Museoiden aukioloajat

Alta löydät tiedot museoiden aukioloajoista Päheet museot – museoviikon 2.7.-10.7.2022 aikana. Katso museoiden tapahtumat päiväkohtaisista ohjelmista!

Huomioithan, että kaikki museokohteet eivät ole esteettömiä. Varmista tarvittaessa esteettömyys vierailukohteestasi.

Pääsymaksuissa 0 € tarkoittaa, että lapset ja mahdollisesti muut erityisryhmät pääsevät maksutta museoon. Maksuttomuuden ikärajat voivat vaihdella museokohtaisesti.

Antin Automuseo

ma, ke, su (10.7.) 12.00 – 17.00

Vesivehmaantie 308, 17130 Vesivehmaa

Vapaa pääsy

  • Antin Automuseo sijaitsee Asikkalan Vesivehmaalla, Vähälän tilan entisessä navetassa.

    Museossa on esillä autoja eri vuosikymmeniltä kanttiautosta 1970-luvun menopeleihin. Rakennus on kunnostettu 2000–2005 säilytystilaksi omille ja muiden harrastajien museoajoneuvoille. Kalusto vaihtelee jonkin verran vuosittain. Talviaikaan esillä on noin 30 ajoneuvoa. Kaikki autot ovat ajokuntoisia ja suurin osa niistä on jonkin verran ajossa kesäaikaan. Kesäaikaan museossa on esillä parikymmentä ajoneuvoa

    Automuseon yläkerrasta löydät Viivin Vintagen kesäpuodin. Viivin Vintage myy uniikkeja, huolella valikoituja vaatteita sekä asusteita menneiltä vuosikymmeniltä. Löydät valikoimista pääasiassa vintagevaatteita sekä asusteita pääasiassa 1960-1990-luvuilta.

     

    Siirry museon verkkosivulle

Arrakosken mylly

Joka päivä 10.00 – 14.00

Arrakoskentie 66, Padasjoki

Vapaa pääsy

  • Arrakosken mylly ja teollisuuskylä

    Varsinaista perustamisvuotta tai perustajaa Arrakosken myllylle ei asiakirjoista löydy, mutta tietoja Arrakoskella sijainneesta myllystä asiakirjoissa on 1500-luvulta lähtien. Arrakosken alueella on kaksi koskea: Arrakoski ja Myllykoski, joka myöhemmin nimetty Vierun koskeksi.

    Arrakoski sijaitsee Osoilan ja Jokioisten kylien alueella. Osoilan kyläläiset luultavasti käyttivät vuoden 1585 myllyluettelossa mainittua Arrakosken myllyä. Padasjoen vuoden 1633 myllyluettelossa lähes kaikilla kylillä on yhteinen mylly toisen kylän kanssa. Vuoden 1654 henkikirjassa mainitaan Osoilassa Arrakoskella mylläri Tuomas, vaimo Kerttu ja ottopoika Eerikki Yrjönpoika.

    Arrakoski alkoi teollistua 1700 -1800 luvuilla. Kylällä on toiminut paitsi mylly, myös saha ja puusepäntehdas, ruukki, jossa on ollut raudanjalostusta, pellavaöljytehdas, meijeri sikaloineen, harjapuutehdas, kehräämö ja voimalaitos. Näistä saa lisätietoa kylän historiapolulla, joka toteutettiin Arrakosken kyläkirjan teon yhteydessä.

Asikkalan kotiseutumuseo

ma-la 12.00 – 18.00, su 11.00 – 15.00

Kirkkotie 43, 17320 Vääksy

5/0 € (Vapaa pääsy 3.-6.7,)

  • Asikkalan kotiseutumuseo Asikkalan idyllisellä kirkonkylällä tarjoaa mielenkiintoisen matkan perinteisiin hämäläisiin maisemiin. Museon rakennusryhmä on osa kylän valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa.

    Kirkonmäellä sijaitseva vuonna 1840 rakennettu pitäjän viljamakasiini toimii esinemuseona. Vastapäätä, vanhan pappilan pihamaalla on talomuseoalue, jonne kootut rakennukset muodostavat perinteikkään hämäläisen pihapiirin aittoineen ja talleineen. Pihapiirin päärakennus on vuodelta 1786. Tuvassa voi kokeilla kutomista vanhoilla kangaspuilla.

    Pappilan vanhassa arkistorakennuksessa on pieni näyttely arkeologisista löydöistä. Vanhasta navettarakennuksesta löytyy erilaisia hevosvetoisia kulkupelejä kuten kuomuvaunuja, joilla matkustavaiset ennen kulkivat. Erillisessä maatalouskonemuseossa on esillä maataloudessa käytettyjä koneita silppurista puimuriin ja maamoottoreista traktoreihin.

    Heinäkuisena sunnuntaina museoalueella järjestetään perinnepäivä. Museota ylläpitää Asikkalan kotiseutuyhdistys ry.

    Siirry museon facebooksivulle

Danielson-Kalmarin huvila

ma-pe 11.00 – 17.00, la-su 11.00 – 15.00

Kalmarintie 8, 17200 Vääksy

5/4€ (Vapaa pääsy ke 6.7.)

  • Vääksyssä kanavan varrella sijaitseva Danielson-Kalmarin huvila edustaa tyylisuunnaltaan uusrenessanssia. Sitä ympäröi kaunis puisto patsaineen.

