Museoiden aukioloajat

Alta löydät listauksen Päheet museot – museoviikon 5.7. – 11.7.2021 aikana avoinna olevien museoiden aukioloajoista. Katso museoiden tapahtumat päiväkohtaisista ohjelmista!

Antin Automuseo

ma 12.00 – 18.00

Vesivehmaantie 308, 17130 Vesivehmaa

Vapaa pääsy

  • Antin Automuseo sijaitsee Asikkalan Vesivehmaalla, Vähälän tilan entisessä navetassa.

    Museossa on esillä autoja eri vuosikymmeniltä kanttiautosta 1970-luvun menopeleihin. Rakennus on kunnostettu 2000–2005 säilytystilaksi omille ja muiden harrastajien museoajoneuvoille. Kalusto vaihtelee jonkin verran vuosittain. Talviaikaan esillä on noin 30 ajoneuvoa. Kaikki autot ovat ajokuntoisia ja suurin osa niistä on jonkin verran ajossa kesäaikaan.

    Siirry museon verkkosivulle

Asikkalan kotiseutumuseo

ma-la 12.00 – 18.00, su 11.00 – 15.00

Kirkkotie 43, 17320 Vääksy

Vapaa pääsy

  • Asikkalan kotiseutumuseo Asikkalan idyllisellä kirkonkylällä tarjoaa mielenkiintoisen matkan perinteisiin hämäläisiin maisemiin. Museon rakennusryhmä on osa kylän valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa.

    Kirkonmäellä sijaitseva vuonna 1840 rakennettu pitäjän viljamakasiini toimii esinemuseona. Vastapäätä, vanhan pappilan pihamaalla on talomuseoalue, jonne kootut rakennukset muodostavat perinteikkään hämäläisen pihapiirin aittoineen ja talleineen. Pihapiirin päärakennus on vuodelta 1786. Tuvassa voi kokeilla kutomista vanhoilla kangaspuilla.

    Pappilan vanhassa arkistorakennuksessa on pieni näyttely arkeologisista löydöistä. Vanhasta navettarakennuksesta löytyy erilaisia hevosvetoisia kulkupelejä kuten kuomuvaunuja, joilla matkustavaiset ennen kulkivat. Erillisessä maatalouskonemuseossa on esillä maataloudessa käytettyjä koneita silppurista puimuriin ja maamoottoreista traktoreihin.

    Heinäkuisena sunnuntaina museoalueella järjestetään perinnepäivä. Museota ylläpitää Asikkalan kotiseutuyhdistys ry.

    Siirry museon verkkosivulle

Danielson-Kalmarin huvila

ma-pa 11.00 – 17.00, la-su 11.00 – 15.00

Kalmarintie 8, 17200 Vääksy

5/4€ (ma 5.7. vapaa pääsy)

  • Vääksyssä kanavan varrella sijaitseva Danielson-Kalmarin huvila edustaa tyylisuunnaltaan uusrenessanssia. Sitä ympäröi kaunis puisto patsaineen.

    Johan Richard Danielson-Kalmari (1853–1933) oli oman aikansa johtava suomalainen historiantutkija sekä keskeinen poliitikko. Vuonna 1892 hän osti Suviniemi-nimisen kiinteistön Asikkalan Vääksystä, jossa hän vietti kaikki kesänsä perheensä kanssa.

    Huvila entisöitiin ympärivuotiseen käyttöön vuonna 1986. Nykyisin se toimii Danielson-Kalmarin museona sekä näyttelytilana. Huvilan kaksi museohuonetta on sisustettu 1900-luvun alun tyyliin ruokasaliksi ja työhuoneeksi. Työhuoneeseen on koottu valtioneuvoksen kirjallista tuotantoa.

    Syksystä kevääseen huvilassa toimii Asikkalan seudun musiikkiopisto. Huvilaa on mahdollista vuokrata myös yksityistilaisuuksia varten. Danielson-Kalmarin huvilaa ylläpitää Asikkalan kunta.

    Siirry museon verkkosivulle

Heinolan kaupunginmuseo

ti, to-su 11.00 – 16.00, ke 11.00 – 18.00

Kauppakatu 14, 18100 Heinola

5/4/0 €, Museokortti

  • Heinolan kaupunginmuseo sijaitsee aivan kaupungin ydinkeskustassa. Vuonna 2020 uudistunut kaupunginmuseo tarjoaa elämyksiä kaikille aisteille.

    Made in Heinola -näyttelyssä kävijä pääsee tutustumaan monipuolisesti kaupungin kulttuuriperintöön. Näyttelyn tarina vie kävijän halki Heinolan historian esihistoriallisista ajoista aina toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Esillepanossa on painotettu mahdollisimman paljon Heinolassa tehtyjä tai heinolalaisten käyttämiä esineitä.

