Museoiden aukioloajat

Asikkalan kotiseutumuseo Asikkalan idyllisellä kirkonkylällä tarjoaa mielenkiintoisen matkan perinteisiin hämäläisiin maisemiin. Museon rakennusryhmä on osa kylän valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa.

Kirkonmäellä sijaitseva vuonna 1840 rakennettu pitäjän viljamakasiini toimii esinemuseona. Vastapäätä, vanhan pappilan pihamaalla on talomuseoalue, jonne kootut rakennukset muodostavat perinteikkään hämäläisen pihapiirin aittoineen ja talleineen. Pihapiirin päärakennus on vuodelta 1786. Tuvassa voi kokeilla kutomista vanhoilla kangaspuilla.

Pappilan vanhassa arkistorakennuksessa on pieni näyttely arkeologisista löydöistä. Vanhasta navettarakennuksesta löytyy erilaisia hevosvetoisia kulkupelejä kuten kuomuvaunuja, joilla matkustavaiset ennen kulkivat. Erillisessä maatalouskonemuseossa on esillä maataloudessa käytettyjä koneita silppurista puimuriin ja maamoottoreista traktoreihin.

Museota ylläpitää Asikkalan kotiseutuyhdistys ry. Lapset pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivulle

Vääksyssä kanavan varrella sijaitseva Danielson-Kalmarin huvila edustaa tyylisuunnaltaan uusrenessanssia. Sitä ympäröi kaunis puisto patsaineen.

Johan Richard Danielson-Kalmari (1853–1933) oli oman aikansa johtava suomalainen historiantutkija sekä keskeinen poliitikko. Vuonna 1892 hän osti Suviniemi-nimisen kiinteistön Asikkalan Vääksystä, jossa hän vietti kaikki kesänsä perheensä kanssa.

Huvila entisöitiin ympärivuotiseen käyttöön vuonna 1986. Nykyisin se toimii Danielson-Kalmarin museona sekä näyttelytilana. Huvilan kaksi museohuonetta on sisustettu 1900-luvun alun tyyliin ruokasaliksi ja työhuoneeksi. Työhuoneeseen on koottu valtioneuvoksen kirjallista tuotantoa.

Syksystä kevääseen huvilassa toimii Asikkalan seudun musiikkiopisto. Huvilaa on mahdollista vuokrata myös yksityistilaisuuksia varten. Danielson-Kalmarin huvilaa ylläpitää Asikkalan kunta.

Kesällä 2024 huvilassa on esillä Ivana Helsinki / Paola Suhonen kesänäyttely, jossa esitellään Ivana Helsingin uniikkeja, Pariisin ja New Yorkin muotiviikoilla nähtyjä historiallisia taidevaatteita, ainutlaatuisia keskikoon filmillä kuvattuja muotivalokuvia sekä uuden 50X malliston numeroituja keräilykappaleleninkejä.

Näyttelyssä on mukana myös Suhosen tekemiä muotielokuvia, wetplate-tekniikalla kuvattuja taidekuvia sekä näyttelyä varten fotogravyyritekniikalla vedostettuja valokuvia. Näyttelyssä nähdään läpileikkaus Suhosen tuotannosta lähes kolmenkymmenen vuoden ajalta. Mukana on myös Ivana Helsinki Recordsin musiikkia ja painokankaita. Kokonaisuus piirtää aikajanan yhden tämän hetken kiinnostavimman ja monipuolisimman taidebrändin ja suunnittelija Paola Suhosen tuotannosta.

Siirry museon verkkosivulle

Padasjokelaisen naivisti- ja ITE-taiteilija Enni Idin (1904–1992) taiteilijakoti sijaitsee Padasjoen Seitniemen kylässä Kellosalmentien varrella.

Värikkäässä taiteilijakodissa näkyvät Enni Idin suosikkiaiheet, kuten kissat ja ihastuttavasti rönsyilevät kasvit. Lattiasta katonrajaan maalauksilla koristeltu koti on kokonaistaideteos, jossa järjestetään kesäisin tapahtumia ja työpajoja.

Enni Idin taiteilijakotia ylläpitää Kellosalmi-Seitniemi-Virmailan kyläyhdistys.

Siirry museon verkkosivuille

Heinolan kaupunginmuseo sijaitsee aivan kaupungin ydinkeskustassa. Vuonna 2020 uudistunut kaupunginmuseo tarjoaa elämyksiä kaikille aisteille.

Made in Heinola -näyttelyssä kävijä pääsee tutustumaan monipuolisesti kaupungin kulttuuriperintöön. Näyttelyn tarina vie kävijän halki Heinolan historian esihistoriallisista ajoista aina toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Esillepanossa on painotettu mahdollisimman paljon Heinolassa tehtyjä tai heinolalaisten käyttämiä esineitä.

Näyttelyssä on muun muassa hakutoiminnolla täydennetty Heinolan kaupungin pienoismalli sekä täysin uudet interiöörit. Monet esineistä ovat kuuluneet kiinnostaville paikallisille henkilöille kuten seudun ensimmäisille asukkaille, tasavallan presidentti P. E. Svinhufvudille tai Apulanta-yhtyeelle. Näyttelyssä voi tutkia myös kuva-aarteita museon omista kokoelmista.

Lapset voivat toteuttaa oman löytöretkensä näyttelyssä etsimällä Hiirulaisten suvun edustajia kartan ja tarrojen avulla.

Museokaupan valikoimista löytyy Heinolassa tehtyjä uniikkeja kotiseutuhenkisiä käyttö- ja muistoesineitä sekä kirjallisuutta.