    Johan Richard Danielson-Kalmari (1853–1933) oli oman aikansa johtava suomalainen historiantutkija sekä keskeinen poliitikko. Vuonna 1892 hän osti Suviniemi-nimisen kiinteistön Asikkalan Vääksystä, jossa hän vietti kaikki kesänsä perheensä kanssa.

    Huvila entisöitiin ympärivuotiseen käyttöön vuonna 1986. Nykyisin se toimii Danielson-Kalmarin museona sekä näyttelytilana. Huvilan kaksi museohuonetta on sisustettu 1900-luvun alun tyyliin ruokasaliksi ja työhuoneeksi. Työhuoneeseen on koottu valtioneuvoksen kirjallista tuotantoa.

    Syksystä kevääseen huvilassa toimii Asikkalan seudun musiikkiopisto. Huvilaa on mahdollista vuokrata myös yksityistilaisuuksia varten. Danielson-Kalmarin huvilaa ylläpitää Asikkalan kunta.

    Kesällä 2022 näyttely Rohdot, juuret esittelee Sasha Huberin ja Petri Saarikon kuluneen vuoden aikana syntyneitä teoksia: niittitauluja, piirroksia ja maalauksia. Teoksissa palataan juurille, ja niissä pohditaan elämän jatkuvaa muutosta aikana, joka janoaa hengen ja luonnon välistä yhteyttä.

    Siirry museon verkkosivulle

Heinolan kaupunginmuseo

ti, to-su 11.00 – 16.00, ke 11.00 – 18.00
ma suljettu

Kauppakatu 14, 18100 Heinola

7/5/0 €, Museokortti

  • Heinolan kaupunginmuseo sijaitsee aivan kaupungin ydinkeskustassa. Vuonna 2020 uudistunut kaupunginmuseo tarjoaa elämyksiä kaikille aisteille.

    Näyttelyssä kävijä pääsee tutustumaan monipuolisesti kaupungin kulttuuriperintöön. Näyttelyn tarina vie kävijän halki Heinolan historian esihistoriallisista ajoista aina toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Näyttelyn tarinaa on uudistettu varsinkin alku- ja loppupäästä: kävijälle kerrotaan niin esihistoriasta kuin toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta. Esillepanossa on painotettu mahdollisimman paljon Heinolassa tehtyjä tai heinolalaisten käyttämiä esineitä.

    Näyttelyssä on muun muassa hakutoiminnolla täydennetty Heinolan kaupungin pienoismalli sekä täysin uudet interiöörit. Monet esineistä ovat kuuluneet kiinnostaville paikallisille henkilöille kuten seudun ensimmäisille asukkaille, tasavallan presidentti P. E. Svinhufvudille tai Apulanta-yhtyeelle. Näyttelyssä voi tutkia myös kuva-aarteita museon omista kokoelmista.

    Lapset voivat toteuttaa oman löytöretkensä näyttelyssä etsimällä Hiirulaisten suvun edustajia kartan ja tarrojen avulla.

    Siirry museon verkkosivulle

    Museokaupan valikoimista löytyy Heinolassa tehtyjä uniikkeja kotiseutuhenkisiä käyttö- ja muistoesineitä sekä kirjallisuutta.

    Museorakennus valmistui vuonna 1872. Talon rakennutti itselleen Hollolasta kotoisin ollut kauppias Ulrik Lindholm (1825–90). Hän määräsi testamentissaan koko omaisuutensa sosiaalisiin tarkoituksiin varattomien lasten hyväksi sekä nykyisen museorakennuksen Heinolan kaupungille, joka muutti sen pian raatihuoneeksi. Talo muutettiin museoksi 1980-luvun alussa, jolloin sen alkuperäistä asua pyrittiin palauttamaan. Heinolan kaupunginmuseo perustettiin 1964 ja se on toiminut nykyisellä paikallaan vuodesta 1984 lähtien.

     

Heinolan taidemuseo

ti, to-su 11.00 – 16.00, ke 11.00 – 18.00
ma suljettu

Kauppakatu 4, 18100 Heinola

7/5/0 €, Museokortti

  • Heinolan taidemuseo sijaitsee aivan kaupungin keskustassa. Empire-tyylinen museorakennus on valmistunut 1830 kauppias Aleksander Toropoffin (1780-1852) perheen kodiksi. Talon rakennusmestarina toimi puuseppä Jacob Nygrén (1768-1836) ja hänelle ominaisia piirteitä on nähtävissä sisäovien ja ulkoikkunoiden ruusu- ja laakerinlehtikoristeissa. Rakennus korjattiin 1985-86 käsityöläistaloksi ja vuodesta 1991 alkaen rakennuksessa on toiminut Heinolan taidemuseo.

    Taidemuseossa on pysyvästi esillä kokoelmat Spranger ja Henry Lönnfors, jotka esittelevät eurooppalaista posliinia 1700-1900-luvuilta, sekä museolle talletettu Ministeri P. J. Hynnisen taidesäätiön kirjasto. Taidemuseo tarjoaa vaihtuvia näyttelyitä ympäri vuoden.

    Heinolan taidemuseon kokoelmaan kuuluu noin 1100 taideteosta. Lisäksi taidemuseoon on talletettu Niilo Helanderin säätiön kokoelma. Pääosin kokoelman teokset ovat suomalaista taidetta 1900-2000-luvuilta.