    Näyttelyssä on muun muassa hakutoiminnolla täydennetty Heinolan kaupungin pienoismalli sekä täysin uudet interiöörit. Monet esineistä ovat kuuluneet kiinnostaville paikallisille henkilöille kuten seudun ensimmäisille asukkaille, tasavallan presidentti P. E. Svinhufvudille tai Apulanta-yhtyeelle. Näyttelyssä voi tutkia myös kuva-aarteita museon omista kokoelmista.

    Lapset voivat toteuttaa oman löytöretkensä näyttelyssä etsimällä Hiirulaisten suvun edustajia kartan ja tarrojen avulla.

    Siirry museon verkkosivulle

    Museokaupan valikoimista löytyy Heinolassa tehtyjä uniikkeja kotiseutuhenkisiä käyttö- ja muistoesineitä sekä kirjallisuutta.

    Museorakennus valmistui vuonna 1872. Talon rakennutti itselleen Hollolasta kotoisin ollut kauppias Ulrik Lindholm (1825–90). Hän määräsi testamentissaan koko omaisuutensa sosiaalisiin tarkoituksiin varattomien lasten hyväksi sekä nykyisen museorakennuksen Heinolan kaupungille, joka muutti sen pian raatihuoneeksi. Talo muutettiin museoksi 1980-luvun alussa, jolloin sen alkuperäistä asua pyrittiin palauttamaan. Heinolan kaupunginmuseo perustettiin 1964 ja se on toiminut nykyisellä paikallaan vuodesta 1984 lähtien.

     

Heinolan taidemuseo

ti, to-su 11.00 – 16.00, ke 11.00 – 18.00

Kauppakatu 4, 18100 Heinola

5/4/0 €, Museokortti

  • Heinolan taidemuseo sijaitsee aivan kaupungin keskustassa. Empire-tyylinen museorakennus on valmistunut 1830 kauppias Aleksander Toropoffin (1780-1852) perheen kodiksi. Talon rakennusmestarina toimi puuseppä Jacob Nygrén (1768-1836) ja hänelle ominaisia piirteitä on nähtävissä sisäovien ja ulkoikkunoiden ruusu- ja laakerinlehtikoristeissa. Rakennus korjattiin 1985-86 käsityöläistaloksi ja vuodesta 1991 alkaen rakennuksessa on toiminut Heinolan taidemuseo.

    Taidemuseossa on pysyvästi esillä kokoelmat Spranger ja Henry Lönnfors, jotka esittelevät eurooppalaista posliinia 1700-1900-luvuilta, sekä museolle talletettu Ministeri P. J. Hynnisen taidesäätiön kirjasto. Taidemuseo tarjoaa vaihtuvia näyttelyitä ympäri vuoden.

    Heinolan taidemuseon kokoelmaan kuuluu noin 1100 taideteosta. Lisäksi taidemuseoon on talletettu Niilo Helanderin säätiön kokoelma. Pääosin kokoelman teokset ovat suomalaista taidetta 1900-2000-luvuilta.

    Siirry museon verkkosivulle

Hiihtomuseo

ti-pe 9.00 – 17.00, la-su 11.00 – 16.00

Salpausselänkatu 8, 15111 Lahti

10/7/0 €, Museokortti (ke 7.7. vapaa pääsy)

  • Tervetuloa Hiihtomuseoon!
    Laskettele vauhdikkaan hiihtohistorian äärelle ja leiskauta Betonin nokalta tyylikäs telemark. Meillä on aina talvi!

    Siirry museon verkkosivulle

Hollolan kotiseutumuseo

ke-su 12.00 – 18.00

Rälssintie 6, 16710 Hollola KK

5/3/0 €

  • Hollolan kotiseutumuseo sijaitsee Hollolan kirkonkylässä keskiaikaisen kirkon lähettyvillä, valtakunnallisestikin arvokkaassa kulttuurimaisemassa.

    Kotiseutumuseoon kuuluu esinemuseo sekä talomuseoalue. Talomuseoalueella on Hentilän ja Ylä-Köllin talot sekä aittoja, paja, riihi, mallassauna, ometta, talli, ajokaluvaja sekä torppa, kaikkiaan 16 rakennusta.

    Esinemuseona toimii vanha viljamaksiini, joka on valmistunut vuonna 1855. Esinemuseolla järjestetään kesäisin vaihtuvia näyttelyitä, lisäksi pysyvässä näyttelyssä on esillä mm. hollolalaisia hevoskaluja. Museoalueen rakennuksissa on nähtävillä aikakauden mukaisesti sisustettuja interiöörejä sekä rakennusten käyttötarkoitukseen liittyvää maatalous- ja talonpoikaisesineistöä. Lisäksi Ylä-Köllin talossa on esillä vaihtuvin teemoin tekstiilejä museon kokoelmasta. Museoon voi tutustua virtuaalisesti Hollolain repun avulla.

    Talomuseoalueella järjestetään vuosittain Hollolan kunnan sahtimestaruuskilpailut ennen juhannusta. Museoalueella järjestetään myös erilaisia työnäytöksiä ja tapahtumia, kuten vuosittain elokuussa pidettävä Sadonkorjuu- ja perinnetapahtuma. Museota ylläpitää Hollolan kotiseutuyhdistys.