Museorakennus valmistui vuonna 1872. Talon rakennutti itselleen Hollolasta kotoisin ollut kauppias Ulrik Lindholm (1825–90). Hän määräsi testamentissaan koko omaisuutensa sosiaalisiin tarkoituksiin varattomien lasten hyväksi sekä nykyisen museorakennuksen Heinolan kaupungille, joka muutti sen pian raatihuoneeksi. Talo muutettiin museoksi 1980-luvun alussa, jolloin sen alkuperäistä asua pyrittiin palauttamaan. Heinolan kaupunginmuseo perustettiin 1964 ja se on toiminut nykyisellä paikallaan vuodesta 1984 lähtien.

Alle 18-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivulle

Heinolan taidemuseo sijaitsee aivan kaupungin keskustassa. Empire-tyylinen museorakennus on valmistunut 1830 kauppias Aleksander Toropoffin (1780-1852) perheen kodiksi. Talon rakennusmestarina toimi puuseppä Jacob Nygrén (1768-1836) ja hänelle ominaisia piirteitä on nähtävissä sisäovien ja ulkoikkunoiden ruusu- ja laakerinlehtikoristeissa. Rakennus korjattiin 1985-86 käsityöläistaloksi ja vuodesta 1991 alkaen rakennuksessa on toiminut Heinolan taidemuseo.

Taidemuseon peruskorjaus valmistui kesäkuussa 2025 ja museo avautui muotoilija Ritva-Liisa Pohjalaisen juhlanäyttelyllä. Taidemuseo tarjoaa vaihtuvia näyttelyitä ympäri vuoden.

Heinolan taidemuseon kokoelmaan kuuluu noin 1100 taideteosta. Lisäksi taidemuseoon on talletettu Niilo Helanderin säätiön kokoelma. Pääosin kokoelman teokset ovat suomalaista taidetta 1900-2000-luvuilta.

Alle 18-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivulle

Laskettele vauhdikkaan hiihtohistorian äärelle ja leiskauta Betonin nokalta tyylikäs telemark. Meillä on aina talvi!

Hiihtomuseon perusnäyttely katselee suomalaista hiihtomenneisyyttä monin silmin: teemaa tarkastellaan niin arkihiihtäjän, hiihtoharrastajan kuin ammattilaisurheilijan näkökulmasta. Näyttelyssä huomioidaan keväthanget löytäneet kuntoilijat ja kouluhiihdosta traumatisoituneet sivakoijat.

Hiihtomuseosta löytyy myös vaikuttava Salpausselkä elää -mediaseinä, joka kertoo Lahden talvikisojen historiasta 1920-luvulta 2010-luvulle. Mäkihyppysimulaattorissa pääsee testaamaan omia mäkikotkan taitojaan.

Alle 18-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivulle

Hollolan kotiseutumuseo sijaitsee Hollolan kirkonkylässä keskiaikaisen kirkon lähettyvillä, valtakunnallisestikin arvokkaassa kulttuurimaisemassa.

Kotiseutumuseoon kuuluu esinemuseo sekä talomuseoalue. Talomuseoalueella on Hentilän ja Ylä-Köllin talot sekä aittoja, paja, riihi, mallassauna, ometta, talli, ajokaluvaja sekä torppa, kaikkiaan 16 rakennusta.

Esinemuseona toimii vanha viljamaksiini, joka on valmistunut vuonna 1855. Esinemuseolla järjestetään kesäisin vaihtuvia näyttelyitä, lisäksi pysyvässä näyttelyssä on esillä mm. hollolalaisia hevoskaluja. Museoalueen rakennuksissa on nähtävillä aikakauden mukaisesti sisustettuja interiöörejä sekä rakennusten käyttötarkoitukseen liittyvää maatalous- ja talonpoikaisesineistöä. Lisäksi Ylä-Köllin talossa on esillä vaihtuvin teemoin tekstiilejä museon kokoelmasta. Museoon voi tutustua virtuaalisesti Hollolain repun avulla.

Talomuseoalueella järjestetään vuosittain Hollolan kunnan sahtimestaruuskilpailut ennen juhannusta. Museoalueella järjestetään myös erilaisia työnäytöksiä ja tapahtumia, kuten vuosittain elokuussa pidettävä Sadonkorjuu- ja perinnetapahtuma. Museota ylläpitää Hollolan kotiseutuyhdistys.

Alle 12-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivulle

Hämeenkosken kotiseutumuseo sijaitsee Hämeenkosken Keskustien varrella.

Vuonna 1958 avautuneeseen museoalueeseen kuuluu vanha viljamakasiini, hämäläinen talo, aittarakennus ja korsun mallinnus. Viljamakasiinissa toimii esinemuseo, josta löytyy muun muassa pellava- ja kouluosastot sekä kyläkauppojen ja seurakunnan esineistöä.

Hämeenkosken kotiseutumuseota ylläpitää Hollolan kunta.

Siirry museon verkkosivuille

Iitin Kirkonkylän museonmäellä sijaitsevan Iitin kotiseutumuseon tarkoituksena on kotiseutuhengen ylläpitäminen ja kotiseututietouden lisääminen. Kotiseutumuseossa on paljon nähtävää ja koettavaa 1800–1900-luvun vaihteen iittiläisistä perinteistä ja esineistä kiinnostuneille.

Museon perusnäyttely esittelee pääasiassa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun talonpoikaisesineistöä. maataloustyökaluja, kodinkoneita ja sisustusta. Lisäksi esillä on kuuluisaa iittiläistä puusepäntaitoa sekä Iitin kirkkoon liittyvää esineistöä.

