Museoiden aukioloajat

Artjärven kotiseutumuseo sijaitsee Ratulan kartanon naapurissa, Villikkalanjärven pohjoispuolella. Artjärven kotiseutumuseo on Päijät-Hämeen alueen vanhin kotiseutumuseo. Tonttimaan kartanon läheisyydessä sijaitsevaa talomuseoaluetta varten lahjoittivat Ratulan kartanon silloiset omistajat Gustaf Alexander ja Märtha Rotkirch jo vuonna 1923.

Museoalueelle on koottu perinnepihapiiri 1700- ja 1800-luvuilta peräisin olevista rakennuksista. Päärakennus on vuodelta 1757, ja se on siirretty Iitin Sääksjärven kylästä. Rakennuksen ovien ja ikkunanpielien puuleikkaukset ovat erittäin taidokasta työtä. Perinteisten talonpoikaisrakennusten lisäksi alueella on kartanonherran työhuoneena toiminut piilopirtti, johon paikallinen maalari Martti Koivisto on tehnyt seinämaalauksia. Nyt piilopirtissä on esillä kouluesineistöä. Alueelta löytyy lisäksi kaunis pärepaviljonki, jonka kartanon omistaja Alexander Armfelt rakennutti vuonna 1844 vaimolleen Alinelle hartaushuoneeksi.

Museota ylläpitää Artjärven kotiseutuyhdistys.

Siirry museon verkkosivulle

Asikkalan kotiseutumuseo Asikkalan idyllisellä kirkonkylällä tarjoaa mielenkiintoisen matkan perinteisiin hämäläisiin maisemiin. Museon rakennusryhmä on osa kylän valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa.

Kirkonmäellä sijaitseva vuonna 1840 rakennettu pitäjän viljamakasiini toimii esinemuseona. Vastapäätä, vanhan pappilan pihamaalla on talomuseoalue, jonne kootut rakennukset muodostavat perinteikkään hämäläisen pihapiirin aittoineen ja talleineen. Pihapiirin päärakennus on vuodelta 1786. Tuvassa voi kokeilla kutomista vanhoilla kangaspuilla.

Pappilan vanhassa arkistorakennuksessa on pieni näyttely arkeologisista löydöistä. Vanhasta navettarakennuksesta löytyy erilaisia hevosvetoisia kulkupelejä kuten kuomuvaunuja, joilla matkustavaiset ennen kulkivat. Erillisessä maatalouskonemuseossa on esillä maataloudessa käytettyjä koneita silppurista puimuriin ja maamoottoreista traktoreihin.

Museota ylläpitää Asikkalan kotiseutuyhdistys ry. Lapset pääsevät museoon maksutta. Maksutapoina käteinen tai Mobilepay.

Siirry museon verkkosivulle

Vääksyssä kanavan varrella sijaitseva Danielson-Kalmarin huvila edustaa tyylisuunnaltaan uusrenessanssia. Sitä ympäröi kaunis puisto patsaineen.

Johan Richard Danielson-Kalmari (1853–1933) oli oman aikansa johtava suomalainen historiantutkija sekä keskeinen poliitikko. Vuonna 1892 hän osti Suviniemi-nimisen kiinteistön Asikkalan Vääksystä, jossa hän vietti kaikki kesänsä perheensä kanssa.

Huvila entisöitiin ympärivuotiseen käyttöön vuonna 1986. Nykyisin se toimii Danielson-Kalmarin museona sekä näyttelytilana. Huvilan kaksi museohuonetta on sisustettu 1900-luvun alun tyyliin ruokasaliksi ja työhuoneeksi. Työhuoneeseen on koottu valtioneuvoksen kirjallista tuotantoa.

Syksystä kevääseen huvilassa toimii Asikkalan seudun musiikkiopisto. Huvilaa on mahdollista vuokrata myös yksityistilaisuuksia varten. Danielson-Kalmarin huvilaa ylläpitää Asikkalan kunta.

Kesällä 2026 huvilassa on esillä Outi Kirveen puupiirrosten kesänäyttely. Taidegraafikko Outi Kirves on asunut ja työskennellyt Asikkalassa yli kolmen vuosikymmenen ajan. Pitkä kotiseutusuhde näkyy taiteilijan työssä: Asikkalan järviluonto, sen valo ja maisemat ovat muovanneet hänen ilmaisuaan vuosien aikana, vaikka kaikki teokset eivät suoranaisesti käsittele luontoteemoja. Kirveksen taiteessa toistuvat myös matkustaminen, arjen haasteet sekä arkinen kauneus.

Kesänäyttelyn tekniikkana on puupiirros, yksi vanhimmista painotekniikoista. Siinä kuva kaiverretaan puulaatalle, jonka pinnalle levitetään väri ennen painamista paperille. Lopputuloksena syntyy peilikuvaksi kääntyvä teos, joka voi olla yhtä aikaa sekä maalauksellinen että graafisen tarkka. Näyttelyssä nähdään teoksia useilta vuosikymmeniltä ja siten on katsaus Kirveksen pitkään uraan. Kesän näyttely Danielson Kalmarin-huvilalla tarjoaa yleisölle mahdollisuuden nähdä Outi Kirveen omaleimaista tuotantoa ympäristössä, jossa taide ja rakennuksen kulttuurihistoria vahvistavat toistensa ainutlaatuisuutta.