    Siirry museon verkkosivulle

Häggin eläintäyttämön museo

la-su 12.00 – 16.00

Häggintie 28, 17150 Urajärvi

Vapaa pääsy

  • Häggin Eläintäyttämön museo sijaitsee Urajärvellä, Korpipohjan tilan 100-vuotta vanhassa hirsiateljeessa. Museon näyttely koostuu eläintentäyttäjän ammattiin liittyvästä esineistöstä, Häggin Eläintäyttämön töistä sekä 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikalaisaineistosta. Museon tarkoituksena on kertoa perinteikkäästä, mutta sittemmin unohdetusta preparaattorin ammatista sekä rohkaista suomalaisia intoutumaan kotimaisesta metsästä sekä sen eläimistöstä.

    Museokäynnin lomassa vierailijoilla on mahdollisuus maistella kesäkahvila Mummolan herkkuja. Häggin Eläintäyttämön museolla järjestetään myös tapahtumia, joista löytyy tietoa museon Facebook-sivulta.

    Siirry museon Facebooksivulle

Hämeenkosken kotiseutumuseo

ti 16.00 – 19.00, to 16.00 – 19.00, la-su 11.00 – 14.00

Keskustie 36, 16800 Hämeenkoski

Vapaa pääsy

  • Hämeenkosken kotiseutumuseo sijaitsee Keskustien varrella Hämeenkosken kirkon alapuolella.

    Museoalueeseen kuuluu kolme rakennusta. 1856 rakennetussa viljamakasiinissa on esillä Hämeenkosken kirkkoja kuvaava näyttely sekä kyläkauppoja ja kouluja käsittelevät nurkkaukset. Lisäksi museossa voi tutustua pellavan historiaan ja maatalon esineistöihin. Viljamakasiinin viereen on siirretty Mustiston tilan päärakennus, joka on rakennettu 1836. Rakennus isännänhuoneineen kuvaa 1800-luvun elämää. Kolmas rakennus on Hyväneulan kylästä museoalueelle siirretty kaksikerroksinen luhtiaitta.

    Museota ylläpitää Hollolan kunta, oppaana toimii Ismo Mäki-Rekola.

    Siirry museon verkkosivulle

Iitin Kirkonkylän kylätalo

ma-pe, su 10.00 – 19.00, la 10.00 – 17.00

Kymentaantie 1, 47520 Iitti

Vapaa pääsy

  • Kirkonkylän kylätalossa toimii kesäkaudella järjestöjen ylläpitämä kesäkahvila ja näyttelytiloissa on vaihtuvia taidenäyttelyitä. Kesäkahvila- ja taidenäyttelytoiminnan koordinoimisesta vastaa Iitin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta.

    Siirry museon verkkosivulle

Iitin kotiseutumuseo

ma-la 13.00 – 16.00

Museotie 8, 47520 Iitti

Vapaa pääsy

  • Iitin Kirkonkylän museonmäellä sijaitsevan Iitin kotiseutumuseon tarkoituksena on kotiseutuhengen ylläpitäminen ja kotiseututietouden lisääminen. Kotiseutumuseossa on paljon nähtävää ja koettavaa 1800–1900-luvun vaihteen iittiläisistä perinteistä ja esineistä kiinnostuneille.

    Museon perusnäyttely esittelee pääasiassa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun talonpoikaisesineistöä. maataloustyökaluja, kodinkoneita ja sisustusta. Lisäksi esillä on kuuluisaa iittiläistä puusepäntaitoa sekä Iitin kirkkoon liittyvää esineistöä.

    Museon perusnäyttely on uudistettu vuonna 2020. Näyttelyssä ovat esillä esihistoria ja pitäjän historia, elinkeinojen kehitys Kymijoen erätaloudesta teollisuuteen, Kirkonkylän asukkaat, puu- ja tekstiilikäsityöt sekä hevosperinteet ja kirkko.

    Iitin kotiseutumuseo sijaitsee entisessä viljamakasiinissa, jonka aumakattoinen empirerakennus on vuodelta 1830. Museonmäellä on viljamakasiinin lisäksi 1750-luvulta peräisin oleva luhtiaitta sekä riihi. Museonmäkeä ympäröi Iitin kirkonkylän kauniit maalaismaisemat. Museota ylläpitää Iitin kunta.

    Siirry museon verkkosivulle

Itä-Hämeen museo

ma-su 11.00 – 18.00

Koskipääntie 2, 19600 Hartola

6/4€, Museokortti

  • Itä-Hämeen museo toimii Koskipään kartanon rakennuksissa, Tainionvirran jokimaisemassa.

    Museo on Itä-Hämeen seitsemän pitäjän seutumuseo, jonka omistaa vuonna 1928 perustettu Museoyhdistys. Presidentti Relander vihki museon 30.6.1929, josta lähtien museo on ollut yleisölle avoinna.