Museon perusnäyttely on uudistettu vuonna 2020. Näyttelyssä ovat esillä esihistoria ja pitäjän historia, elinkeinojen kehitys Kymijoen erätaloudesta teollisuuteen, Kirkonkylän asukkaat, puu- ja tekstiilikäsityöt sekä hevosperinteet ja kirkko.

Iitin kotiseutumuseo sijaitsee entisessä viljamakasiinissa, jonka aumakattoinen empirerakennus on vuodelta 1830. Museonmäellä on viljamakasiinin lisäksi 1750-luvulta peräisin oleva luhtiaitta sekä riihi. Museonmäkeä ympäröi Iitin kirkonkylän kauniit maalaismaisemat. Museota ylläpitää Iitin kunta.

Siirry museon verkkosivulle

Itä-Hämeen museo toimii Koskipään kartanon rakennuksissa, Tainionvirran jokimaisemassa.

Museo on Itä-Hämeen seitsemän pitäjän seutumuseo, jonka omistaa vuonna 1928 perustettu Museoyhdistys. Presidentti Relander vihki museon 30.6.1929, josta lähtien museo on ollut yleisölle avoinna.

Koskipää on ollut Itä-Hämeen suurimpia kartanoita, ja sen omistajia ovat olleet Silferbögel-, Tandefelt– ja von Gerdten -suvut. Museoalueeseen kuuluu Koskipään kartanon päärakennus vuodelta 1828, haikutupa 1600-luvulta, aittarakennus ruokakelloineen 1820-luvulta, aitan alla sijaitsevat kellarit 1750-luvulta sekä ratasliiteri ja tuulimylly. Tuulimylly on ainut alueelle siirretty rakennus; muut rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan.

Museossa on esillä kartanointeriöörejä 1800-luvulta sekä itähämäläistä talonpoikais- ja kansanomaista esineistöä. Samoin nähtävillä on museon perustajan kirjailija Maila Talvion työhuone hänen kodistaan Helsingin Laaksolasta, runoilija Uuno Kailaan ja kirjailija Mika Waltarin muistohuoneet. Haikutupa on sisustettu 1800-luvun pirtiksi odottamaan tulevaa sunnuntaita. Ratasliiterissä on kartanon vaunut ja maatalouteen liittyvää esineistöä. Museon kokoelmiin kuuluu Vuoksenranta-osasto, johon on koottu esineistöä vuoksenrantalaisten mukanaan tuomista esineistä Karjalan kannakselta ja evakkomatkalta.

Tainionvirran rannassa on Vanha-Koskipää, kartanon edellinen päärakennus 1750-luvulta. Rakennuksessa toimii kesäisin Taidesalonki Talvio. Muina aikoina museo järjestää museoon liittyvää toimintaa rakennuksessa. Lisäksi Itä-Hämeen museo järjestää tilauksesta kartano-, esihistoria-, kirjailija- ja kulttuurikierroksia.

Alle 7-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivulle

Karralan kotisetutalo pihapiireineen sijaitsee Kolisevan kylässä. Päärakennus on peräisin 1700-luvun lopulta ja tilan historia ulottuu 1500-luvulle. Rakennus on sisustettu talonpoikaistyyliin ja esillä on osin Iitin kotisetumuseon kokoelmia.

Karralalla on pitkä historia, vuonna 1543 Karralan hyvinvoipaa taloa viljeli kolme perhekuntaa. Kruunun ratsutilasta muodostettiin 1700-luvulla kuusi Karralaa ja talot toimivat tuohon aikaan nk. yhteistalojärjestelmän mukaan. Isojaon tapahduttua vuonna 1848 jaettiin maat ja tilat saivat omat isäntänsä. Karralan viimeisin isäntä – Kolisevan patriarkka – hallitsi taloa aina vuoteen 1977 saakka. Hän eli vanhana poikana, vaurastutti taloa ja tarkan talonpidon ansiosta talo kukoisti. Perikunta lahjoitti talon päärakennuksen Iitin kunnalle patriarkan kuoltua.

Karralasta ja sen esittelystä huolehtii Iitin kotiseutuyhdistys ry, joka on kohdistanut suuren osan toimistaan talon ja sen pihapiirin kunnostamiseen säilyttäen näin jälkipolville kappaleen vanhaa iittiläistä talonpoikaisperinnettä.

Siirry museon verkkosivuille

Koiskalan kartanon päärakennus, puisto ja lukuisat talousrakennukset muodostavat hierarkkisesti järjestetyn kartanomiljöön, johon liittyy laaja, hyvin säilynyt viljelymaisema.

Kartanon tilakeskus sijaitsee Kymijärven pohjoispuolella,
metsäisten mäkien ja puukujanteiden rajaaman peltoaukean keskellä. Paul Olssonin suunnittelemasta muotopuutarhan sisääntulokujasta, käytäväjärjestelmistä, terasseista ja puulajeista sekä ruudukkomallin mukaisesta omenatarhasta on säilynyt osia.

Koiskalan puisen kartanon keskiosa on rakennettu 1840, kaksikerroksiset päätyosat ovat 1890-luvulta. Nykyinen empirehenkinen ulkoasu on 1930-luvulta ja sisutus on Harry Rönehomin suunnittelema. Pihapiirin monipuolinen rakennuskanta, työväen asuinrakennukset ja talousrakennukset, ovat pääosin 1800-luvulta.

Pienempiä rakennuksia ovat Nastolan ensimmäiselle autolle rakennettu autotalli ja arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema funktionalistinen leikkimökki.