Siirry museon verkkosivulle

Padasjokelaisen naivisti- ja ITE-taiteilija Enni Idin (1904–1992) taiteilijakoti sijaitsee Padasjoen Seitniemen kylässä Kellosalmentien varrella.

Värikkäässä taiteilijakodissa näkyvät Enni Idin suosikkiaiheet, kuten kissat ja ihastuttavasti rönsyilevät kasvit. Lattiasta katonrajaan maalauksilla koristeltu koti on kokonaistaideteos, jossa järjestetään kesäisin tapahtumia ja työpajoja.

Enni Idin taiteilijakotia ylläpitää Kellosalmi-Seitniemi-Virmailan kyläyhdistys.

Siirry museon verkkosivuille

Hollolan Herralassa sijaitseva museo on suutari Juho Mäkäräisen (1892-1967) eli Heikan Jussin perintö kyläläisille. Museo on perustettu vuonna 1967 testamentin perusteella.

Kotimuseo antaa elävän kuvan kyläsuutarin vaatimattomasta työtilasta ja asunnosta. Lisäksi se valottaa poikkeuksellisen ja lahjakkaan henkilön elämää yhteisössään.

Kyläoriginellista Heikan Jussista on tehty mm. väitöskirja (Tuija Saarinen: Poikkeusyksilö ja kyläyhteisö, SKS 2003) ja hänen kirjeenvaihtoaan kuvaava kirja Mökkiläiselämää. Molemmat kirjat sekä postikortteja on myynnissä museolla.

Museota ylläpitää Herralan kotiseutuyhdistys.

Siirry museon verkkosivulle

Heinolan kaupunginmuseo sijaitsee aivan kaupungin ydinkeskustassa. Vuonna 2020 uudistunut kaupunginmuseo tarjoaa elämyksiä kaikille aisteille.

Made in Heinola -näyttelyssä kävijä pääsee tutustumaan monipuolisesti kaupungin kulttuuriperintöön. Näyttelyn tarina vie kävijän halki Heinolan historian esihistoriallisista ajoista aina toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Esillepanossa on painotettu mahdollisimman paljon Heinolassa tehtyjä tai heinolalaisten käyttämiä esineitä.

Näyttelyssä on muun muassa hakutoiminnolla täydennetty Heinolan kaupungin pienoismalli sekä täysin uudet interiöörit. Monet esineistä ovat kuuluneet kiinnostaville paikallisille henkilöille kuten seudun ensimmäisille asukkaille, tasavallan presidentti P. E. Svinhufvudille tai Apulanta-yhtyeelle. Näyttelyssä voi tutkia myös kuva-aarteita museon omista kokoelmista.

Lapset voivat toteuttaa oman löytöretkensä näyttelyssä etsimällä Hiirulaisten suvun edustajia kartan ja tarrojen avulla.

Museokaupan valikoimista löytyy Heinolassa tehtyjä uniikkeja kotiseutuhenkisiä käyttö- ja muistoesineitä sekä kirjallisuutta.

Museorakennus valmistui vuonna 1872. Talon rakennutti itselleen Hollolasta kotoisin ollut kauppias Ulrik Lindholm (1825–90). Hän määräsi testamentissaan koko omaisuutensa sosiaalisiin tarkoituksiin varattomien lasten hyväksi sekä nykyisen museorakennuksen Heinolan kaupungille, joka muutti sen pian raatihuoneeksi. Talo muutettiin museoksi 1980-luvun alussa, jolloin sen alkuperäistä asua pyrittiin palauttamaan. Heinolan kaupunginmuseo perustettiin 1964 ja se on toiminut nykyisellä paikallaan vuodesta 1984 lähtien.

Alle 18-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivulle

Heinolan taidemuseo sijaitsee aivan kaupungin keskustassa. Empire-tyylinen museorakennus on valmistunut 1830 kauppias Aleksander Toropoffin (1780-1852) perheen kodiksi. Talon rakennusmestarina toimi puuseppä Jacob Nygrén (1768-1836) ja hänelle ominaisia piirteitä on nähtävissä sisäovien ja ulkoikkunoiden ruusu- ja laakerinlehtikoristeissa. Rakennus korjattiin 1985-86 käsityöläistaloksi ja vuodesta 1991 alkaen rakennuksessa on toiminut Heinolan taidemuseo.

Taidemuseon peruskorjaus valmistui kesäkuussa 2025. Taidemuseo tarjoaa vaihtuvia näyttelyitä ympäri vuoden.

Heinolan taidemuseon kokoelmaan kuuluu noin 1100 taideteosta. Lisäksi taidemuseoon on talletettu Niilo Helanderin säätiön kokoelma. Pääosin kokoelman teokset ovat suomalaista taidetta 1900-2000-luvuilta.

Alle 18-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivulle

Laskettele vauhdikkaan hiihtohistorian äärelle ja leiskauta Betonin nokalta tyylikäs telemark. Meillä on aina talvi!

Hiihtomuseon perusnäyttely katselee suomalaista hiihtomenneisyyttä monin silmin: teemaa tarkastellaan niin arkihiihtäjän, hiihtoharrastajan kuin ammattilaisurheilijan näkökulmasta. Näyttelyssä huomioidaan keväthanget löytäneet kuntoilijat ja kouluhiihdosta traumatisoituneet sivakoijat.

Hiihtomuseosta löytyy myös vaikuttava Salpausselkä elää -mediaseinä, joka kertoo Lahden talvikisojen historiasta 1920-luvulta 2010-luvulle. Mäkihyppysimulaattorissa pääsee testaamaan omia mäkikotkan taitojaan.