    Koskipää on ollut Itä-Hämeen suurimpia kartanoita, ja sen omistajia ovat olleet Silferbögel-, Tandefelt– ja von Gerdten -suvut. Museoalueeseen kuuluu Koskipään kartanon päärakennus vuodelta 1828, haikutupa 1600-luvulta, aittarakennus ruokakelloineen 1820-luvulta, aitan alla sijaitsevat kellarit 1750-luvulta sekä ratasliiteri ja tuulimylly. Tuulimylly on ainut alueelle siirretty rakennus; muut rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan.

    Museossa on esillä kartanointeriöörejä 1800-luvulta sekä itähämäläistä talonpoikais- ja kansanomaista esineistöä. Samoin nähtävillä on museon perustajan kirjailija Maila Talvion työhuone hänen kodistaan Helsingin Laaksolasta, runoilija Uuno Kailaan ja kirjailija Mika Waltarin muistohuoneet. Haikutupa on sisustettu 1800-luvun pirtiksi odottamaan tulevaa sunnuntaita. Ratasliiterissä on kartanon vaunut ja maatalouteen liittyvää esineistöä. Museon kokoelmiin kuuluu Vuoksenranta-osasto, johon on koottu esineistöä vuoksenrantalaisten mukanaan tuomista esineistä Karjalan kannakselta ja evakkomatkalta.

    Joen rannassa on Vanha-Koskipää, kartanon edellinen päärakennus 1700-luvulta. Rakennus on Hartolan kunnan omistuksessa, ja siellä toimii kesäisin Taidesalonki Talvio. Itä-Hämeen museo järjestää tilauksesta kartano-, esihistoria-, kirjailija- ja kulttuurikierroksia.

    Siirry museon verkkosivulle

Kärkölän kotiseutumuseo

ke-su 11.00 – 17.00

Museotie 17, 16610 Kärkölä

5 €

  • Kärkölän kotiseutumuseo sijaitsee Kärkölän kirkonkylän läheisyydessä Huovilan englantilaistyylisen maisemapuiston alueella.
    Alkuperäisen, 1900-luvun alun mallin mukaiseksi, entisöidyn Huovilan kartanon maisemapuiston idylliset lammet ja polut, alueen kasvillisuus sekä museon viihtyisä alue hirsirakennuksineen muodostavat elämyksellisen kokonaisuuden.

    Museoalueeseen kuuluu 14 rakennusta, jotka savusaunaa ja lehmikatosta lukuun ottamatta on siirretty paikalle muualta Kärkölästä. Museon vanhin rakennus on osin 1700-luvulta peräisin oleva päärakennus, Maijalan talo. Talon interiööri ja esinekokoelma antavat kuvan 1800-luvun hämäläisestä talonpoikaisesta elämänmenosta Kärkölässä. Museoalueelta löytyvät niin savusauna, vinttikaivo, hevoskierto ja syytinkimökki kuin perinteisemmät aitat ja viljamakasiinikin. Aitoissa ja makasiinissa on pysyvien näyttelyiden ohella esillä vuosittain vaihtuvia pieniä teemanäyttelyitä.

    Museoalueen tuorein lisä on Järvelästä siirretty vanha kauppamakasiinirakennus, jonka alakerrassa on esillä vanhoja puusepän ja suutarin työkaluja sekä hevosvetoisia ajoneuvoja ja työkoneita. Rakennuksen yläkerrassa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä ja kesäaikaan toisinaan pieniä musiikki- tai teatteriesityksiä.

    Kotiseutumuseolla järjestetään kesäisin tapahtumia mm. kesäkuun alkupuolella Kärkölä-päivä ja viikko juhannuksen jälkeen pitäjän sahdinvalmistajien mestaruuskilpailut. Museon pihapiirissä toimii kesäisin kahvila vanhassa kaupparakennuksessa. Museota ylläpitää Kärkölä-seura ry.

    Siirry museon verkkosivulle

Lääninkivalteri Aschanin talo

ti, to-su 11.00 – 16.00, ke 11.00 – 18.00

Kauppakatu 3, 18100 Heinola

5/4/0 €, Museokortti

  • Lääninkivalteri Aschanin talo sijaitsee Heinolan keskustassa ja on ainutlaatuinen 1700-luvun kaupunkitalomiljöö sisämaassa.

    Jo portilta astutaan 200 vuotta ajassa taaksepäin talon pihaan ja puutarhaan ja sisällä kustavilaisen ajan huonekalut, tapetit ja käyttöesineet, ovet ja ikkunat, kertovat maaherran ajan Heinolasta ja vievät kävijän ainutlaatuiseen tunnelmaan. Talon puutarha on laadittu 1700-luvun lopun tapaan ja joka kesä siellä kasvatetaan tuon ajan hyöty- ja koristekasveja. Joulun ja vuodenvaihteen aikaan talossa vietetään 1700-luvun lopun joulua mausteiden tuoksuineen ja kynttilänvaloineen.

