Tutkimus

Lahden kaupunginmuseo/Päijät-Hämeen alueellinen vastuumuseo on suorittanut vuosien varrella lukuisia kenttätyöhankkeita niin Päijät-Hämeessä kuin muuallakin. Vuosina 2000-2002 museo koordinoi kahta EU-rahoitteista hanketta, Porvoonjoen asutustutkimushanketta ja Esihistoriamatkailuhanketta. Vuosina 2003-2004 museo toteutti Karjalan kannaksella, Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä Vuoksenlaakson kulttuurimatkailureitti-nimisen EU-hankkeen. Toriparkkihankkeeseen liittyen museo toteutti vuonna 2013 Lahden torilla laajimmat arkeologiset kaivaukset Suomessa.

Vuoksenlaakso

Vuonna 2003 alkoi Lahden kaupunginmuseon arkeologian yksikön koordinoima interreg-hanke, Vuoksenlaakson kulttuurimatkailu, jonka tarkoituksena oli luoda Karjalan kannaksen alueelle, Vuoksen jokilaaksoon, kulttuurimatkailureitti suomalaisille matkailijoille. Hankkeen yhteydessä suoritettiin kenttätöitä Karjalan kannaksella, Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä. Tällä sivustolla esitellään lyhyesti hankkeen taustat ja kulttuurimatkailureitin kohteet.

Esihistoriamatkailuhanke

Lahden kaupunginmuseon Esihistoriamatkailuhanke toteutettiin Päijät-Hämeessä Hollolan, Lahden, Nastolan, Orimattilan ja Sysmän alueella. Hankkeessa tuotteistettiin muinaisjäännöksiä ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita matkailijoiden käyttöön. Kohteet soveltuvat sekä perinteiseen matkailuun nähtävyyksinä sekä elämysmatkailuun esimerkiksi pyöräily- ja vaellusratsastusreittien osaksi.

Esihistoriamatkailuhankkeen kohteisiin kuuluvat mm. Lahden Ristolan kivikautinen asuinpaikka, Lahden Myllysaari, Hollolan Kapatuosian linnavuori, Orimattilan Tönnön myllyalue ja Nastolan Ruuhijärven kulttuuripolku.

Hankkeen puitteissa järjestettiin erilaisia tapahtumia, esitelmiä, näyttelyitä sekä koulutettiin matkaoppaita. 
Hankkeen loppuvaiheessa ilmestyi Riikka Alvikin kirjoittama Aikamatka esihistoriaan - Päijät-Hämeen esihistoriaa ja kohteita kulttuurimatkailijalle.

Porvoonjoen asutustutkimushanke

Porvoonjokilaakson maisemassa on nähtävissä ihmisen vaikutus kautta vuosituhansien. Jokea pitkin ovat kulkeneet kivikauden metsästäjät, sen yläjuoksulla syntyi rautakaudella rikas asutuskeskus ja historiallisella ajalla hyvinvoivia kyliä ja kartanoita. Ympäristöministeriön asettama työryhmä nimesi vuonna 1992 Porvoonjokilaakson yhdeksi Suomen kansallismaisemista.

Vuonna 2000 Lahden kaupunginmuseo käynnisti Porvoonjoen asutustutkimus - Kansallismaiseman syntyvaiheet ja tulevaisuus - hankkeen, jonka määränä oli selvittää kansallismaiseman syntyvaiheita ja kehitystä aina jääkaudesta meidän päiviimme asti. Vuosien 2000-2002 aikana Porvoonjoen yläjuoksun muinaisjäännöksiä, rakennettua kulttuuriympäristöä ja perinnemaisemia tutkittiin arkeologian, historian, geologian, kasvitieteen, kansatieteen ja rakennustutkimuksen keinoin. Hankkeen tutkimusalueeseen kuuluivat Hollolan, Lahden, Orimattilan kuntien alueet. Myös Pukkilan kunnan alueella on tehty aiheeseen liittyvää muinaisjäännösten kartoitusta.

Hankkeessa ilmestyi kaksi julkaisua - Hannu Poutiaisen toimittamaSukupolvien maisema - Porvoojokilaakson kansallismaiseman syntyvaiheita sekä Antti Lahelman toimittama Porvoonjoen yläjuoksun esihistoriallisia ja kulttuurihistoriallisia kohteita Lahden, Hollolan ja Orimattilan alueella.

Lahden torikaivaus 2013

Lahden kylä paloi 19.6.1877. Palon jälkeen toteutettiin uusi asemakaava, minkä myötä tori sijoitettiin paikalle, jossa se yhä sijaitsee. Kun kaikkialla muualla entisen Lahden kylän alueella myöhempi rakentaminen on tuhonnut merkit varhaisemmasta asutuksesta, torilla ne säilyivät lähes koskemattomina. Lahden kaupunginmuseo kaivoi kauppatorilla kylän jäännöksiä ensimmäisen kerran vuosina 1997–1998, kun torin kiveystä kunnostettiin ja routivia maamassoja vaihdettiin. Toisen kerran torin aluetta tutkittiin vuonna 2013 toriparkin rakentamiseen liittyen.

Vuoden 2013 kaivaukset Lahden kauppatorilla olivat aikanaan suurimmat Suomessa toteutetut arkeologiset tutkimukset niin kaivauspinta-alaltaan kuin löytömäärältäänkin. Edelleenkin kyseessä ovat suurimmat yksittäiseen kylään kohdistuneet kaivaukset maassamme. Tutkimuskohteena oli siis tulipalossa tuhoutunut Lahden kylä ja sitä edeltäneet asutusvaiheet. Kaivausaineiston ajallinen jatkumo oli yli 400 vuotta. Historian lähteiden perusteella Lahden kylä on ollut asuttuna jo vuonna 1445.

Kaivaukselta löytyi satoja tuhansia yksittäisiä esineitä, joista museokokoelmiin otettiin hiukan yli 2100 esinettä. Kaikki löydöt tutkittiin kaivauksen jälkitöissä, ja osa oli myös esillä Lahden historiallisen museon torikaivauksesta ja Lahden kylästä kertovassa näyttelyssä 2014-2018. Kaivauksella dokumentoitiin yli 130 rakennejäännöstä, kuten rakennusten kivijalkoja, kellarikiveyksiä ja kaivoja. Myös Ylisen Viipurintien linjauksesta sekä paikalla sijainneesta kasvimaasta tehtiin havaintoja.

Kaivauksen tulokset tullaan esittelemään loppuvuonna 2020 ilmestyvässä artikkelikokoelmassa.


Uusi taide-, juliste- ja muotoilumuseo etsii nimeä

Työnimellä LAD kulkenut uusi taidetta, julisteita ja muotoilua esittelevä museo etsii nimeä.

Katso kuvia Ihanasti laulettu -yhteislaulutilaisuudesta

Radio- ja tv-museo Mastolan pihalla järjestetty yhteislaulutilaisuus, jossa laulettiin Leevi and the Leavingsien rakastettua tuotantoa Minja Kosken, Mikael Saaren ja Niklas Hagmarkin johdolla.

Suomen naiset ladulla ja mäessä -julkaisu tulossa

Suomen naiset ladulla ja mäessä tarjoaa elävän ja monipuolisen yleiskatsauksen naisten kilpahiihdon ja mäkihypyn historiaan Suomessa. Teoksessa perehdytään myös harrastehiihtoon, valmennuksen saloihin sekä eri aikakausien hiihtomuotiin.

 

 

Kupurasolki.jpg