    Siirry museon verkkosivulle

Hiihtomuseo

ti-pe 9.00 – 17.00, la-su 11.00 – 16.00
ma suljettu

Salpausselänkatu 8, 15111 Lahti

10/7/0 €, Museokortti (Vapaa pääsy ke 7.7.)

  • Tervetuloa Hiihtomuseoon!
    Laskettele vauhdikkaan hiihtohistorian äärelle ja leiskauta Betonin nokalta tyylikäs telemark. Meillä on aina talvi!

    Siirry museon verkkosivulle

Hollolan kotiseutumuseo

ke-pe 12.00 – 18.00, la-su klo 11.00 – 18.00
ma-ti suljettu

Rälssintie 6, 16710 Hollola KK

5/3/0 €

  • Hollolan kotiseutumuseo sijaitsee Hollolan kirkonkylässä keskiaikaisen kirkon lähettyvillä, valtakunnallisestikin arvokkaassa kulttuurimaisemassa.

    Kotiseutumuseoon kuuluu esinemuseo sekä talomuseoalue. Talomuseoalueella on Hentilän ja Ylä-Köllin talot sekä aittoja, paja, riihi, mallassauna, ometta, talli, ajokaluvaja sekä torppa, kaikkiaan 16 rakennusta.

    Esinemuseona toimii vanha viljamaksiini, joka on valmistunut vuonna 1855. Esinemuseolla järjestetään kesäisin vaihtuvia näyttelyitä, lisäksi pysyvässä näyttelyssä on esillä mm. hollolalaisia hevoskaluja. Museoalueen rakennuksissa on nähtävillä aikakauden mukaisesti sisustettuja interiöörejä sekä rakennusten käyttötarkoitukseen liittyvää maatalous- ja talonpoikaisesineistöä. Lisäksi Ylä-Köllin talossa on esillä vaihtuvin teemoin tekstiilejä museon kokoelmasta. Museoon voi tutustua virtuaalisesti Hollolain repun avulla.

    Talomuseoalueella järjestetään vuosittain Hollolan kunnan sahtimestaruuskilpailut ennen juhannusta. Museoalueella järjestetään myös erilaisia työnäytöksiä ja tapahtumia, kuten vuosittain elokuussa pidettävä Sadonkorjuu- ja perinnetapahtuma. Museota ylläpitää Hollolan kotiseutuyhdistys.

    Siirry museon verkkosivulle

Hämeenkosken kotiseutumuseo

la (2.7.) 14.00 – 17.00, su-ma, ke, pe-su 11.00 – 14.00, ti ja to 11.00 – 17.00

Keskustie 36, 16800 Hämeenkoski

Vapaa pääsy

  • Hämeenkosken kotiseutumuseo sijaitsee Keskustien varrella Hämeenkosken kirkon alapuolella.

    Museoalueeseen kuuluu kolme rakennusta. 1856 rakennetussa viljamakasiinissa on esillä Hämeenkosken kirkkoja kuvaava näyttely sekä kyläkauppoja ja kouluja käsittelevät nurkkaukset. Lisäksi museossa voi tutustua pellavan historiaan ja maatalon esineistöihin. Viljamakasiinin viereen on siirretty Mustiston tilan päärakennus, joka on rakennettu 1836. Rakennus isännänhuoneineen kuvaa 1800-luvun elämää. Kolmas rakennus on Hyväneulan kylästä museoalueelle siirretty kaksikerroksinen luhtiaitta.

    Museota ylläpitää Hollolan kunta, oppaana toimii Ismo Mäki-Rekola.

    Siirry museon verkkosivulle

Itä-Hämeen museo

Joka päivä 11.00 – 18.00

Koskipääntie 2, 19600 Hartola

6/4/0 €, Museokortti

  • Itä-Hämeen museo toimii Koskipään kartanon rakennuksissa, Tainionvirran jokimaisemassa.

    Museo on Itä-Hämeen seitsemän pitäjän seutumuseo, jonka omistaa vuonna 1928 perustettu Museoyhdistys. Presidentti Relander vihki museon 30.6.1929, josta lähtien museo on ollut yleisölle avoinna.

    Koskipää on ollut Itä-Hämeen suurimpia kartanoita, ja sen omistajia ovat olleet Silferbögel-, Tandefelt– ja von Gerdten -suvut. Museoalueeseen kuuluu Koskipään kartanon päärakennus vuodelta 1828, haikutupa 1600-luvulta, aittarakennus ruokakelloineen 1820-luvulta, aitan alla sijaitsevat kellarit 1750-luvulta sekä ratasliiteri ja tuulimylly. Tuulimylly on ainut alueelle siirretty rakennus; muut rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan.

    Museossa on esillä kartanointeriöörejä 1800-luvulta sekä itähämäläistä talonpoikais- ja kansanomaista esineistöä. Samoin nähtävillä on museon perustajan kirjailija Maila Talvion työhuone hänen kodistaan Helsingin Laaksolasta, runoilija Uuno Kailaan ja kirjailija Mika Waltarin muistohuoneet. Haikutupa on sisustettu 1800-luvun pirtiksi odottamaan tulevaa sunnuntaita. Ratasliiterissä on kartanon vaunut ja maatalouteen liittyvää esineistöä. Museon kokoelmiin kuuluu Vuoksenranta-osasto, johon on koottu esineistöä vuoksenrantalaisten mukanaan tuomista esineistä Karjalan kannakselta ja evakkomatkalta.