Koiskalan Kartanon historian katsotaan alkaneen vuonna 1650, jolloin Didrik von Essenille lahjoitetuista tiloista muodostettiin Koiskalan Kartano. Von Essenit ja heihin sukulaissuhteessa oleva Heintzius-Heintzie-suku omistivat Koiskalan Kartanon vuoteen 1811. Vuonna 1811 kartanon osti kapteeni Karl Gustav Ullner, joka rakennutti nykyisen päärakennuksen vuonna 1840.

1880-luvulla kartano siirtyi 12 vuodeksi Ullnerien suvulta vapaaherra Karl August Standerskiöldille. Insinööri Frans Edvard Edelheim osti kartanon 1893 ja vuonna 1910 kartano siirtyi Konstantin Linderille ja 1916 kartanon osti patruuna Ferdinand Frigren, joka myös perusti Lahteen Lahden Polttimon. Tila on edelleen samalla suvulla.

Siirry Koiskalan kartanon verkkosivulle

Hämeenkosken Seurala on avoinna koko museoviikon ajan ja museokävijät voivat nauttia Seuralan kesäkahvilan antimista.

Rakennuksessa on näytteillä Kosken kirkonkylän aluetta vuonna 1917 kuvaava pienoismalli. (vapaa pääsy). Lisäksi Seuralassa on myös avoinna viime vuonna toimintansa aloittanut Suomen gramofonimuseo, joka on lajissaan maamme ainoa (maksullinen, ks. Suomen gramofonimuseon tapahtumat ja tiedot).

Museoviikko Seuralassa jatkuu vielä ma 7.7. jolloin Seuralassa on mahdollisuus tutustua sahdin valmistukseen nykyaikaisilla menetelmillä ja mittalaitteilla vanhoja perinteitä kunnioittaen. Esittelyssä käydään läpi valmistuksen lisäksi myös sahdin raaka-aineita ja niiden vaikutusta sahdin makuun ja muihin ominaisuuksiin sekä säilyvyyteen.
Saman päivän aikana on Seuralassa myös elokuvaesityksiä muun muassa museoviikon teemaan liittyvä – 100 litraa sahtia K-12 kahtena eri esityksenä (maksullinen hinta 10 €). Lisäksi lastenelokuva.

Siirry Seuralan verkkosivulle

Käkisalmi-museo Heinolassa tarjoaa kiehtovan katsauksen Karjalan rikkaaseen historiaan ja kulttuuriin aina varhaisista ajoista vuoteen 1939–44 asti. Pysyvä näyttely esittelee Käkisalmen ja Karjalan merkittäviä historiallisia vaiheita, ja erityinen osio on omistettu toisen maailmansodan jälkeen Heinolan seudulle muuttaneiden karjalaisten evakoiden tarinoille.
Museossa yhdistyvät perinteiset esineet ja moderni digitaalinen esitysteknologia, jotka yhdessä tarjoavat sekä tietoa että elämyksiä. Näyttely havainnollistaa myös Karjalan kannaksen ja Vuoksen synnyn aikojen alusta lähtien.

Suurin osa esineistöstä on peräisin alkuperäisestä Käkisalmen museosta 1930-luvulta. Valokuvat, planssit ja digiviestintä täydentävät kokonaisuutta, mutta erityisesti aidot esineet tuovat konkreettisen ajankuvan museovieraille.
Museossa voi ihailla harvinaisuuksia, kuten 1800-luvulta peräisin olevaa näkymää Käkisalmen Ampialan kartanon saliin. Erityinen nähtävyys on myös säveltäjä Erkki Melartinin käyttämä piano, jolla hän viihdytti kesävieraita Ampialassa.

Käkisalmi-museo sijaitsee Heinolassa, koska paikkakunnasta tuli merkittävä evakkojen sijoituspaikkakunta toisen maailmansodan jälkeen. Käkisalmen evakot sijoitettiin pääosin Heinolaan ja Heinolan maaliskuntaan, ja kaupungin väkiluku kaksinkertaistui 1940-luvulla heidän saapuessaan.

Museon yhteydessä toimii Kahvila Käki, joka on kunnianosoitus karjalaiselle vieraanvaraisuudelle ja keskustelukulttuurille. Kahvilassa voi nauttia perinteisiä karjalaisia herkkuja kodikkaassa ilmapiirissä.
Vierailijat voivat myös tehdä ostoksia Käkipuodissa, joka on Käkisalmi-säätiön verkkokaupan toimipiste. Sieltä voi hankkia laadukkaita tuotteita muistoksi tai lahjaksi.

Museosta löytyy myös Käenpesä, lukuhuone ja neuvottelutila, joka soveltuu erinomaisesti pienimuotoisiin juhliin. Museon tilojen muunneltavuus mahdollistaa jopa 60 hengen yleisötapahtumien järjestämisen.

Alle 18-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivulle

Kärkölän kotiseutumuseo sijaitsee Kärkölän kirkonkylän läheisyydessä Huovilan englantilaistyylisen maisemapuiston alueella.
Alkuperäisen, 1900-luvun alun mallin mukaiseksi, entisöidyn Huovilan kartanon maisemapuiston idylliset lammet ja polut, alueen kasvillisuus sekä museon viihtyisä alue hirsirakennuksineen muodostavat elämyksellisen kokonaisuuden.