Alle 18-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivulle

Hollolan kotiseutumuseo sijaitsee Hollolan kirkonkylässä keskiaikaisen kirkon lähettyvillä, valtakunnallisestikin arvokkaassa kulttuurimaisemassa.

Kotiseutumuseoon kuuluu esinemuseo sekä talomuseoalue. Talomuseoalueella on Hentilän ja Ylä-Köllin talot sekä aittoja, paja, riihi, mallassauna, ometta, talli, ajokaluvaja sekä torppa, kaikkiaan 16 rakennusta.

Esinemuseona toimii vanha viljamaksiini, joka on valmistunut vuonna 1855. Esinemuseolla järjestetään kesäisin vaihtuvia näyttelyitä, lisäksi pysyvässä näyttelyssä on esillä mm. hollolalaisia hevoskaluja. Museoalueen rakennuksissa on nähtävillä aikakauden mukaisesti sisustettuja interiöörejä sekä rakennusten käyttötarkoitukseen liittyvää maatalous- ja talonpoikaisesineistöä. Lisäksi Ylä-Köllin talossa on esillä vaihtuvin teemoin tekstiilejä museon kokoelmasta. Museoon voi tutustua virtuaalisesti Hollolain repun avulla.

Talomuseoalueella järjestetään vuosittain Hollolan kunnan sahtimestaruuskilpailut ennen juhannusta. Museoalueella järjestetään myös erilaisia työnäytöksiä ja tapahtumia, kuten vuosittain elokuussa pidettävä Sadonkorjuu- ja perinnetapahtuma. Museota ylläpitää Hollolan kotiseutuyhdistys.

Alle 12-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivulle

Hämeenkosken kotiseutumuseo sijaitsee Hämeenkosken Keskustien varrella.

Vuonna 1958 avautuneeseen museoalueeseen kuuluu vanha viljamakasiini, hämäläinen talo, aittarakennus ja korsun mallinnus. Viljamakasiinissa toimii esinemuseo, josta löytyy muun muassa pellava- ja kouluosastot sekä kyläkauppojen ja seurakunnan esineistöä.

Hämeenkosken kotiseutumuseota ylläpitää Hollolan kunta.

Siirry museon verkkosivuille

Itä-Hämeen museo toimii Koskipään kartanon rakennuksissa, Tainionvirran jokimaisemassa.

Museo on Itä-Hämeen seitsemän pitäjän seutumuseo, jonka omistaa vuonna 1928 perustettu Museoyhdistys. Presidentti Relander vihki museon 30.6.1929, josta lähtien museo on ollut yleisölle avoinna.

Koskipää on ollut Itä-Hämeen suurimpia kartanoita, ja sen omistajia ovat olleet Silferbögel-, Tandefelt– ja von Gerdten -suvut. Museoalueeseen kuuluu Koskipään kartanon päärakennus vuodelta 1828, haikutupa 1600-luvulta, aittarakennus ruokakelloineen 1820-luvulta, aitan alla sijaitsevat kellarit 1750-luvulta sekä ratasliiteri ja tuulimylly. Tuulimylly on ainut alueelle siirretty rakennus; muut rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan.

Museossa on esillä kartanointeriöörejä 1800-luvulta sekä itähämäläistä talonpoikais- ja kansanomaista esineistöä. Samoin nähtävillä on museon perustajan kirjailija Maila Talvion työhuone hänen kodistaan Helsingin Laaksolasta, runoilija Uuno Kailaan ja kirjailija Mika Waltarin muistohuoneet. Haikutupa on sisustettu 1800-luvun pirtiksi odottamaan tulevaa sunnuntaita. Ratasliiterissä on kartanon vaunut ja maatalouteen liittyvää esineistöä. Museon kokoelmiin kuuluu Vuoksenranta-osasto, johon on koottu esineistöä vuoksenrantalaisten mukanaan tuomista esineistä Karjalan kannakselta ja evakkomatkalta.

Tainionvirran rannassa on Vanha-Koskipää, kartanon edellinen päärakennus 1750-luvulta. Rakennuksessa toimii kesäisin Taidesalonki Talvio. Muina aikoina museo järjestää museoon liittyvää toimintaa rakennuksessa. Lisäksi Itä-Hämeen museo järjestää tilauksesta kartano-, esihistoria-, kirjailija- ja kulttuurikierroksia.

Alle 7-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivulle

Karralan kotisetutalo pihapiireineen sijaitsee Kolisevan kylässä. Päärakennus on peräisin 1700-luvun lopulta ja tilan historia ulottuu 1500-luvulle. Rakennus on sisustettu talonpoikaistyyliin ja esillä on osin Iitin kotisetumuseon kokoelmia.

Karralalla on pitkä historia, vuonna 1543 Karralan hyvinvoipaa taloa viljeli kolme perhekuntaa. Kruunun ratsutilasta muodostettiin 1700-luvulla kuusi Karralaa ja talot toimivat tuohon aikaan nk. yhteistalojärjestelmän mukaan. Isojaon tapahduttua vuonna 1848 jaettiin maat ja tilat saivat omat isäntänsä. Karralan viimeisin isäntä – Kolisevan patriarkka – hallitsi taloa aina vuoteen 1977 saakka. Hän eli vanhana poikana, vaurastutti taloa ja tarkan talonpidon ansiosta talo kukoisti. Perikunta lahjoitti talon päärakennuksen Iitin kunnalle patriarkan kuoltua.