    Joen rannassa on Vanha-Koskipää, kartanon edellinen päärakennus 1700-luvulta. Rakennus on Hartolan kunnan omistuksessa, ja siellä toimii kesäisin Taidesalonki Talvio. Itä-Hämeen museo järjestää tilauksesta kartano-, esihistoria-, kirjailija- ja kulttuurikierroksia.

    Siirry museon verkkosivulle

Karralan kotiseututalo

su 3.7. 12.00 – 14.00, ke 6.7. 10.00 – 13.00

Myllymäentie 32, Koliseva (Iitti)

Vapaa pääsy

  • Karralan kotisetutalo pihapiireineen sijaitsee Kolisevan kylässä. Päärakennus peräisin 1700-luvun lopulta ja tilan historia ulottuu 1500-luvulle. Rakennus on sisustettu talonpoikaistyyliin ja esillä on osin Iitin kotisetumuseon kokoelmia.

    Karralalla on pitkä historia, vuonna 1543 Karralan hyvinvoipaa taloa viljeli kolme perhekuntaa. Kruunun ratsutilasta muodostettiin 1700-luvulla kuusi Karralaa ja talot toimivat tuohon aikaan nk. yhteistalojärjestelmän mukaan. Isojaon tapahduttua vuonna 1848 jaettiin maat ja tilat saivat omat isäntänsä. Karralan viimeisin isäntä – Kolisevan patriarkka – hallitsi taloa aina vuoteen 1977 saakka. Hän eli vanhana poikana, vaurastutti taloa ja tarkan talonpidon ansiosta talo kukoisti. Perikunta lahjoitti talon päärakennuksen Iitin kunnalle patriarkan kuoltua.

    Karralasta ja sen esittelystä huolehtii Iitin kotiseutuyhdistys ry, joka on kohdistanut suuren osan toimistaan talon ja sen pihapiirin kunnostamiseen säilyttäen näin jälkipolville kappaleen vanhaa iittiläistä talonpoikaisperinnettä.

    Kotiseututalo Karrala on avoinna tapahtumien yhteydessä ja tilauksesta.

    Siirry museon Facebook -sivulle
    Siirry museon verkkosivulle

Kärkölän kotiseutumuseo

ke-su 11.00 – 17.00

Museotie 17, 16610 Kärkölä

5/0 €

  • Kärkölän kotiseutumuseo sijaitsee Kärkölän kirkonkylän läheisyydessä Huovilan englantilaistyylisen maisemapuiston alueella.
    Alkuperäisen, 1900-luvun alun mallin mukaiseksi, entisöidyn Huovilan kartanon maisemapuiston idylliset lammet ja polut, alueen kasvillisuus sekä museon viihtyisä alue hirsirakennuksineen muodostavat elämyksellisen kokonaisuuden.

    Museoalueeseen kuuluu 14 rakennusta, jotka savusaunaa ja lehmikatosta lukuun ottamatta on siirretty paikalle muualta Kärkölästä. Museon vanhin rakennus on osin 1700-luvulta peräisin oleva päärakennus, Maijalan talo. Talon interiööri ja esinekokoelma antavat kuvan 1800-luvun hämäläisestä talonpoikaisesta elämänmenosta Kärkölässä. Museoalueelta löytyvät niin savusauna, vinttikaivo, hevoskierto ja syytinkimökki kuin perinteisemmät aitat ja viljamakasiinikin. Aitoissa ja makasiinissa on pysyvien näyttelyiden ohella esillä vuosittain vaihtuvia pieniä teemanäyttelyitä.

    Museoalueen tuorein lisä on Järvelästä siirretty vanha kauppamakasiinirakennus, jonka alakerrassa on esillä vanhoja puusepän ja suutarin työkaluja sekä hevosvetoisia ajoneuvoja ja työkoneita. Rakennuksen yläkerrassa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä ja kesäaikaan toisinaan pieniä musiikki- tai teatteriesityksiä.

    Kotiseutumuseolla järjestetään kesäisin tapahtumia mm. kesäkuun alkupuolella Kärkölä-päivä ja viikko juhannuksen jälkeen pitäjän sahdinvalmistajien mestaruuskilpailut. Museon pihapiirissä toimii kesäisin kahvila vanhassa kaupparakennuksessa. Museota ylläpitää Kärkölä-seura ry.

    Siirry museon verkkosivulle

Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva

ti, to-su 10.00 – 18.00, ke 10.00 – 21.00
ma suljettu

Päijänteenkatu 9
15140 Lahti

16/12/10/8/0 €, Museokortti

  • Malva on uusi elämyksellinen museo Lahdessa – ja lahtelaisten ehdoton ylpeydenaihe.

    Taide-, muotoilu- ja julistesisältömme tarjoavat elämyksiä ja tekemistä niin kulttuurin suurkuluttajille, lapsiperheille kuin ensikertalaisillekin – meille ovat tervetulleita aivan kaikki.

    Siirry museon verkkosivulle

Lääninkivalteri Aschanin talo

ti, to-su 11.00 – 16.00, ke 11.00 – 18.00

Kauppakatu 3, 18100 Heinola

7/5/0 €, Museokortti

  • Lääninkivalteri Aschanin talo sijaitsee Heinolan keskustassa ja on ainutlaatuinen 1700-luvun kaupunkitalomiljöö sisämaassa.

