osalta. Jo edeltävässäkin inventoinnissa on tarkasteltu jälleenrakennuskauden rakentamista ja jossain määrin myös sitä nuorempia alueita, nyt aikajänne ulotetaan koko maakunnassa viime vuosisadan loppupuolelle saakka. Päivitys- ja täydennysinventoinnin toteuttaa Lahden museot / Päijät-Hämeen alueellinen vastuumuseo. Selvitystyö kestää vuoden 2023 loppuun saakka.
Aiempi kulttuuriympäristöselvitys
Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö -selvitys on laadittu edellisen kerran vuonna 2006.
Maakunnan kulttuuriympäristöt kartalla
Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (2014) on määritelty maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristö- ja maisema-alueet.