Karralasta ja sen esittelystä huolehtii Iitin kotiseutuyhdistys ry, joka on kohdistanut suuren osan toimistaan talon ja sen pihapiirin kunnostamiseen säilyttäen näin jälkipolville kappaleen vanhaa iittiläistä talonpoikaisperinnettä.

Siirry museon verkkosivuille

Koiskalan kartanon päärakennus, puisto ja lukuisat talousrakennukset muodostavat hierarkkisesti järjestetyn kartanomiljöön, johon liittyy laaja, hyvin säilynyt viljelymaisema.

Kartanon tilakeskus sijaitsee Kymijärven pohjoispuolella,
metsäisten mäkien ja puukujanteiden rajaaman peltoaukean keskellä. Paul Olssonin suunnittelemasta muotopuutarhan sisääntulokujasta, käytäväjärjestelmistä, terasseista ja puulajeista sekä ruudukkomallin mukaisesta omenatarhasta on säilynyt osia.

Koiskalan puisen kartanon keskiosa on rakennettu 1840, kaksikerroksiset päätyosat ovat 1890-luvulta. Nykyinen empirehenkinen ulkoasu on 1930-luvulta ja sisutus on Harry Rönehomin suunnittelema. Pihapiirin monipuolinen rakennuskanta, työväen asuinrakennukset ja talousrakennukset, ovat pääosin 1800-luvulta.

Pienempiä rakennuksia ovat Nastolan ensimmäiselle autolle rakennettu autotalli ja arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema funktionalistinen leikkimökki.

Koiskalan Kartanon historian katsotaan alkaneen vuonna 1650, jolloin Didrik von Essenille lahjoitetuista tiloista muodostettiin Koiskalan Kartano. Von Essenit ja heihin sukulaissuhteessa oleva Heintzius-Heintzie-suku omistivat Koiskalan Kartanon vuoteen 1811. Vuonna 1811 kartanon osti kapteeni Karl Gustav Ullner, joka rakennutti nykyisen päärakennuksen vuonna 1840.

1880-luvulla kartano siirtyi 12 vuodeksi Ullnerien suvulta vapaaherra Karl August Standerskiöldille. Insinööri Frans Edvard Edelheim osti kartanon 1893 ja vuonna 1910 kartano siirtyi Konstantin Linderille ja 1916 kartanon osti patruuna Ferdinand Frigren, joka myös perusti Lahteen Lahden Polttimon. Tila on edelleen samalla suvulla.

Siirry Koiskalan kartanon verkkosivulle

Käkisalmi-museo Heinolassa tarjoaa kiehtovan katsauksen Karjalan rikkaaseen historiaan ja kulttuuriin aina varhaisista ajoista vuoteen 1939–44 asti.

Museoviikolla museossa on tarjolla karjalaisia perinneleikkejä kun partiolaiset Kymen vartiot ry:sta tulevat leikittämään alakouluikäisiä lapsia Musiikkiopiston sisäpihalla joka päivä klo 13-14.

Museon pysyvä näyttely esittelee Käkisalmen ja Karjalan merkittäviä historiallisia vaiheita, ja erityinen osio on omistettu toisen maailmansodan jälkeen Heinolan seudulle muuttaneiden karjalaisten evakoiden tarinoille.

Museossa yhdistyvät perinteiset esineet ja moderni digitaalinen esitysteknologia, jotka yhdessä tarjoavat sekä tietoa että elämyksiä. Näyttely havainnollistaa myös Karjalan kannaksen ja Vuoksen synnyn aikojen alusta lähtien.

Suurin osa esineistöstä on peräisin alkuperäisestä Käkisalmen museosta 1930-luvulta. Valokuvat, planssit ja digiviestintä täydentävät kokonaisuutta, mutta erityisesti aidot esineet tuovat konkreettisen ajankuvan museovieraille.
Museossa voi ihailla harvinaisuuksia, kuten 1800-luvulta peräisin olevaa näkymää Käkisalmen Ampialan kartanon saliin. Erityinen nähtävyys on myös säveltäjä Erkki Melartinin käyttämä piano, jolla hän viihdytti kesävieraita Ampialassa.

Käkisalmi-museo sijaitsee Heinolassa, koska paikkakunnasta tuli merkittävä evakkojen sijoituspaikkakunta toisen maailmansodan jälkeen. Käkisalmen evakot sijoitettiin pääosin Heinolaan ja Heinolan maaliskuntaan, ja kaupungin väkiluku kaksinkertaistui 1940-luvulla heidän saapuessaan.

Museon yhteydessä toimii Kahvila Käki, joka on kunnianosoitus karjalaiselle vieraanvaraisuudelle ja keskustelukulttuurille. Kahvilassa voi nauttia perinteisiä karjalaisia herkkuja kodikkaassa ilmapiirissä.
Vierailijat voivat myös tehdä ostoksia Käkipuodissa, joka on Käkisalmi-säätiön verkkokaupan toimipiste. Sieltä voi hankkia laadukkaita tuotteita muistoksi tai lahjaksi.

Museosta löytyy myös Käenpesä, lukuhuone ja neuvottelutila, joka soveltuu erinomaisesti pienimuotoisiin juhliin. Museon tilojen muunneltavuus mahdollistaa jopa 60 hengen yleisötapahtumien järjestämisen.