    Jo portilta astutaan 200 vuotta ajassa taaksepäin talon pihaan ja puutarhaan ja sisällä kustavilaisen ajan huonekalut, tapetit ja käyttöesineet, ovet ja ikkunat, kertovat maaherran ajan Heinolasta ja vievät kävijän ainutlaatuiseen tunnelmaan. Talon puutarha on laadittu 1700-luvun lopun tapaan ja joka kesä siellä kasvatetaan tuon ajan hyöty- ja koristekasveja. Joulun ja vuodenvaihteen aikaan talossa vietetään 1700-luvun lopun joulua mausteiden tuoksuineen ja kynttilänvaloineen.

    Talo valmistui 1780-luvun alussa Kymenkartanon läänin lääninkivalterin (poliisimestarin) perheen kodiksi. Mansardi- eli taitekattoisessa rakennuksessa on ollut alkuaan punamullalla sivelty pystyvuorilaudoitus ja ikkunaluukuilla varustetut 16- tai 4-ruutuiset ikkunat. Nykyinen keltamullattu vaakavuorilaudoitus sekä kuusiruutuiset ikkunat ovat peräisin 1840-luvun korjauksesta, joka on ollut talon viimeinen suuri korjaus. Talo edustaa monin tavoin 1700-luvun Heinolalle tyypillistä rakennusta, jossa on ns. karoliininen pohjakaava: keskellä on sali, sivuilla kaksi huonetta molemmin puolin ja salin edessä eteinen. Mansardikerroksen molemmissa päissä on kamari. Rakennuksen sisäpuoli on säilynyt lähes kokonaan 1700-luvun asussa lukuun ottamatta keittiötä ja eteistä. Huoneissa on kustavilaiset paperitapetit sekä marmoroidut rintapaneelit. Ovet ovat kolmepeilistä rokokootyyppiä, katot ja lattiat alkuperäiset.

    Siirry museon verkkosivulle

Nastolan kotiseutumuseo

ma 15.00 – 18.00

Anttilantie 7, 15560 Nastola

Vapaa pääsy

  • Nastolan kotiseutumuseo on osa Lahden museoita. Museo on muuntautumassa natolalaista perinnettä ja historiaa säilyttäväksi kylätaloksi, jossa ylläpidetään museoon kerättyä kokoelmaa Kopoon talossa ja entisessä viljamakasiinissa.

Orimattilan kotiseutumuseo

ke 11.00 – 18.30, to-su 11.00 – 17.00

Pappilantie 4, 16300 Orimattila

Vapaa pääsy

  • Orimattilan kotiseutumuseo sijaitsee Orimattilan keskustassa muodostaen viehättävän pihapiirin kirkon lähettyville. Museo avattiin yleisölle vuonna 1952 Orimattilan maatalousnäyttelyn yhteydessä, vaikkakin ajatus museon perustamisesta oli syntynyt jo 30-luvulla.

    Museoalueen yhdeksässä pääosin 1800-luvulta peräisin olevassa rakennuksessa on esillä 1800-luvun ja 1900-luvun alun maatalon arkielämään liittyvää esineistöä. Päärakennuksen ja aittojen lisäksi alueella on mm. kyläsepän paja sekä 1700-luvun savupirtti, jossa voi tutustua metsästys- ja kalastusvälineisiin sekä suutarin tarvikkeisiin. Keiturin kylästä peräisin oleva kivenhakkaajan mökki muistuttaa alueen yleisestä elinkeinosta. Porvoonjoen ansiosta Orimattilassa on ollut varsin laajaa myllytoimintaa, ja niinpä kotiseutumuseon pihapiirissä on myös vesimylly Heinämaalta. Museota ylläpitää Orimattilan kaupunki.

    Siirry museon verkkosivulle

Orimattilan taidemuseo

ke-su 12.00 – 18.00
ma-ti suljettu

Lahdentie 65, 16300 Orimattila

7/4/0 €, Museokortti (Vapaa pääsy 10.7.)

  • Orimattilan taidemuseo sijaitsee Orimattilan keskustassa, punatiilisessä entisessä tekstiiliteollisuusrakennuksessa, Kulttuuritalossa. Orimattilan taidekokoelmat on perustettu vuonna 1978 ja nykyisissä tiloissaan Kulttuuritalon toisessa kerroksessa museo on toiminut vuodesta 1993 lähtien.

    Taidemuseon perusnäyttelyssä on esillä Taidesäätiö Ilmari ja Toini Wall-Hakalan kokoelmat, Pentti Papinahon kokoelmat sekä veljesten J.H., Eero ja Rudolf Elias Erkon elämänvaiheita esittelevä näytely Orimattilan Erkot.

    Ilmari Wall-Hakalan (1904-1973) keräämä 1800- ja 1900-lukujen suomalaista ja ulkomaista taidetta käsittävä kokoelma sisältää yli 170 maalausta ja piirrosta, noin 60 veistosta sekä antiikkihuonekaluja. Kokoelman taiteilijoiden nimet ovat tuttuja: Akseli Gallén-Kallela, Albert Edelfelt, Pekka Halonen, Eero Järnefelt, Helene Schjerfbeck, Maria Wiik, Ferdinand ja Magnus von Wright. Wall-Hakalan isä oli Orimattilasta kotoisin, ja niinpä hän viimeisenä tahtonaan halusi tulla haudatuksi paikkakunnalle ja määräsi säätiön antamaan taidekokoelman Orimattilan kaupungissa esillä pidettäväksi. Wall-Hakalan kokoelmiin voi tutustua myös mobiilioppaan avulla.