Museoalueeseen kuuluu 14 rakennusta, jotka savusaunaa ja lehmikatosta lukuun ottamatta on siirretty paikalle muualta Kärkölästä. Museon vanhin rakennus on osin 1700-luvulta peräisin oleva päärakennus, Maijalan talo. Talon interiööri ja esinekokoelma antavat kuvan 1800-luvun hämäläisestä talonpoikaisesta elämänmenosta Kärkölässä. Museoalueelta löytyvät niin savusauna, vinttikaivo, hevoskierto ja syytinkimökki kuin perinteisemmät aitat ja viljamakasiinikin. Aitoissa ja makasiinissa on pysyvien näyttelyiden ohella esillä vuosittain vaihtuvia pieniä teemanäyttelyitä.

Museoalueen tuorein lisä on Järvelästä siirretty vanha kauppamakasiinirakennus, jonka alakerrassa on esillä vanhoja puusepän ja suutarin työkaluja sekä hevosvetoisia ajoneuvoja ja työkoneita. Rakennuksen yläkerrassa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä ja kesäaikaan toisinaan pieniä musiikki- tai teatteriesityksiä.

Museon pihapiirissä toimii kesäisin kahvila vanhassa kaupparakennuksessa. Museota ylläpitää Kärkölä-seura ry.

Alle 18-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivulle

Lahden Historiallinen museo esittelee Lahden ja Päijät-Hämeen kulttuurihistoriaa ja arkea jääkauden jälkeiseltä ajalta nykypäivään. Museon koti on entisessä Lahden kartanossa, joka avautui yleisölle uudistettuna kesällä 2024.

Uusi päänäyttely Hyvä paikka pureutuu päijäthämäläiseen arjen historiaan jääkauden jälkeiseltä ajalta nykypäivään. Hyvä paikka -näyttelyssä historiallisen kartanomiljöön sisälle on rakennettu digitaalinen ja elämyksellinen näyttelykokonaisuus, joka tarjoaa samastumisen kokemuksia koko perheelle erityisasiantuntijoita unohtamatta.

Kotiin – Karjalan kaikuja ja kuvia -näyttely kertoo kodin jättämisestä ja evakkomatkasta. Näyttelyn teoksia on ollut esillä eri puolilla Suomea ja Venäjää. Tällä kertaa ”soiva valokuvanäyttely” on tuotu Lahteen, jossa Karjalan evakkojen perintö elää vahvana.

Alle 18-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivuille

Malva on mahtavan elämyksellinen museo – ja lahtelaisten ehdoton ylpeydenaihe.

Taide-, muotoilu- ja julistesisällöt tarjoavat elämyksiä ja tekemistä niin kulttuurin suurkuluttajille, lapsiperheille kuin ensikertalaisillekin.

Museon vaihtuvissa näyttelyissä pääsee näkemään niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin sisältöjä laajasti visuaalisen kulttuurin saralta. Viidennen kerroksen Juuret – Aarteita kokoelmista -näyttely esittelee museon Lahdessa säilyttämiä julisteita, taideteoksia ja huonekaluja. Näyttelyn nimi muistuttaakin kokoelmien merkityksestä Malvalle – kokoelmat ovat juuret, joista museon kaikki toiminta muotoutuu.

Malva sijaitsee Mallasjuoman entisessä panimokiinteistössä, nykyisessä Malski-keskuksessa. Saman katon alta löytyy museon lisäksi panimopubi, kahvila-leipomo ja ravintola.

Alle 18-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivulle

Lääninkivalteri Aschanin talo sijaitsee Heinolan keskustassa ja on ainutlaatuinen 1700-luvun kaupunkitalomiljöö sisämaassa.

Jo portilta astutaan 200 vuotta ajassa taaksepäin talon pihaan ja puutarhaan ja sisällä kustavilaisen ajan huonekalut, tapetit ja käyttöesineet, ovet ja ikkunat, kertovat maaherran ajan Heinolasta ja vievät kävijän ainutlaatuiseen tunnelmaan. Talon puutarha on laadittu 1700-luvun lopun tapaan ja joka kesä siellä kasvatetaan tuon ajan hyöty- ja koristekasveja. Joulun ja vuodenvaihteen aikaan talossa vietetään 1700-luvun lopun joulua mausteiden tuoksuineen ja kynttilänvaloineen.

Talo valmistui 1780-luvun alussa Kymenkartanon läänin lääninkivalterin (poliisimestarin) perheen kodiksi. Mansardi- eli taitekattoisessa rakennuksessa on ollut alkuaan punamullalla sivelty pystyvuorilaudoitus ja ikkunaluukuilla varustetut 16- tai 4-ruutuiset ikkunat. Nykyinen keltamullattu vaakavuorilaudoitus sekä kuusiruutuiset ikkunat ovat peräisin 1840-luvun korjauksesta, joka on ollut talon viimeinen suuri korjaus.

Talo edustaa monin tavoin 1700-luvun Heinolalle tyypillistä rakennusta, jossa on ns. karoliininen pohjakaava: keskellä on sali, sivuilla kaksi huonetta molemmin puolin ja salin edessä eteinen. Mansardikerroksen molemmissa päissä on kamari. Rakennuksen sisäpuoli on säilynyt lähes kokonaan 1700-luvun asussa lukuun ottamatta keittiötä ja eteistä. Huoneissa on kustavilaiset paperitapetit sekä marmoroidut rintapaneelit. Ovet ovat kolmepeilistä rokokootyyppiä, katot ja lattiat alkuperäiset.

Siirry museon verkkosivulle

Nastolan kotiseutumuseo on osa Lahden museoita. Museo on muuntautumassa nastolalaista perinnettä ja historiaa säilyttäväksi kylätaloksi, jossa ylläpidetään museoon kerättyä kokoelmaa Kopoon talossa ja entisessä viljamakasiinissa.