Alle 18-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivulle

Lahden historiallinen museo esittelee Lahden ja Päijät-Hämeen kulttuurihistoriaa ja arkea jääkauden jälkeiseltä ajalta nykypäivään. Museon koti on entisessä Lahden kartanossa, joka avautui yleisölle uudistettuna kesällä 2024.

Päänäyttely Hyvä paikka pureutuu päijäthämäläiseen arjen historiaan jääkauden jälkeiseltä ajalta nykypäivään. Hyvä paikka -näyttelyssä historiallisen kartanomiljöön sisälle on rakennettu digitaalinen ja elämyksellinen näyttelykokonaisuus, joka tarjoaa samastumisen kokemuksia koko perheelle erityisasiantuntijoita unohtamatta.

Alle 18-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivuille

Malva on mahtavan elämyksellinen museo – ja lahtelaisten ehdoton ylpeydenaihe.

Taide-, muotoilu- ja julistesisällöt tarjoavat elämyksiä ja tekemistä niin kulttuurin suurkuluttajille, lapsiperheille kuin ensikertalaisillekin.

Museon vaihtuvissa näyttelyissä pääsee näkemään niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin sisältöjä laajasti visuaalisen kulttuurin saralta. Viidennen kerroksen Juuret – Aarteita kokoelmista -näyttely esittelee museon Lahdessa säilyttämiä julisteita, taideteoksia ja huonekaluja. Näyttelyn nimi muistuttaakin kokoelmien merkityksestä Malvalle – kokoelmat ovat juuret, joista museon kaikki toiminta muotoutuu.

Malva sijaitsee Mallasjuoman entisessä panimokiinteistössä, nykyisessä Malski-keskuksessa. Saman katon alta löytyy museon lisäksi panimopubi, kahvila-leipomo ja ravintola.

Alle 18-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivulle

Lääninkivalteri Aschanin talo sijaitsee Heinolan keskustassa ja on ainutlaatuinen 1700-luvun kaupunkitalomiljöö sisämaassa.

Jo portilta astutaan 200 vuotta ajassa taaksepäin talon pihaan ja puutarhaan ja sisällä kustavilaisen ajan huonekalut, tapetit ja käyttöesineet, ovet ja ikkunat, kertovat maaherran ajan Heinolasta ja vievät kävijän ainutlaatuiseen tunnelmaan. Talon puutarha on laadittu 1700-luvun lopun tapaan ja joka kesä siellä kasvatetaan tuon ajan hyöty- ja koristekasveja. Joulun ja vuodenvaihteen aikaan talossa vietetään 1700-luvun lopun joulua mausteiden tuoksuineen ja kynttilänvaloineen.

Talo valmistui 1780-luvun alussa Kymenkartanon läänin lääninkivalterin (poliisimestarin) perheen kodiksi. Mansardi- eli taitekattoisessa rakennuksessa on ollut alkuaan punamullalla sivelty pystyvuorilaudoitus ja ikkunaluukuilla varustetut 16- tai 4-ruutuiset ikkunat. Nykyinen keltamullattu vaakavuorilaudoitus sekä kuusiruutuiset ikkunat ovat peräisin 1840-luvun korjauksesta, joka on ollut talon viimeinen suuri korjaus.

Talo edustaa monin tavoin 1700-luvun Heinolalle tyypillistä rakennusta, jossa on ns. karoliininen pohjakaava: keskellä on sali, sivuilla kaksi huonetta molemmin puolin ja salin edessä eteinen. Mansardikerroksen molemmissa päissä on kamari. Rakennuksen sisäpuoli on säilynyt lähes kokonaan 1700-luvun asussa lukuun ottamatta keittiötä ja eteistä. Huoneissa on kustavilaiset paperitapetit sekä marmoroidut rintapaneelit. Ovet ovat kolmepeilistä rokokootyyppiä, katot ja lattiat alkuperäiset.

Siirry museon verkkosivulle

Hämeenkosken koulun vanhan 1870-luvulla rakennetun puukoulun alakertaan, entiseen veistoluokkaan on pystytetty Hämeenkosken koulun historiaa kuvaava näyttely. Tilaan on rakennettu kansakoulun ja peruskoulun luokkahuoneet, joilla kuvataan koulutiloissa, kalusteissa, havaintovälineissä ja opetusmenetelmissä tapahtunutta kehitystä aikavälillä 1950–2000.

Näyttelyn digitaalisena kanavana toimii Kosken Kohinat, jonka kautta on mahdollisuus tutustua Kirkonkylän koulun ja kunnassa toimineen seitsemän jo lakkautetun koulun historiaan. Esittelyssä ovat koulurakennusten lisäksi myös koulussa toimineiden opettajien luettelot sekä luokkakuvia eri vuosikymmeniltä.

Näyttelytilassa on porrasaskelmia ja se ei ole esteetön. Pysäköintialueena toimii museoviikon aikana koulun pysäköintialue, josta on opastus näyttelyyn.

Näyttelyn on toteuttanut Koski-seura ry.

Lue lisää Kosken kohinoista.

Nastolan kotiseutumuseo on osa Lahden museoita. Museo on muuntautumassa nastolalaista perinnettä ja historiaa säilyttäväksi kylätaloksi, jossa ylläpidetään museoon kerättyä kokoelmaa Kopoon talossa ja entisessä viljamakasiinissa.

Orimattilan Taidemuseo sijaitsee Orimattilan kulttuuritalon 2. kerroksessa.