    Kuvanveistäjä Pentti Papinahon (1926-1992) kokoelma käsittää taiteilijan tuotantoa kolmenkymmen vuoden ajalta. Esillä on muotokuvia, abstrakteja veistoksia, reliefejä, mitaleita ja valokuvia. Papinaho on tehnyt lukuisia julkisia teoksia eri puolille maata; tunnetuimpia on Hakkapeliittojen kotiinpaluu (1975) Lahdessa ja Rakuunapatsas (1982) Lappeenrannassa.

    Museossa järjestetään vuosittain useita vaihtuvia näyttelyitä sekä yleisötilaisuuksia konserteista joogaan ja lastentapahtumista luentotilaisuuksiin. Museota ylläpitää Orimattilan kaupunki.

    Siirry museon verkkosivulle

Padasjoen kirjasto

ma 10.00 – 18.00, ti-to 10.00 – 17.00, pe 10.00 – 16.00
Omatoimiaika joka päivä 7.00 – 21.00

Vaahteratie 4, Padasjoki

Vapaa pääsy

  • Paadasjoen kirjastolla on esillä Lahden Historiallisen museon osallistavan Muistamo-projektin kautta tuotettu näyttely varakkaan padasjokelaisen merkkihenkilön Albert Theodor Böökin (1958-1943) valokuvista.

    Valokuvien kautta on mahdollista sukeltaa 1900-luvun alun elämään Padasjoella. Albert Böök tunnettiin luonnonhistorian opettajana, Hämeenlinnan kaupunginmuseon perustajana sekä paikallisena museomiehenä, jolle luonto ja kulttuuriasiat olivat lähellä sydäntä. Albert Böökillä perheineen oli Padasjoella kesäpaikka Kerttusalo ja hän on aikanaan Kellosalmentietä pitkin pyöräillessään taltioinut Padasjokea lasinegatiiveille.

    Lue lisää Muistamosta

Padasjoen kotiseutumuseo

su 12.00 – 15.00

Kuusikuja, Padasjoki 17500

3/1 €

  • Padasjoen kotiseutumuseo sijaitsee Padasjoen kirkonkylässä, Kuusikujan varressa olevassa entisessä viljamakasiinissa. Museo tunnetaankin Padasjoella myös makasiinimuseona. Makasiini on rakennettu pitäjän lainajyvästöksi vuonna 1850 ja se sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä, Saksalan kartanoon johtavan lehtikuusikujan katveessa. Museo on toiminut rakennuksessa vuodesta 1956 lähtien, jolloin se avattiin yleisölle Padasjoen maa- ja metsätalousnäyttelyn yhteydessä.

    Museossa on esillä esineitä eri puolilta pitäjää, muun muassa paikallista käsityöläisyyttä, metsästys- ja kalastusvälineitä sekä kouluesineistöä käsittävät näyttelykokonaisuudet. Museon näyttelyissä on lisäksi perinteisiä maanviljelyyn, eläintenhoitoon ja ruuanlaittoon liittyviä esineitä, ammateista edustettuina ovat räätäli, suutari, puuseppä sekä käsinkaavaaja eli valuri.

    Kotiseutumuseon pihamaalla järjestetään kesäisin tapahtumia kuten kotiseutumarkkinat heinäkuussa ja elomarkkinat elokuussa. Museon pieni kahvilatila on käytössä kesäisin museon aukioloaikoina. Museota ylläpitää Padasjoki-seura.

    Siirry museon verkkosivulle

Päijännetalo

ma-la 11.00 – 18.00, su 11.00 – 15.00

Meijeritie 1, 17200 Vääksy

Vapaa pääsy

  • Päijännetalo sijaitsee keskeisellä paikalla vanhan Vääksyn keskustassa Vääksynjoen tuntumassa. Päijännetalo on alun perin Vääksyn Osuusmeijerin meijerirakennus.  Nykyisin suojellun rakennuksen omistaa Asikkalan kunta. Rakennuksessa on kunnan matkailuinfo, ja lisäksi siellä järjestetään kunnan omia ja muiden toimijoiden näyttelyitä kolmessa kerroksessa.

    Alakerrassa voi käydä kurkkimassa miltä Päijännetunneli näyttää sisältä päin ja lähituotemyymälästä voit hankkia päijäthämäläiset tuliaiset ja herkut.

    Päijännetalon toisessa kerroksessa voi tutustua mainioon Vääksyn kanavan 150-vuotisjuhlanäyttelyyn sekä Suomen vapaa-ajankalastusmuseossa on näyttely kalastuksen historiasta menneisyydestä nykypäivään.

    Päijännetalon ylimmässä kerroksessa on vaikuttava Asikkala kartoissa 1748-1941 -näyttely.

    Siirry museon verkkosivulle

Radio- ja tv-museo Mastola

ti-pe 9.00 – 17.00, la-su 11.00 – 16.00
ma suljettu

Radiomäenkatu 37, 15100 Lahti

10/8/0 €, Museokortti (Vapaa pääsy 9.7.)

  • Haloo, haloo täällä Lahti! Viritä itsesi jännittävän audiovisuaalisen historian taajuudelle radio- ja tv-museossa.