Orimattilan kotiseutumuseo sijaitsee Orimattilan keskustassa muodostaen viehättävän pihapiirin kirkon lähettyville. Museo avattiin yleisölle vuonna 1952 Orimattilan maatalousnäyttelyn yhteydessä, vaikkakin ajatus museon perustamisesta oli syntynyt jo 30-luvulla.

Museoalueen yhdeksässä pääosin 1800-luvulta peräisin olevassa rakennuksessa on esillä 1800-luvun ja 1900-luvun alun maatalon arkielämään liittyvää esineistöä. Päärakennuksen ja aittojen lisäksi alueella on mm. kyläsepän paja sekä 1700-luvun savupirtti, jossa voi tutustua metsästys- ja kalastusvälineisiin sekä suutarin tarvikkeisiin. Keiturin kylästä peräisin oleva kivenhakkaajan mökki muistuttaa alueen yleisestä elinkeinosta. Porvoonjoen ansiosta Orimattilassa on ollut varsin laajaa myllytoimintaa, ja niinpä kotiseutumuseon pihapiirissä on myös vesimylly Heinämaalta. Museota ylläpitää Orimattilan kaupunki.

Siirry museon Facebooksivulle

Orimattilan Taidemuseo sijaitsee Orimattilan kulttuuritalon 2. kerroksessa.

Orimattilan Taidemuseo tarjoaa vierailijoille monipuolisen ja vaikuttavan kattauksen kotimaista kuvataidetta. Museon pysyviin näyttelyihin kuuluu Taidesäätiö Ilmari ja Toini Wall-Hakalan 1800–1900-lukujen vaihteeseen painottuvan kuvataiteen kokoelma, Pentti Papinahon veistoskokoelma sekä Orimattilan Erkot -näyttely. Vaihtuvat näyttelyt esittelevät ajankohtaisia ilmiöitä ja nykytaidetta.

Museota ylläpitää Orimattilan kaupunki. Alle 18-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivuille

Padasjoen kunnan omistama, Kullasvuoren koulun ja opistotalon pihapiirissä sijaitseva entinen hirsikoulurakennus on kunnostettu toiminnalliseksi kotiseututaloksi. Kotiseututalolla on tilat Aikamatka paikallishistoriaan -museonäyttelylle, jossa on esineitä, valokuvia ja tarinoita Padasjoen historiasta sekä Padasjoella vaikuttaneen kätilö Anna Niirasen elämästä. Näyttelyä on täydennetty valokuvakirjoin.

Kotiseututalolta löytyy myös vanha luokkahuone. Entisajan luokkahuoneessa ja koulutarvikevarastossa vanhoilla koulutarvikkeilla saa myös leikkiä. Luokassa on leikkien innoittajana muun muassa paripulpetteja, liitutaulu, vanhoja opetustauluja ja oppikirjoja sekä tietysti karttakeppi.

Kotiseututalossa on useita vaihtuvien näyttelyiden tiloja. Suurin sali on talvisin varattavissa kokoustilaksi, ja kesällä isossa salissa järjestetään lisäksi 1-2 vaihtuvaa näyttelyä. Kesällä 2025 salissa esitellään Padasjoen nuorisoseuran ja kunnan sekä Padasjoen VPK:n kokoelmia.

Padasjoen 4H-yhdistyksen kahvio palvelee kotiseututalon aukioloaikoina.

Siirry kotiseututalon verkkosivuille

Päijännetalo sijaitsee keskeisellä paikalla vanhan Vääksyn keskustassa Vääksynjoen tuntumassa. Päijännetalo on alun perin Vääksyn Osuusmeijerin meijerirakennus.  Nykyisin suojellun rakennuksen omistaa Asikkalan kunta. Rakennuksessa on kunnan matkailuinfo, ja lisäksi siellä järjestetään kunnan omia ja muiden toimijoiden näyttelyitä kolmessa kerroksessa.

Päijännetalon toisesta kerroksesta löytyvät Suomen Vapaa-ajankalastumuseon näyttelyt.

Alakerrassa voi käydä kurkkimassa miltä Päijännetunneli näyttää sisältä päin ja lähituotemyymälästä voit hankkia päijäthämäläiset tuliaiset ja herkut.

Siirry Päijännetalon verkkosivulle

Päijät-Hämeen Ilmailumuseo sijaitsee toisen Salpausselän laella, Lahti-Vesivehmaan lentopaikalla.

Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa on esillä Suomen Ilmavoimissa käytössä olleita lentokoneita 1920-luvulta alkaen sekä lukuisia eri lentokoneiden osia. Nähtävillä on esimerkiksi maailman ainoa säilynyt Blackburn Ripon II F -tyyppinen meritiedustelupommikone. Museolla on myynnissä valikoima ilmailukirjauutuuksia ja muuta ilmailuun liittyvää materiaalia. Museolla järjestetään kesäisin ilmailuun liittyviä tapahtumia.

Itse lentokenttä on rakennettu vuosina 1939-1940. Ensimmäinen lentokone, Ilmavoimien Fieseler Storch ST-113, laskeutui kentälle 28.5.1940 ja nykyinen museohalli otettiin käyttöön Lentolaivue 24:n Brewster-koneille elokuussa 1940. BW-koneet poistuivat kentältä heinäkuussa 1941, kentän jäädessä Ilmavoimien jatkokoulutuspaikaksi vuoteen 1945 asti. Nykyään kenttä on käytössä vilkkaana harrasteilmailukeskuksena.