Orimattilan Taidemuseo tarjoaa vierailijoille monipuolisen ja vaikuttavan kattauksen kotimaista kuvataidetta. Museon pysyviin näyttelyihin kuuluu Taidesäätiö Ilmari ja Toini Wall-Hakalan 1800–1900-lukujen vaihteeseen painottuvan kuvataiteen kokoelma, Pentti Papinahon veistoskokoelma sekä Orimattilan Erkot -näyttely. Vaihtuvat näyttelyt esittelevät ajankohtaisia ilmiöitä ja nykytaidetta.

Museota ylläpitää Orimattilan kaupunki. Alle 18-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivuille

Padasjoen kotiseututaloksi on kunnostettu yli 150-vuotias entinen Jokioisten kansakoulu. Kullasvuoren koulun pihapiirissä sijaitsevassa kotiseututalossa palvelee kesäkaudella myös Padasjoen 4H-yrittäjien kesäkahvio ja pakopeli. Kesällä 2026 kotiseututalo kahvioineen on yleisölle avoinna heinäkuusta elokuuhun. Kesäkuussa talolla otetaan varauksesta vastaan ryhmiä.

Kesänäyttelyn Lelumuistoja – sata vuotta leikkiä teemana ovat lelut, leikki ja lapsuus. Näytteillä on lasten elämään liittyvää esineistöä Saksalan kartanosta sekä kahdestakymmenestä muusta padasjokelaisesta yksityiskokoelmasta. Lelujen lisäksi kesänäyttelyssä muistellaan padasjokelaista kansanparantaja Bekkerskaa, Helena Beckeriä (1845–1928).

Näyttelyiden lisäksi kotiseututalo kutsuu kaiken ikäisiä leikkimään: entisajan luokkahuoneessa on paripulpettien ja liitutaulun lisäksi monipuolisesti välineistöä koululeikkeihin. Puuhahuoneessa voi viettää aikaa satuteltassa, pelata tai askarrella mukaan oman näyttelymuiston.

Kotiseututalolle on vapaa pääsy. Halutessasi voit tukea museotoimintaa vapaaehtoisella pääsymaksulla.

Kesäkauden jälkeen kotiseututalo on varattavissa sekä yhteisöjen että yksityisten käyttöön.

Siirry kotiseututalon verkkosivuille

Padasjoen kotiseutumuseo sijaitsee Padasjoen kirkonkylässä, Kuusikujan varressa olevassa entisessä viljamakasiinissa. Museo tunnetaankin Padasjoella myös makasiinimuseona. Makasiini on rakennettu pitäjän lainajyvästöksi vuonna 1850 ja se sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä, Saksalan kartanoon johtavan lehtikuusikujan katveessa. Museo on toiminut rakennuksessa vuodesta 1956 lähtien, jolloin se avattiin yleisölle Padasjoen maa- ja metsätalousnäyttelyn yhteydessä.

Museossa on esillä esineitä eri puolilta pitäjää, muun muassa paikallista käsityöläisyyttä, metsästys- ja kalastusvälineitä sekä kouluesineistöä käsittävät näyttelykokonaisuudet. Museon näyttelyissä on lisäksi perinteisiä maanviljelyyn, eläintenhoitoon ja ruuanlaittoon liittyviä esineitä, ammateista edustettuina ovat räätäli, suutari, puuseppä sekä käsinkaavaaja eli valuri.

Kotiseutumuseon pihamaalla järjestetään kesäisin tapahtumia kuten kotiseutumarkkinat heinäkuussa ja elomarkkinat elokuussa. Museon pieni kahvilatila on käytössä kesäisin museon aukioloaikoina. Museota ylläpitää Padasjoki-seura.

Päheet museot -museoviikolla lapsi ja lapsen seurassa olevat aikuiset pääsevät museoon ilmaiseksi!

Lue lisää Makasiinimuseosta

Päijät-Hämeen Ilmailumuseo sijaitsee toisen Salpausselän laella, Lahti-Vesivehmaan lentopaikalla.

Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa on esillä Suomen Ilmavoimissa käytössä olleita lentokoneita 1920-luvulta alkaen sekä lukuisia eri lentokoneiden osia. Nähtävillä on esimerkiksi maailman ainoa säilynyt Blackburn Ripon II F -tyyppinen meritiedustelupommikone. Museolla on myynnissä valikoima ilmailukirjauutuuksia ja muuta ilmailuun liittyvää materiaalia. Museolla järjestetään kesäisin ilmailuun liittyviä tapahtumia.

Itse lentokenttä on rakennettu vuosina 1939-1940. Ensimmäinen lentokone, Ilmavoimien Fieseler Storch ST-113, laskeutui kentälle 28.5.1940 ja nykyinen museohalli otettiin käyttöön Lentolaivue 24:n Brewster-koneille elokuussa 1940. BW-koneet poistuivat kentältä heinäkuussa 1941, kentän jäädessä Ilmavoimien jatkokoulutuspaikaksi vuoteen 1945 asti. Nykyään kenttä on käytössä vilkkaana harrasteilmailukeskuksena.

Museota ylläpitää Lahden Ilmasilta ry. Alle 7-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivuille

Haloo, haloo täällä Lahti! Viritä itsesi jännittävän audiovisuaalisen historian taajuudelle radio- ja tv-museossa.