    Siirry museon verkkosivulle

Sotilaslääketieteen museo

Joka päivä 12.00 – 16.00

Helsingintie 199, 15700 Lahti

10 €

  • Sotilaslääketieteen museo sijaitsee entisellä varuskunta-alueella Lahden Hennalassa, Apulandian naapurissa. Museo toimii yhdessä kasarmialueen arvokkaista punatiilirakennuksista, joka alun perin valmistui Venäjän armeijan esikuntarakennukseksi vuonna 1913.

    Sotilaslääketieteen museon useat näyttelyt esittelevät Suomen sotien 1939-1945 lääkintähuoltoa sekä puolustusvoimien rauhanajan sotilasterveydenhuoltoa. Lääkintähuollon ja eläinlääkinnän lisäksi näyttely tutustuttaa kävijän niin päijäthämäläisten kohtaloihin Talvisodassa, Jatkosodan puhdetöihin kuin sankarivainajien viimeaikaisiin etsintöihinkin Karjalan taistelupaikoilla. Museosta löytyvät myös Hennalan kasarmialueen historiasta sekä sisällissodan aikaisista tapahtumista Lahdessa ja Hennalan vankileirillä kertovat näyttelyt. Lotta-Svärd järjestöllä on ollut oma osasto museossa jo vuodesta 1983.

    Museoon on mahdollista tutustua opastetun virtuaalikierroksen avulla ajasta ja paikasta riippumatta. Museossa järjestetään luentotilaisuuksia ja Hennalan historiaan liittyviä elokuvaesityksiä. Museota ylläpitää Suomen Sotilasmuseosäätiö.

    Siirry museon verkkosivulle

Suomen Harmonikkamuseo

ke-pe 11.00 – 16.00, la 10.00 – 14.00

Uotintie 4, 19700 Sysmä

5 €

  • Suomen Harmonikkamuseo sijaitsee aivan Sysmän keskustassa. Museo avattiin yleisölle vuonna 1993 ja se perustuu autoilija Tauno Ylösen elämäntyönään keräämän yksityiskokoelmaan.

    Museossa on esillä lähes kaksisataa harmonikkaa ja yli 50 huuliharppua eri maista, pääpainon ollessa kuitenkin Suomessa valmistetuissa harmonikoissa. Museon vanhin esine on lusikkabassoharmonikka vuodelta 1850. Soittimien lisäksi museossa voi tutustua muuhun harmonikka-aiheiseen esineistöön sekä kuva- ja palkintogalleriaan.

    Suomen Harmonikkamuseossa on perusnäyttelyn lisäksi vuosittain vaihtuva teemanäyttely. Teemanäyttelyissä on esitelty vuosien saatossa mm. harmonikkamestareita ja harmonikkatehtaiden historiaa, tanssimusiikkia ja naishanuristeja. Harmonikkamuseossa käydessään museovieras voi halutessaan soittaa itsekin. Museosta voi myös ostaa harmonikka-aiheista kirjallisuutta, lehtiä ja musiikkia. Suomen Harmonikkamuseo on yksityinen museo, jonka toimintaa tukee Suomen Harmonikkamuseoyhdistys.

    Siirry museon verkkosivulle

Suomen Melontamuseo

ti-su (10.7.) 10.00 – 16.00,

Kahvisaari, 15140 Lahti. (Navigaattori: Kipparinkuja, Lahti.)

Vapaa pääsy

  • Suomen Melontamuseo sijaitsee pikkuruisessa Kahvisaaressa, Niemen venesataman edustalla. Kahvisaari on alun perin toiminut Lahden Polttimo Oy:n perustajan Ferdinand Frigrénin kesäsaarena ja saari rakennuksineen on kulttuuri- ja teollisuushistoriallisesti arvokas kokonaisuus. Nykyisin Kahvisaaressa sijaitsee lahtelaisen melontaseura Vesisamoilijoiden retki- ja kuntomelontakeskus, jonka yhteydessä Suomen Melontamuseo on toiminut vuodesta 2008 lähtien.

    Melontamuseon näyttely esittelee suomalaisen melontatoiminnan historiaa – lajin, tekniikan ja välineistön kehitystä. Museon päämääränä on toimia suomalaisen melonnan tulevaisuuden muistina. Museon kompaktissa näyttelyssä on esillä niin kilpa- kuin retkimelontaankin liittyvää välineistöä, kuten kanootteja sekä melontaan liittyviä esineitä, valokuvia ja kirjallisuutta. Museon kokoelman helmi on Sylvi Saimon kilpakajakki, jolla hän voitti olympiakultaa Helsingissä vuonna 1952. Museota ylläpitää Vesisamoilijat ry.

    Siirry museon verkkosivulle

Sysmän kotiseutumuseo

ke-su 11.00 – 15.00

Makasiininmäentie 4, 19700 Sysmä

Vapaa pääsy

  • Sysmän kotiseutumuseo sijaitsee Sysmän kirkon eli Pyhän Olavin keskiaikaisen kirkon läheisyydessä, Museonmutkassa kirkkoa vastapäätä. Sysmän kotiseutumuseo toimii kivisessä pitäjänmakasiinissa, joka on rakennettu vuosina 1854–55. Perimätiedon mukaan makasiini rakennettiin uhrikalliolle. Kotiseutumuseo on toiminut rakennuksessa vuodesta 1962 lähtien.