    Talo valmistui 1780-luvun alussa Kymenkartanon läänin lääninkivalterin (poliisimestarin) perheen kodiksi. Mansardi- eli taitekattoisessa rakennuksessa on ollut alkuaan punamullalla sivelty pystyvuorilaudoitus ja ikkunaluukuilla varustetut 16- tai 4-ruutuiset ikkunat. Nykyinen keltamullattu vaakavuorilaudoitus sekä kuusiruutuiset ikkunat ovat peräisin 1840-luvun korjauksesta, joka on ollut talon viimeinen suuri korjaus. Talo edustaa monin tavoin 1700-luvun Heinolalle tyypillistä rakennusta, jossa on ns. karoliininen pohjakaava: keskellä on sali, sivuilla kaksi huonetta molemmin puolin ja salin edessä eteinen. Mansardikerroksen molemmissa päissä on kamari. Rakennuksen sisäpuoli on säilynyt lähes kokonaan 1700-luvun asussa lukuun ottamatta keittiötä ja eteistä. Huoneissa on kustavilaiset paperitapetit sekä marmoroidut rintapaneelit. Ovet ovat kolmepeilistä rokokootyyppiä, katot ja lattiat alkuperäiset.

    Siirry museon verkkosivulle

Nastolan kotiseutumuseo

ma 15.00 – 18.00

Anttilantie 7, 15560 Nastola

Vapaa pääsy

  • Nastolan kotiseutumuseo on osa Lahden museoita. Museo on muuntautumassa natolalaista perinnettä ja historiaa säilyttäväksi kylätaloksi, jossa ylläpidetään museoon kerättyä kokoelmaa Kopoon talossa ja entisessä viljamakasiinissa.

Orimattilan kotiseutumuseo

ke-su 11.00 – 17.00

Pappilantie 4, 16300 Orimattila

Vapaa pääsy

  • Orimattilan kotiseutumuseo sijaitsee Orimattilan keskustassa muodostaen viehättävän pihapiirin kirkon lähettyville. Museo avattiin yleisölle vuonna 1952 Orimattilan maatalousnäyttelyn yhteydessä, vaikkakin ajatus museon perustamisesta oli syntynyt jo 30-luvulla.

    Museoalueen yhdeksässä pääosin 1800-luvulta peräisin olevassa rakennuksessa on esillä 1800-luvun ja 1900-luvun alun maatalon arkielämään liittyvää esineistöä. Päärakennuksen ja aittojen lisäksi alueella on mm. kyläsepän paja sekä 1700-luvun savupirtti, jossa voi tutustua metsästys- ja kalastusvälineisiin sekä suutarin tarvikkeisiin. Keiturin kylästä peräisin oleva kivenhakkaajan mökki muistuttaa alueen yleisestä elinkeinosta. Porvoonjoen ansiosta Orimattilassa on ollut varsin laajaa myllytoimintaa, ja niinpä kotiseutumuseon pihapiirissä on myös vesimylly Heinämaalta. Museota ylläpitää Orimattilan kaupunki.

    Siirry museon verkkosivulle

Orimattilan taidemuseo

ti-su 12.00 – 18.00

Lahdentie 65, 16300 Orimattila

7/4/0 €, Museokortti (la 10.7. vapaa pääsy)

  • Orimattilan taidemuseo sijaitsee Orimattilan keskustassa, punatiilisessä entisessä tekstiiliteollisuusrakennuksessa, Kulttuuritalossa. Orimattilan taidekokoelmat on perustettu vuonna 1978 ja nykyisissä tiloissaan Kulttuuritalon toisessa kerroksessa museo on toiminut vuodesta 1993 lähtien.

    Taidemuseon perusnäyttelyssä on esillä Taidesäätiö Ilmari ja Toini Wall-Hakalan kokoelmat, Pentti Papinahon kokoelmat sekä veljesten J.H., Eero ja Rudolf Elias Erkon elämänvaiheita esittelevä näytely Orimattilan Erkot.

    Ilmari Wall-Hakalan (1904-1973) keräämä 1800- ja 1900-lukujen suomalaista ja ulkomaista taidetta käsittävä kokoelma sisältää yli 170 maalausta ja piirrosta, noin 60 veistosta sekä antiikkihuonekaluja. Kokoelman taiteilijoiden nimet ovat tuttuja: Akseli Gallén-Kallela, Albert Edelfelt, Pekka Halonen, Eero Järnefelt, Helene Schjerfbeck, Maria Wiik, Ferdinand ja Magnus von Wright. Wall-Hakalan isä oli Orimattilasta kotoisin, ja niinpä hän viimeisenä tahtonaan halusi tulla haudatuksi paikkakunnalle ja määräsi säätiön antamaan taidekokoelman Orimattilan kaupungissa esillä pidettäväksi. Wall-Hakalan kokoelmiin voi tutustua myös mobiilioppaan avulla.