Radio- ja tv-museo Mastola sijaistee missä muuallakaan kuin Radiomäellä Lahden entisellä suurasemalla, jonka kaksi mastoa alkoivat lähettää radio-ohjelmaa ympäri Suomen vuonna 1927. Mastola esittelee suomalaista radio- ja tv-alaa niin kuuntelijan, katsojan kuin ohjelmantekijöiden näkökulmasta. Millainen voittokulku televisiolla oli 1950-luvun Suomessa? Millaista oli tehdä tv-ohjelmaa ennen digiaikaa? Entä miten mahdammekaan katsella ohjelmia vuonna 2050?

Mediatunnelissa pääset ihmettelemään yleisön suosikkiohjelmia eri vuosikymmeniltä. Televisiosta tutut piirroshahmot ja suosikkijuontavat edellisiltä vuosikymmeniltä vievät katsojaa halki menneisyyden. Elävässä huoneessa voit tarkastella, millaisia medialaitteita kodeissa on eri aikoina käytetty. Museon radioamatööriasema on aseman pitkäaikaisen päällikön Arvi Hauvosen muistoasema OH3R. Radioamatöörit kertovat toiminnastaan museolla tapahtumissa. Chromakeystudiossa pääset testaamaan green screen -tekniikkaa. Uutisankkurin tehtävä kameran edessä ei ole helppo – vai onko? Tule kokeilemaan!

Radiomäki on upea luontokohde aivan Lahden keskustan tuntumassa. Bongaa radiomastojen ohella myös vanhat asemarakennukset, vesisäiliö, hautausmaa ja urheilukenttä. Radiomäeltä aukeaa hulppea näkymä kaupungin historiaan ja Vesijärvelle. Radiomäeltä on lyhyt kävelymatka Lahden keskustaan.

Voit istahtaa kahville tai syödä omia eväitä viihtyisässä Arvin kahviossa. Kahvio on saanut nimensä Lahden Radioaseman entisen päällikön, Arvi Hauvosen (1899-1973), mukaan.

Mastolan museokaupasta löytyy museon teemaan liittyviä tuotteita, kuten kirjoja ja retro-julisteita. Museokauppaan on vapaa pääsy ja kauppa palvelee myös verkossa.

Alle 18-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivulle

Sotilaslääketieteen museo sijaitsee entisellä varuskunta-alueella Lahden Hennalassa, Apulandian naapurissa. Museo toimii yhdessä kasarmialueen arvokkaista punatiilirakennuksista, joka alun perin valmistui Venäjän armeijan esikuntarakennukseksi vuonna 1913.

Sotilaslääketieteen museon useat näyttelyt esittelevät Suomen sotien 1939-1945 lääkintähuoltoa sekä puolustusvoimien rauhanajan sotilasterveydenhuoltoa. Lääkintähuollon ja eläinlääkinnän lisäksi näyttely tutustuttaa kävijän niin päijäthämäläisten kohtaloihin Talvisodassa, Jatkosodan puhdetöihin kuin sankarivainajien viimeaikaisiin etsintöihinkin Karjalan taistelupaikoilla. Museosta löytyvät myös Hennalan kasarmialueen historiasta sekä sisällissodan aikaisista tapahtumista Lahdessa ja Hennalan vankileirillä kertovat näyttelyt. Lotta-Svärd järjestöllä on ollut oma osasto museossa jo vuodesta 1983.

Museoon on mahdollista tutustua opastetun virtuaalikierroksen avulla ajasta ja paikasta riippumatta. Museossa järjestetään luentotilaisuuksia ja Hennalan historiaan liittyviä elokuvaesityksiä.

Museota ylläpitää Suomen Sotilasmuseosäätiö.

Siirry museon verkkosivulle

Suomen Gramofonimuseo sijaitsee Seuralan kellarikerroksessa Hämeenkosken keskustassa.

Suomen Gramofonimuseo tarjoaa kattavan läpileikkauksen äänentallennuksen historiaan. Museossa voi nähdä muun muassa varhaisimpia 1900-luvun taitteen fonografeja, torvigramofoneja sekä sähköisiä 78-levysoittimia. Suomen Gramofonimuseo tekee yhteistyötä Suomen Äänitearkisto ry:n kanssa keräämällä ja tallentamalla gramofonilevyjä.

Siirry museon verkkosivuille

Suomen melontamuseo sijaitsee pikkuruisessa Kahvisaaressa, Niemen venesataman edustalla. Kahvisaari on alun perin toiminut Lahden Polttimo Oy:n perustajan Ferdinand Frigrénin kesäsaarena ja saari rakennuksineen on kulttuuri- ja teollisuushistoriallisesti arvokas kokonaisuus. Nykyisin Kahvisaaressa sijaitsee lahtelaisen melontaseura Vesisamoilijoiden retki- ja kuntomelontakeskus, jonka yhteydessä Suomen Melontamuseo on toiminut vuodesta 2008 lähtien.

Melontamuseon näyttely esittelee suomalaisen melontatoiminnan historiaa – lajin, tekniikan ja välineistön kehitystä. Museon päämääränä on toimia suomalaisen melonnan tulevaisuuden muistina. Museon kompaktissa näyttelyssä on esillä niin kilpa- kuin retkimelontaankin liittyvää välineistöä, kuten kanootteja sekä melontaan liittyviä esineitä, valokuvia ja kirjallisuutta. Museon kokoelman helmi on Sylvi Saimon kilpakajakki, jolla hän voitti olympiakultaa Helsingissä vuonna 1952.