Museota ylläpitää Lahden Ilmasilta ry. Alle 7-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivuille

Haloo, haloo täällä Lahti! Viritä itsesi jännittävän audiovisuaalisen historian taajuudelle radio- ja tv-museossa.

Radio- ja tv-museo Mastola sijaistee missä muuallakaan kuin Radiomäellä Lahden entisellä suurasemalla, jonka kaksi mastoa alkoivat lähettää radio-ohjelmaa ympäri Suomen vuonna 1927. Mastola esittelee suomalaista radio- ja tv-alaa niin kuuntelijan, katsojan kuin ohjelmantekijöiden näkökulmasta. Millainen voittokulku televisiolla oli 1950-luvun Suomessa? Millaista oli tehdä tv-ohjelmaa ennen digiaikaa? Entä miten mahdammekaan katsella ohjelmia vuonna 2050?

Mediatunnelissa pääset ihmettelemään yleisön suosikkiohjelmia eri vuosikymmeniltä. Televisiosta tutut piirroshahmot ja suosikkijuontavat edellisiltä vuosikymmeniltä vievät katsojaa halki menneisyyden. Elävässä huoneessa voit tarkastella, millaisia medialaitteita kodeissa on eri aikoina käytetty. Museon radioamatööriasema on aseman pitkäaikaisen päällikön Arvi Hauvosen muistoasema OH3R. Radioamatöörit kertovat toiminnastaan museolla tapahtumissa. Chromakeystudiossa pääset testaamaan green screen -tekniikkaa. Uutisankkurin tehtävä kameran edessä ei ole helppo – vai onko? Tule kokeilemaan!

Radiomäki on upea luontokohde aivan Lahden keskustan tuntumassa. Bongaa radiomastojen ohella myös vanhat asemarakennukset, vesisäiliö, hautausmaa ja urheilukenttä. Radiomäeltä aukeaa hulppea näkymä kaupungin historiaan ja Vesijärvelle. Radiomäeltä on lyhyt kävelymatka Lahden keskustaan.

Voit istahtaa kahville tai syödä omia eväitä viihtyisässä Arvin kahviossa. Kahvio on saanut nimensä Lahden Radioaseman entisen päällikön, Arvi Hauvosen (1899-1973), mukaan.

Mastolan museokaupasta löytyy museon teemaan liittyviä tuotteita, kuten kirjoja ja retro-julisteita. Museokauppaan on vapaa pääsy ja kauppa palvelee myös verkossa.

Alle 18-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivulle

Sotilaslääketieteen museo sijaitsee entisellä varuskunta-alueella Lahden Hennalassa, Apulandian naapurissa. Museo toimii yhdessä kasarmialueen arvokkaista punatiilirakennuksista, joka alun perin valmistui Venäjän armeijan esikuntarakennukseksi vuonna 1913.

Sotilaslääketieteen museon useat näyttelyt esittelevät Suomen sotien 1939-1945 lääkintähuoltoa sekä puolustusvoimien rauhanajan sotilasterveydenhuoltoa. Lääkintähuollon ja eläinlääkinnän lisäksi näyttely tutustuttaa kävijän niin päijäthämäläisten kohtaloihin Talvisodassa, Jatkosodan puhdetöihin kuin sankarivainajien viimeaikaisiin etsintöihinkin Karjalan taistelupaikoilla. Museosta löytyvät myös Hennalan kasarmialueen historiasta sekä sisällissodan aikaisista tapahtumista Lahdessa ja Hennalan vankileirillä kertovat näyttelyt. Lotta-Svärd järjestöllä on ollut oma osasto museossa jo vuodesta 1983.

Museoon on mahdollista tutustua opastetun virtuaalikierroksen avulla ajasta ja paikasta riippumatta. Museossa järjestetään luentotilaisuuksia ja Hennalan historiaan liittyviä elokuvaesityksiä.

Museota ylläpitää Suomen Sotilasmuseosäätiö. Alle 8-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivulle

Suomen Gramofonimuseo sijaitsee Seuralan kellarikerroksessa Hämeenkosken keskustassa.

Suomen Gramofonimuseo tarjoaa kattavan läpileikkauksen äänentallennuksen historiaan. Museossa voi nähdä muun muassa varhaisimpia 1900-luvun taitteen fonografeja, torvigramofoneja sekä sähköisiä 78-levysoittimia. Suomen Gramofonimuseo tekee yhteistyötä Suomen Äänitearkisto ry:n kanssa keräämällä ja tallentamalla gramofonilevyjä.

Alle 5-vuotiaat pääsevät maksutta museoon aikuisen seurassa.

Siirry museon verkkosivuille

Suomen Harmonikkamuseo sijaitsee aivan Sysmän keskustassa. Museo avattiin yleisölle vuonna 1993 ja se perustuu autoilija Tauno Ylösen elämäntyönään keräämän yksityiskokoelmaan.

Museossa on esillä lähes kaksisataa harmonikkaa ja yli 50 huuliharppua eri maista, pääpainon ollessa kuitenkin Suomessa valmistetuissa harmonikoissa. Museon vanhin esine on lusikkabassoharmonikka vuodelta 1850. Soittimien lisäksi museossa voi tutustua muuhun harmonikka-aiheiseen esineistöön sekä kuva- ja palkintogalleriaan.