    Kuvanveistäjä Pentti Papinahon (1926-1992) kokoelma käsittää taiteilijan tuotantoa kolmenkymmen vuoden ajalta. Esillä on muotokuvia, abstrakteja veistoksia, reliefejä, mitaleita ja valokuvia. Papinaho on tehnyt lukuisia julkisia teoksia eri puolille maata; tunnetuimpia on Hakkapeliittojen kotiinpaluu (1975) Lahdessa ja Rakuunapatsas (1982) Lappeenrannassa.

    Museossa järjestetään vuosittain useita vaihtuvia näyttelyitä sekä yleisötilaisuuksia konserteista joogaan ja lastentapahtumista luentotilaisuuksiin. Museota ylläpitää Orimattilan kaupunki.

    Siirry museon verkkosivulle

Padasjoen kotiseutumuseo

la 10.00 – 14.00, su 12.00 – 15.00

Kuusikuja, Padasjoki 17500

3€/1€

  • Padasjoen kotiseutumuseo sijaitsee Padasjoen kirkonkylässä, Kuusikujan varressa olevassa entisessä viljamakasiinissa. Museo tunnetaankin Padasjoella myös makasiinimuseona. Makasiini on rakennettu pitäjän lainajyvästöksi vuonna 1850 ja se sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä, Saksalan kartanoon johtavan lehtikuusikujan katveessa. Museo on toiminut rakennuksessa vuodesta 1956 lähtien, jolloin se avattiin yleisölle Padasjoen maa- ja metsätalousnäyttelyn yhteydessä.

    Museossa on esillä esineitä eri puolilta pitäjää, muun muassa paikallista käsityöläisyyttä, metsästys- ja kalastusvälineitä sekä kouluesineistöä käsittävät näyttelykokonaisuudet. Museon näyttelyissä on lisäksi perinteisiä maanviljelyyn, eläintenhoitoon ja ruuanlaittoon liittyviä esineitä, ammateista edustettuina ovat räätäli, suutari, puuseppä sekä käsinkaavaaja eli valuri.

    Kotiseutumuseon pihamaalla järjestetään kesäisin tapahtumia kuten kotiseutumarkkinat heinäkuussa ja elomarkkinat elokuussa. Museon pieni kahvilatila on käytössä kesäisin museon aukioloaikoina. Museota ylläpitää Padasjoki-seura.

    Siirry museon verkkosivulle

Päijät-Hämeen Ilmailumuseo

la-su 11.00 – 16.00

Lentotie 89c, 17130 Vesivehmaa

5/0 €

  • Päijät-Hämeen Ilmailumuseo sijaitsee toisen Salpausselän laella, Lahti-Vesivehmaan lentopaikalla.

    Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa on esillä Suomen Ilmavoimissa käytössä olleita lentokoneita 1920-luvulta alkaen sekä lukuisia eri lentokoneiden osia. Nähtävillä on esimerkiksi maailman ainoa säilynyt Blackburn Ripon II F -tyyppinen meritiedustelupommikone. Museolla on myynnissä valikoima ilmailukirjauutuuksia ja muuta ilmailuun liittyvää materiaalia. Museolla järjestetään kesäisin ilmailuun liittyviä tapahtumia. Museota ylläpitää Lahden Ilmasilta ry.

    Itse lentokenttä on rakennettu vuosina 1939-1940. Ensimmäinen lentokone, Ilmavoimien Fieseler Storch ST-113, laskeutui kentälle 28.5.1940 ja nykyinen museohalli otettiin käyttöön Lentolaivue 24:n Brewster-koneille elokuussa 1940. BW-koneet poistuivat kentältä heinäkuussa 1941, kentän jäädessä Ilmavoimien jatkokoulutuspaikaksi vuoteen 1945 asti. Nykyään kenttä on käytössä vilkkaana harrasteilmailukeskuksena.

    Siirry museon verkkosivulle

Radio- ja tv-museo Mastola

ti-pe 9.00 – 17.00, la-su 11.00 – 16.00

Radiomäenkatu 37, 15100 Lahti

10/7/0 €, Museokortti (pe 9.7. vapaa pääsy)

  • Haloo, haloo täällä Lahti! Viritä itsesi jännittävän audiovisuaalisen historian taajuudelle radio- ja tv-museossa.

    Siirry museon verkkosivulle

Sotilaslääketieteen museo

ke-su 11.00 – 16.00

Helsingintie 199, 15700 Lahti

10/7 €

  • Sotilaslääketieteen museo sijaitsee entisellä varuskunta-alueella Lahden Hennalassa, Apulandian naapurissa. Museo toimii yhdessä kasarmialueen arvokkaista punatiilirakennuksista, joka alun perin valmistui Venäjän armeijan esikuntarakennukseksi vuonna 1913.