Museota ylläpitää Vesisamoilijat ry.
Siirry museon verkkosivulle

Sysmän kotiseutumuseo sijaitsee Sysmän kirkon eli Pyhän Olavin keskiaikaisen kirkon läheisyydessä, Museonmutkassa kirkkoa vastapäätä. Sysmän kotiseutumuseo toimii kivisessä pitäjänmakasiinissa, joka on rakennettu vuosina 1854–55. Perimätiedon mukaan makasiini rakennettiin uhrikalliolle. Kotiseutumuseo on toiminut rakennuksessa vuodesta 1962 lähtien.

Museon perusnäyttelyssä on esillä Sysmän historiaa ja esineistöä aina esihistorialliselta ajalta lähtien. Kansanomaisen maanviljelys- ja kotitalousesineistön lisäksi näyttelyssä on esillä muun muassa paikkakunnan kouluihin ja kartanokulttuuriin liittyvää materiaalia. Näyttelystä löytyy myös esineitä, joita saa luvan kanssa kosketella, tunnustella tai vaikka haistella historian havinaa.

Kotiseutumuseon piha-alueella on vuonna 2010 rakennettu ja ajanmukaisesti sisustettu muinaistalo. Piha-alueelta löytyy lisäksi aittoja ja venekatos.

Kotiseutumuseota ylläpitää Sysmä Seura.

Siirry museon verkkosivulle

Toritun Sepänmäen eli kyläsepän museo sijaitsee Padasjoen Toritun kylässä, kylän keskellä. Toritun kylällä on ollut kyläseppä asiakirjalähteiden mukaan ainakin 1700-luvulta lähtien. Sepänmäen viimeinen seppä oli Juho Kustaa Kauren (1879 -1955). Museoksi Sepänmäki muutettiin vuonna 1982, jolloin Padasjoen kunta osti kiinteistön ja antoi sen Toritun kyläyhdistyksen hoitoon.

Museoalueen alkuperäiset rakennukset ja piha-alue perinteisine kasveineen muodostavat luontevan miljöön. Alueella on 1800-luvun päärakennus, aitta, sauna, talli ja heinälato. 1980-luvulla alueelle on rakennettu uudelleen 1950-luvulla purettu paja ja pyykkikota samoille paikoille kuin missä vastaavat vanhat rakennukset sijaitsivat. Paja on toiminnassa ja siellä on järjestetty taontanäytöksiä ja -kursseja.

Toritun kyläyhdistys pitää alueen ja rakennukset kunnossa sekä järjestää museoalueella tapahtumia, kuten Sepänmäen perinteiset juhannusjuhlat. Kyläyhdistys vastaa myös museon avoinnapidosta.

Siirry museon Facebook-sivulle

Tupalan talomuseo sijaitsee Asikkalassa, Myllykselän kylässä.

Tupalan sukutilan juuret ulottuvat vuoteen 1539. Talomuseon 1800-luvun alkupuolen rakennukset muodostavat tiiviin umpipihan. Vuodelta 1841 olevan päärakennuksen lisäksi talomuseoon kuuluvat vanha riihi, hevoskierto, mallassauna ja läpiajettava aittarakennus. Rakennuksissa on nähtävillä vanhaa esineistöä ja päärakennus on sisustettu 1900-luvun alun tyyliin.

Siirry museon Facebook-sivulle

Urajärven kartanomuseo sijaitsee Asikkalan Urajärven kylässä, Urajärven etelärannalla.

Urajärven kartano kuului lähes 250 vuotta baltiansaksalaiselle von Heideman -suvulle. Sukunsa viimeiset edustajat, sisarukset Lilly (1849-1917) ja Hugo (1851-1915) von Heideman testamenttasivat rakkaan kotikartanonsa ylläpidettäväksi museona. Empiretyylisessä päärakennuksessa on sisarusten tunnelmallinen koti 1900-luvun vaihteesta. Vanhassa siipirakennuksessa on sisarusten jo elinaikanaan perustama museo, johon on kerätty suvun vanhempaa esineistöä.

Päärakennus on muuttanut aikojen saatossa ulkonäköään ollen alun perin yksikerroksinen, mansardikattoinen rakennus. Päärakennuksen viimeinen suuri muutos, korottaminen kaksikerroksiseksi, suoritettiin 1840-luvulla. Vanha siipirakennus eli vanha museo on rakennettu 1700-luvun puolenvälin jälkeen. Pihapiiriin kuuluu vanhaa siipirakennusta vastapäätä olevan aittarivin lisäksi lukuisia talousrakennuksia.

Kartanoalueeseen kuuluu englantilaistyylinen puisto ”Hugo-herran -polkuineen”. Polku päättyy näköalapaikka Valhallaan, jossa on antiikin temppeliä muistuttava puolikaareva pylväikkö. Valhallasta avautuu näköala suoraan järvelle.

Urajärven kartanomuseo on yksi maamme vanhimmista kartanomuseoista. Se avattiin yleisölle jo vuonna 1928. Kartanoa on kunnostettu vuosina 2009–2013.

Museon esittelystä vastaa Urajärven Kartanon Ystävät ry. Alle 13-vuotiaat pääsevät museoon maksutta.

Siirry museon verkkosivulle

Wilman Aitta on yksityinen kotimuseo. Aitan näyttelyyn koottu esineistö kertoo ihmisten arjen työstä ja elämästä yli sadan vuoden ajalta.

Aitan kodinomaisessa miljöössä on esillä Renkomäen kylän historiaa ja talonväen käytössä olleita arjen työvälineitä ja käyttöesineitä kahdessa kerroksessa.