Suomen Harmonikkamuseossa on perusnäyttelyn lisäksi vuosittain vaihtuva teemanäyttely. Teemanäyttelyissä on esitelty vuosien saatossa mm. harmonikkamestareita ja harmonikkatehtaiden historiaa, tanssimusiikkia ja naishanuristeja. Harmonikkamuseossa käydessään museovieras voi halutessaan soittaa itsekin. Museosta voi myös ostaa harmonikka-aiheista kirjallisuutta, lehtiä ja musiikkia.

Suomen Harmonikkamuseo on yksityinen museo, jonka toimintaa tukee Suomen Harmonikkamuseoyhdistys. Alle 12-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivulle

Sysmän kotiseutumuseo sijaitsee Sysmän kirkon eli Pyhän Olavin keskiaikaisen kirkon läheisyydessä, Museonmutkassa kirkkoa vastapäätä. Sysmän kotiseutumuseo toimii kivisessä pitäjänmakasiinissa, joka on rakennettu vuosina 1854–55. Perimätiedon mukaan makasiini rakennettiin uhrikalliolle. Kotiseutumuseo on toiminut rakennuksessa vuodesta 1962 lähtien.

Museon perusnäyttelyssä on esillä Sysmän historiaa ja esineistöä aina esihistorialliselta ajalta lähtien. Kansanomaisen maanviljelys- ja kotitalousesineistön lisäksi näyttelyssä on esillä muun muassa paikkakunnan kouluihin ja kartanokulttuuriin liittyvää materiaalia. Näyttelystä löytyy myös esineitä, joita saa luvan kanssa kosketella, tunnustella tai vaikka haistella historian havinaa.

Kotiseutumuseon piha-alueella on vuonna 2010 rakennettu ja ajanmukaisesti sisustettu muinaistalo. Piha-alueelta löytyy lisäksi aittoja ja venekatos.

Kotiseutumuseota ylläpitää Sysmä Seura. Lapset pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivulle

Tupalan talomuseo sijaitsee Asikkalan Myllykselän kylässä. Tupala on sukutila vuodesta 1539.

Talomuseoon kuuluu taitekattoinen päärakennus, vanha riihi, hevoskierto, mallassauna ja läpiajettava aittarakennus. Museo esittelee vanhaa esineistöä ja päärakennus on sisustettu 1900-luvun alun tyyliin.

Muina aikoina museo on auki sopimuksen mukaan, Hemmo Honkala p. 040 5011610

Siirry museon verkkosivuille

Urajärven kartanomuseo sijaitsee Asikkalan Urajärven kylässä, Urajärven etelärannalla.

Urajärven kartano kuului lähes 250 vuotta baltiansaksalaiselle von Heideman -suvulle. Sukunsa viimeiset edustajat, sisarukset Lilly (1849-1917) ja Hugo (1851-1915) von Heideman testamenttasivat rakkaan kotikartanonsa ylläpidettäväksi museona. Empiretyylisessä päärakennuksessa on sisarusten tunnelmallinen koti 1900-luvun vaihteesta. Vanhassa siipirakennuksessa on sisarusten jo elinaikanaan perustama museo, johon on kerätty suvun vanhempaa esineistöä.

Päärakennus on muuttanut aikojen saatossa ulkonäköään ollen alun perin yksikerroksinen, mansardikattoinen rakennus. Päärakennuksen viimeinen suuri muutos, korottaminen kaksikerroksiseksi, suoritettiin 1840-luvulla. Vanha siipirakennus eli vanha museo on rakennettu 1700-luvun puolenvälin jälkeen. Pihapiiriin kuuluu vanhaa siipirakennusta vastapäätä olevan aittarivin lisäksi lukuisia talousrakennuksia.

Kartanoalueeseen kuuluu englantilaistyylinen puisto ”Hugo-herran -polkuineen”. Polku päättyy näköalapaikka Valhallaan, jossa on antiikin temppeliä muistuttava puolikaareva pylväikkö. Valhallasta avautuu näköala suoraan järvelle.

Urajärven kartanomuseo on yksi maamme vanhimmista kartanomuseoista. Se avattiin yleisölle jo vuonna 1928. Kartanoa on kunnostettu vuosina 2009–2013.

Museon esittelystä vastaa Urajärven Kartanon Ystävät ry. Alle 12-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivulle

Wilman Aitta on yksityinen kotimuseo. Aitan näyttelyyn koottu esineistö kertoo ihmisten arjen työstä ja elämästä yli sadan vuoden ajalta.

Aitan kodinomaisessa miljöössä on esillä Renkomäen kylän historiaa ja talonväen käytössä olleita arjen työvälineitä ja käyttöesineitä kahdessa kerroksessa.

Vääksyn vesimylly- ja sähkövoimalaitosmuseo sijaitsee kauniin Vääksyn kanavan vieressä, vanhan Vääksynjoen partaalla. Museossa esitellään entisajan elämää ja erästä keskeistä elinkeinoa, viljan jauhatusta.

Vääksynjoessa on ollut vesimyllyjä jo 1400-luvulla. Vääksyn vesimylly- ja sähkövoimalaitosmuseona toimiva myllyrakennus on pääosin 1930-luvulta. Museo on toiminut vuodesta 1985 lähtien ja se käsittää vesimylly-, sähkövoimalaitosmuseon, kattopärehöylän sekä vesirattaan. Museossa on esillä mm. vilja- ja jauhomittoja sekä myllyssä käytettyjä työvälineitä. Museokävijä voi kokeilla myös itse käsikivillä jauhamista.

Museo on avoinna kesäisin ja siellä järjestetään erilaisia tapahtumia. Museota ylläpitää Asikkalan kunta.

Siirry museon verkkosivulle