    Sotilaslääketieteen museon useat näyttelyt esittelevät Suomen sotien 1939-1945 lääkintähuoltoa sekä puolustusvoimien rauhanajan sotilasterveydenhuoltoa. Lääkintähuollon ja eläinlääkinnän lisäksi näyttely tutustuttaa kävijän niin päijäthämäläisten kohtaloihin Talvisodassa, Jatkosodan puhdetöihin kuin sankarivainajien viimeaikaisiin etsintöihinkin Karjalan taistelupaikoilla. Museosta löytyvät myös Hennalan kasarmialueen historiasta sekä sisällissodan aikaisista tapahtumista Lahdessa ja Hennalan vankileirillä kertovat näyttelyt. Lotta-Svärd järjestöllä on ollut oma osasto museossa jo vuodesta 1983.

    Museoon on mahdollista tutustua opastetun virtuaalikierroksen avulla ajasta ja paikasta riippumatta. Museossa järjestetään luentotilaisuuksia ja Hennalan historiaan liittyviä elokuvaesityksiä. Museota ylläpitää Suomen Sotilasmuseosäätiö.

    Siirry museon verkkosivulle

Suomen Harmonikkamuseo

ke-pe 11.00 – 16.00, la 10.00 – 14.00

Uotintie 4, 19700 Sysmä

5 €

  • Suomen Harmonikkamuseo sijaitsee aivan Sysmän keskustassa. Museo avattiin yleisölle vuonna 1993 ja se perustuu autoilija Tauno Ylösen elämäntyönään keräämän yksityiskokoelmaan.

    Museossa on esillä lähes kaksisataa harmonikkaa ja yli 50 huuliharppua eri maista, pääpainon ollessa kuitenkin Suomessa valmistetuissa harmonikoissa. Museon vanhin esine on lusikkabassoharmonikka vuodelta 1850. Soittimien lisäksi museossa voi tutustua muuhun harmonikka-aiheiseen esineistöön sekä kuva- ja palkintogalleriaan.

    Suomen Harmonikkamuseossa on perusnäyttelyn lisäksi vuosittain vaihtuva teemanäyttely. Teemanäyttelyissä on esitelty vuosien saatossa mm. harmonikkamestareita ja harmonikkatehtaiden historiaa, tanssimusiikkia ja naishanuristeja. Harmonikkamuseossa käydessään museovieras voi halutessaan soittaa itsekin. Museosta voi myös ostaa harmonikka-aiheista kirjallisuutta, lehtiä ja musiikkia. Suomen Harmonikkamuseo on yksityinen museo, jonka toimintaa tukee Suomen Harmonikkamuseoyhdistys.

    Siirry museon verkkosivulle

Suomen Melontamuseo

ma-su 12.00 – 16.00, ti ja to myös 17.00 – 20.00

Kahvisaari, 15140 Lahti. (Navigaattori: Kipparinkuja, Lahti.)

Vapaa pääsy (ti ja to illalla vapaaehtoinen maksu)

  • Suomen Melontamuseo sijaitsee pikkuruisessa Kahvisaaressa, Niemen venesataman edustalla. Kahvisaari on alun perin toiminut Lahden Polttimo Oy:n perustajan Ferdinand Frigrénin kesäsaarena ja saari rakennuksineen on kulttuuri- ja teollisuushistoriallisesti arvokas kokonaisuus. Nykyisin Kahvisaaressa sijaitsee lahtelaisen melontaseura Vesisamoilijoiden retki- ja kuntomelontakeskus, jonka yhteydessä Suomen Melontamuseo on toiminut vuodesta 2008 lähtien.

    Melontamuseon näyttely esittelee suomalaisen melontatoiminnan historiaa – lajin, tekniikan ja välineistön kehitystä. Museon päämääränä on toimia suomalaisen melonnan tulevaisuuden muistina. Museon kompaktissa näyttelyssä on esillä niin kilpa- kuin retkimelontaankin liittyvää välineistöä, kuten kanootteja sekä melontaan liittyviä esineitä, valokuvia ja kirjallisuutta. Museon kokoelman helmi on Sylvi Saimon kilpakajakki, jolla hän voitti olympiakultaa Helsingissä vuonna 1952. Museota ylläpitää Vesisamoilijat ry.

    Siirry museon verkkosivulle

Suomen Moottoripyörämuseo

ma-la 10.00 – 20.00, su 11.00 – 19.00

Veistämönkatu 1, 15140 Lahti

12/6/8€, Museokortti

  • Suomen Moottoripyörämuseo sijaitsee Niemen venesatamassa, Vesijärven rannan tuntumassa. Museo toimii vanhassa, 1959 valmistuneessa kuivaamorakennuksessa, joka on uudistettu ja laajennettu museokäyttöön.

    Suomen moottoripyörämuseo esittelee laajasti suomalaisen moottoripyöräilyn historiaa viime vuosisadan alusta aina 80-luvulle saakka. Museossa on esillä laaja kirjo entisöityjä pyöräharvinaisuuksia Suomesta ja maailmalta sekä perinteisempiä arkikäytössä olleita moottoripyöriä ja mopoja tarinoineen. Yli 100 moottoripyörän lisäksi museosta löytyy aihepiiriin esineistöä kuten vanhoja pienoismalleja ja ajovarusteita.