    Museon perusnäyttelyssä on esillä Sysmän historiaa ja esineistöä aina esihistorialliselta ajalta lähtien. Kansanomaisen maanviljelys- ja kotitalousesineistön lisäksi näyttelyssä on esillä muun muassa paikkakunnan kouluihin ja kartanokulttuuriin liittyvää materiaalia. Näyttelystä löytyy myös esineitä, joita saa luvan kanssa kosketella, tunnustella tai vaikka haistella historian havinaa.

    Kotiseutumuseon piha-alueella on vuonna 2010 rakennettu ja ajanmukaisesti sisustettu muinaistalo. Piha-alueelta löytyy lisäksi aittoja ja venekatos. Kotiseutumuseota ylläpitää Sysmä Seura.

    Siirry museon verkkosivulle

Tupalan Talomuseo

la (9.7.) 9.00 – 16.00

Myllykseläntie 224, 17450 Iso-Äiniö

Vapaa pääsy

  • Tupalan talomuseo sijaitsee Asikkalassa, Myllykselän kylässä.

    Tupalan sukutilan juuret ulottuvat vuoteen 1539. Talomuseon 1800-luvun alkupuolen rakennukset muodostavat tiiviin umpipihan. Vuodelta 1841 olevan päärakennuksen lisäksi talomuseoon kuuluvat vanha riihi, hevoskierto, mallassauna ja läpiajettava aittarakennus. Rakennuksissa on nähtävillä vanhaa esineistöä ja päärakennus on sisustettu 1900-luvun alun tyyliin.

    Siirry museon Facebooksivulle

Urajärven Kartanomuseo

ti-su 11.00 – 17.00
ma suljettu

Kartanontie 77, 17150 Urajärvi

8/6/0 €

  • Urajärven kartanomuseo sijaitsee Asikkalan Urajärven kylässä, Urajärven etelärannalla.

    Urajärven kartano kuului lähes 250 vuotta baltiansaksalaiselle von Heideman -suvulle. Sukunsa viimeiset edustajat, sisarukset Lilly (1849-1917) ja Hugo (1851-1915) von Heideman testamenttasivat rakkaan kotikartanonsa ylläpidettäväksi museona. Empiretyylisessä päärakennuksessa on sisarusten tunnelmallinen koti 1900-luvun vaihteesta. Vanhassa siipirakennuksessa on sisarusten jo elinaikanaan perustama museo, johon on kerätty suvun vanhempaa esineistöä.

    Päärakennus on muuttanut aikojen saatossa ulkonäköään ollen alun perin yksikerroksinen, mansardikattoinen rakennus. Päärakennuksen viimeinen suuri muutos, korottaminen kaksikerroksiseksi, suoritettiin 1840-luvulla. Vanha siipirakennus eli vanha museo on rakennettu 1700-luvun puolenvälin jälkeen. Pihapiiriin kuuluu vanhaa siipirakennusta vastapäätä olevan aittarivin lisäksi lukuisia talousrakennuksia.

    Kartanoalueeseen kuuluu englantilaistyylinen puisto ”Hugo-herran -polkuineen”. Polku päättyy näköalapaikka Valhallaan, jossa on antiikin temppeliä muistuttava puolikaareva pylväikkö. Valhallasta avautuu näköala suoraan järvelle.

    Urajärven kartanomuseo on yksi maamme vanhimmista kartanomuseoista. Se avattiin yleisölle jo vuonna 1928. Kartanoa on kunnostettu vuosina 2009–2013. Museon esittelystä vastaa Urajärven Kartanon Ystävät ry.

    Siirry museon verkkosivulle

Vääksyn vesimylly- ja sähkövoimalaitosmuseo

ma-su 11.00 – 16.00

Vääksyntie 9, 17200 Vääksy

Vapaa pääsy

  • Vääksyn vesimylly- ja sähkövoimalaitosmuseo sijaitsee kauniin Vääksyn kanavan vieressä, vanhan Vääksynjoen partaalla. Museossa esitellään entisajan elämää ja erästä keskeistä elinkeinoa, viljan jauhatusta.

    Vääksynjoessa on ollut vesimyllyjä jo 1400-luvulla. Vääksyn vesimylly- ja sähkövoimalaitosmuseona toimiva myllyrakennus on pääosin 1930-luvulta. Museo on toiminut vuodesta 1985 lähtien ja se käsittää vesimylly-, sähkövoimalaitosmuseon, kattopärehöylän sekä vesirattaan. Museossa on esillä mm. vilja- ja jauhomittoja sekä myllyssä käytettyjä työvälineitä. Museokävijä voi kokeilla myös itse käsikivillä jauhamista.

    Museo on avoinna kesäisin ja siellä järjestetään erilaisia tapahtumia. Museota ylläpitää Asikkalan kunta.

    Kesällä 2022 Vääksyn vesimyllymuseolle muuttaa ankerias. Sarjakuva ankeriaan taustoista ja pehmoankerias tutustuttavat äärimmäisen uhanalaiseen ja hämmästyttävään eläimeen, jota pääsee vesimyllymuseon näyttelyssä vaikka halaamaan! Uhanalaisen ankeriaan vaellusmatka Sargassomereltä Vesijärveen ja takaisin on monivaiheinen. Ankerias on monella tavalla arvoituksellinen eläin, mutta nyt yksi tällainen optimistinen ja urhea vaelluskala on tavattavissa Vesimyllymuseon näyttelyssä

    Siirry museon verkkosivulle