    Museossa järjestetään vuosittain teemoiltaan vaihtelevia näyttelyitä ja kesäaikaan runsaasti tapahtumia konserteista kirpputoreihin ja kokoontumisajoihin. Museon yhteydessä toimii ravintola.

    Siirry museon verkkosivulle

Sysmän kotiseutumuseo

ke-pe 11.00 – 15.00, la 10.00 – 14.00

Makasiininmäentie 4, 19700 Sysmä

Vapaa pääsy

  • Sysmän kotiseutumuseo sijaitsee Sysmän kirkon eli Pyhän Olavin keskiaikaisen kirkon läheisyydessä, Museonmutkassa kirkkoa vastapäätä. Sysmän kotiseutumuseo toimii kivisessä pitäjänmakasiinissa, joka on rakennettu vuosina 1854–55. Perimätiedon mukaan makasiini rakennettiin uhrikalliolle. Kotiseutumuseo on toiminut rakennuksessa vuodesta 1962 lähtien.

    Museon perusnäyttelyssä on esillä Sysmän historiaa ja esineistöä aina esihistorialliselta ajalta lähtien. Kansanomaisen maanviljelys- ja kotitalousesineistön lisäksi näyttelyssä on esillä muun muassa paikkakunnan kouluihin ja kartanokulttuuriin liittyvää materiaalia. Näyttelystä löytyy myös esineitä, joita saa luvan kanssa kosketella, tunnustella tai vaikka haistella historian havinaa.

    Kotiseutumuseon piha-alueella on vuonna 2010 rakennettu ja ajanmukaisesti sisustettu muinaistalo. Piha-alueelta löytyy lisäksi aittoja ja venekatos. Kotiseutumuseota ylläpitää Sysmä Seura.

    Siirry museon verkkosivulle

Urajärven Kartanomuseo

ma-su 11.00 – 17.00

Kartanontie 77, 17150 Urajärvi

8/6 €

  • Urajärven kartanomuseo sijaitsee Asikkalan Urajärven kylässä, Urajärven etelärannalla.

    Urajärven kartano kuului lähes 250 vuotta baltiansaksalaiselle von Heideman -suvulle. Sukunsa viimeiset edustajat, sisarukset Lilly (1849-1917) ja Hugo (1851-1915) von Heideman testamenttasivat rakkaan kotikartanonsa ylläpidettäväksi museona. Empiretyylisessä päärakennuksessa on sisarusten tunnelmallinen koti 1900-luvun vaihteesta. Vanhassa siipirakennuksessa on sisarusten jo elinaikanaan perustama museo, johon on kerätty suvun vanhempaa esineistöä.

    Päärakennus on muuttanut aikojen saatossa ulkonäköään ollen alun perin yksikerroksinen, mansardikattoinen rakennus. Päärakennuksen viimeinen suuri muutos, korottaminen kaksikerroksiseksi, suoritettiin 1840-luvulla. Vanha siipirakennus eli vanha museo on rakennettu 1700-luvun puolenvälin jälkeen. Pihapiiriin kuuluu vanhaa siipirakennusta vastapäätä olevan aittarivin lisäksi lukuisia talousrakennuksia.

    Kartanoalueeseen kuuluu englantilaistyylinen puisto ”Hugo-herran -polkuineen”. Polku päättyy näköalapaikka Valhallaan, jossa on antiikin temppeliä muistuttava puolikaareva pylväikkö. Valhallasta avautuu näköala suoraan järvelle.

    Urajärven kartanomuseo on yksi maamme vanhimmista kartanomuseoista. Se avattiin yleisölle jo vuonna 1928. Kartanoa on kunnostettu vuosina 2009–2013. Museon esittelystä vastaa Urajärven Kartanon Ystävät ry.

    Siirry museon verkkosivulle

Vääksyn vesimylly- ja sähkövoimalaitosmuseo

ma-su 11.00 – 16.00

Vääksyntie 9, 17200 Vääksy

Vapaa pääsy

  • Vääksyn vesimylly- ja sähkövoimalaitosmuseo sijaitsee kauniin Vääksyn kanavan vieressä, vanhan Vääksynjoen partaalla. Museossa esitellään entisajan elämää ja erästä keskeistä elinkeinoa, viljan jauhatusta.

    Vääksynjoessa on ollut vesimyllyjä jo 1400-luvulla. Vääksyn vesimylly- ja sähkövoimalaitosmuseona toimiva myllyrakennus on pääosin 1930-luvulta. Museo on toiminut vuodesta 1985 lähtien ja se käsittää vesimylly-, sähkövoimalaitosmuseon, kattopärehöylän sekä vesirattaan. Museossa on esillä mm. vilja- ja jauhomittoja sekä myllyssä käytettyjä työvälineitä. Museokävijä voi kokeilla myös itse käsikivillä jauhamista.

    Museo on avoinna kesäisin ja siellä järjestetään erilaisia tapahtumia. Museota ylläpitää Asikkalan kunta.

    Siirry museon verkkosivulle